Pääkirjoitus 1.2.2019

Vanhustenhoitoa vai -säilytystä?

Viime viikolla kummastelin työttömien valmennuskursseja, joilla yritykset rahastavat. Tämä rahastus kuitenkin kalpenee sen rinnalla mitä tällä viikolla on tullut esiin joidenkin hoivayritysten vanhustenhoidosta. Esillä ovat olleet erityisesti isot yksityiset hoiva- ja terveysjätit Esperi Care, Attendo ja Mehiläinen. Puutteita ja laiminlyötejä on ollut monella tasolla, joista suurin osa juontaa juurensa siitä, että yritykset eivät ole palkanneet tarpeeksi hoitohenkilökuntaa hoivakoteihin. Hoitajat ovat ylityöllistettyjä ja joutuvat usein oman työnsä ohessa tekemään paljon muitakin töitä kuin varsinaisia hoitotöitä.

Tämä on varmasti ollut tiedossa jo monta vuotta, mutta mitään muutosta parempaan ei ole tapahtunut, pikemminkin päinvastoin, sillä kun isot yksityiset hoivayritykset rynnistivät markkinoille altistettiin vanhustenhoito samalla kovien bisneslakien armoille. Tulosta on tehtävä.
Hoitoalalla suurimmat kustannukset aiheutuvat työvoimasta, joten sitä oli vähennettävä tuloksen parantamiseksi. Monissa kunnissa juuri nämä yksityiset hoivajätit ovat voittaneet kilpailutuksen tarjoamalla kunnille kaikkein edullisinta pakettia. Halvan paketin hintana on ollut huonompi hoito, mutta jostain syystä kunnissa ei ole reagoitu tarvittavalla tasolla hoitoalalta tulleisiin viesteihin hoitohenkilökunnan liian pienistä henkilöresursseista.
Näyttää siltä, että tämän päivän vanhustenhoito on enemmänkin vain vanhusten säilömistä, kuin oikeaa, välittävää hoitoa. Hoiva- ja terveysjätit tekevät kovaa tulosta veronmaksajien rahoilla ja jotkut niistä eivät maksa edes veroja Suomeen ja samalla tinkivät päälle vielä hoidon laadusta.

Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger linjaa, että Suomen vanhuspalveluissa on noin miljardin euron ero verrattuna muihin pohjoismaihin. Iso kysymys onkin mihin päättäjämme haluavat vähenevät varamme jatkossa käyttää? Ei tämä kovin hyvältä näytä, sillä syntyvyys Suomessa jatkaa laskuaan, jolloin tulevaisuudessa työvoima vähenee ja veropohja kaventuu samaa vauhtia kun väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa.
Kaikkeen ei valtion ja kuntien rahat yksinkertaisesti riitä. Satsataanko infrastruktuuriin vai ihmisiin? Tulevat eduskuntavaalit ovatkin isossa roolissa siinä miten Oy Suomi Ab tulevaisuuden haasteet ottaa vastaan ja mihin varoja käytetään. Eivät eläkeläiset ja vanhustenhoito ole suinkaan ainoa iso kysymys, joka pitäisi ratkaista. Isoja kysymyksiä ovat varmasti myös ilmastonmuutokseen varautuminen sekä maahanmuutto kaikkine sivujuonteineen.

Jo kuutisen vuotta sitten kirjoitin pääkirjoituksessani, että Suomessa vangeillakin on paremmat oltavat kuin vanhuksilla. Tuntuu aika oudolta, että rikollisten olot olisivat paremmat kuin vanhuksilla, mutta näin se vain menee hyvinvointivaltio-Suomessa vuonna 2019.
Siitä sainkin oivan idean. Hankkimalla itselleni linnatuomion jollain kivalla rötöksellä, vältän hoivakodin ja varmistan hyvän hoidon itselleni loppuvuosikseni vankilassa valtion kustannuksella. Lisäksi vankilassa saa tehdä töitä ja siitä saa jopa palkkaa. Tai sitten pitää kaatua saappaat jalassa hyvissä ajoin ennen vanhuutta, ettei tarvitse mennä hoivakotiin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
Karpo oli aikansa ylivoimainen some-vaikuttaja ja kansan syvien rivien viimeinen hätähuuto
ARKISTO