Pääkirjoitus 26.10.2018

Kiistakapulana Vesijärvenkatu

Vesijärvenkadun kaventaminen kaksikaistaiseksi Kirkkokadun ja Lahdenkadun väliltä on ollut kovasti tapetilla tänä syksynä ja mielipiteet, niin puolesta kuin vastaankin, ovat sinkoilleet mediassa ja mielipidepalstoilla. Kaupungin taholta on annettu ymmärtää, että kaventamista vaatisivat ennen kaikkea Vesijärvenkadun yrittäjät, jotka haluaisivat paremmat parkkitilat autoille kadun varteen. Lisäksi vaaraa aiheutuu, kun pyöräilijät ja kävelijät surffailevat milloin missäkin kohtaa jalkakäytävää suloisessa sekamelskassa.

Vesijärvenkadun yrittäjät tekivät asiasta kuitenkin adressin, jossa vastustetaan kaventamista. Tämä hämmästyttääkin pientä lahtelaista kulkijaa. Kuka sitä kaventamista sitten oikein haluaa? Uskonkin, että idean takana eivät ole kadun yrittäjät, vaan Lahden virkamiesarmeijan halu toteuttaa strategiaa, johon on sitouduttu. Lahden kaupungin strategisena tavoitteena on jo melko pitkään ollut kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön voimakas kasvu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pyöräilyn olosuhteita pyritään parantamaan merkittävästi lähivuosina, kun keskustaa kehitetään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla. Nähtävästi tämä tarkoittaa samanaikaisesti yksityisautoilun vähentämistä tai ainakin sen vaikeuttamista.

Itse kyllä kannatan pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamista, mutta tuo Vesijärvenkadun kaventaminen tuntuu oudolta. Kyseessä on kuitenkin monelle tärkeä läpiajoväylä ja liikennemäärätkin käsittääkseni ovat kohtaisen suuret. Ketä kaventaminen oikein palvelisi?
Vesijärven kaventamista on suunniteltu Lahdessa iät ja ajat ja pitkään ideana olikin siirtää etelä-pohjoissuunnassa kulkeva läpiliikenne Saimaankadulle siten, että Launeelta tullessa olisi tehty tunneli Anttilanmäen alta Saimaankadulle. Siitä ajatuksesta on sittemmin luovuttu, mutta Vesijärvenkadun kaventaminen taisi jäädä vahingossa suunnitelmiin? Kaksikaistaisena Vesijärvenkatu olisi melkoinen sumppu, varsinkin silloin kun joku haluaisi kääntyä vaikkapa Kulmakadulle. Vai meinataanko kääntyminen vasemmalle kieltää kokonaan kyseiseltä Vesijärvenkadun pätkältä?

Itse kuljen päivittäin Vesijärvenkatua pitkin töihin ja takaisin reitillä Satama – Laune. Useimmiten autolla, mutta pyörällä matkaa tehdessäni käytän aina Kauppakatua, sillä Vesijärvenkatua pitkin ajaminen pyörällä on vaarallista, kun kävelijät poukkoilevat kuka missäkin kohtaa jalkakäytävää ja vaaratilanteita syntyy helposti. Siksi olenkin sitä mieltä, että kävelijät ja pyöräilijät pitää saada omille kaistoilleen jalkakäytävällä. Siihen ei välttämättä tarvita Vesijärvenkadun kaventamista. Siihen riittäisi yksinkertaisesti valkoinen viiva keskelle jalkakäytävää ja selkeät merkit osoittamaan kummalla puolella kulkevat pyörät ja kummalla puolella kävellään. Ja jos se ei riitä, maalataan pyöräilijöiden puoli selkeästi vaikkapa punaiseksi.

Kun kävelyä ja pyöräilyä halutaan Lahdessa kuitenkin jollain tapaa edistää, niin Vesijärvenkadun kaventamisen sijaan fiksumpaa olisi tehdä vaikkapa Rautatienkadusta kokonaan kävelykatu aina Harjukadulla asti. Olisiko siinä ideaa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
Launeen kirkon vanha asuntosiipi päivitetään – Laajempi remontti alkaa vuonna 2027
Lahti-oppaat juhlivat 50-vuotista taivaltaan – Kesä on täynnä kierroksia ja uusia tarinoita
Toni Putula: Lahti on edelleen Suomen johtava ympäristökaupunki
Kimi Uosukainen: Luottamuspaikkajaosta saavutettu sopu kuvastaa lahtelaisten puolueiden halua sopia yhteisistä asioista
Ohjaaja Arthur Franck: Helsinki Effect on dokumentti, joka syntyi uuden uhan varjossa
Pekka Räty: Aina kun tulen Lahteen, tuntuu kuin tulisin kotiin
Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
ARKISTO