Se joka väittää, että politiikan teko on Suomessa tylsää ja mielenkiinnotonta, sai vahvasti nenilleen tällä viikolla. Perussuomalaiset nimittäin järjestivät meille suomalaisille sellaisen näytöksen, jollaista ei vähään aikaan ole suomalaisella politiikan kentällä nähty.
Kaikki alkoi perussuomalaisten puoluekokouksesta, jossa puolueen äärioikeistoon kuuluvat ns. hallaaholaiset ”kaappasivat” vallan puolueessa. Puolueen kahtiajako oli kaikilla tiedossa jo etukäteen, mutta tapa, jolla hallaaholaiset vallan kaappasivat oli melko brutaali. Soinilaiset jyrättiin 6-0, kun puheenjohtajistoon valittiin pelkkiä hallaahon eli ”Mestarin” seuraajia. Kieltämättä itseänikin hieman hirvitti, kun katsoin uuden puheenjohtajiston rivistöä. Suunnaanmuutos oli selkeästi näkyvissä. Nimet Halla-Aho, Huhtasaari, Hakkarainen ja Eerola kyllä kertoivat puolueen tulevan suunnan millintarkasti. Maahanmuuton vastustaminen sekä EU-vastaisuus. Siinä pähkinänkuoressa Halla-Ahon ohjelma uusiutuneelle puolueelle. Kaappaus oli onnistunut 100 prosenttisesti ja puolueen isähahmo Timo Soini kannattajineen jyrätty tylysti maanrakoon.
Hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt Halla-Ahon perussuomalaisia. Tämä vaikutti jo etukäteen sovitulta toiminnalta, niin kokoomukselta kuin keskustaltakin. Haluttiin tehdä selkeä pesäero rasistisiin mielipiteisiin, joita hallaaholaiset ovat julkisuudessa toistuvasti esittäneet. Rasistiksi leimautuneita henkilöitä ei yksinkertaisesti haluttu hallitukseen mukaan. Jopa presidentti Niinistö otti yllättävän vahvasti kantaa persujen uuteen johtoon, tuoden esiin muutaman puheenjohtajan saamat tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Tässä vaiheessa hallituksen ero näytti jo vahvasti todennäköiseltä vaihtoehdolta, kunnes viime hetkillä pöytään lyötiin Timo Soinin viimeinen ässä. Vanha puheenjohtaja halusi kyykyttää hallaaholaisia, jotka pari päivää sitten olivat heittäneet tylysti romukoppaan Soinin elämäntyön. Tuli Soinin viimeinen jytky, kosto Halla-Aholle. Samalla Soini tuli tehneeksi omia periaatteitaan vastoin, loikkaamalla pois perustamastaan puolueesta, mikä kertoo omaa tylyä kieltään niistä äärimmäistä keinoista, joita tässä operaatiossa käytettiin. Parikymmentä kansanedustajaa, mukanaan kaikki ministerit, erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä omaksi Uusi Vaihtoehto-nimiseksi ryhmäkseen ja kas, hallituskriisi oli yhtä nopeasti pyyhitty pois, kuin se oli syntynytkin.
Halla-Ahon pienempi perussuomalaisten ryhmä sysättiin oppositioon, joka onkin populistiseen retoriikkaan nojautuvalle ryhmälle parempi paikka harjoittaa politiikkaa ja nostaa kannatustaan. Hallituksessa kun on kannettava vastuu myös niistä ikävistä päätöksistä. Yleisesti ottaen voisi ajatella, että perussuomalaisten kahtiajaon siemen kylvettiin sinä päivänä, kun persut lähtivät mukaan hallitukseen ja vastuunkantoon.
Ei tarvinut olla suurikaan ennustaja nähdäkseen, että kunhan Soini luopuu perussuomalaisten puheenjohtajuudesta, puolue tulee jakaantumaan kahteen leiriin. Selvät merkit jakolinjoista kannattajien välillä olivat ilmassa. Se sen sijaan yllätti, että jako tuli näin nopeasti ja rajulla tavalla. Tällä hetkellä persu-leirissä on meneillään ”sisällissota”, jossa kannattajat etsivät omaa puoltaan solvauksien lennellessä leiristä toiseen. Ilmassa on paljon tunteita, eikä tappouhkauksiltakaan ole vältytty. Loikkareita on verrattu rintamakarkureihin, jotka tulisi teloittaa. Vastaavasti Uusi vaihtoehto-ryhmän jäsenet ovat tuoneet esiin vahvan äärioikeistolaisen ja rasistisen toiminnan hallaaholaisten taustalla. Natsi-vertauksiltakaan ei ole vältytty.
Toisaalla muut puolueet hykertelevät tyytyväisenä, sillä yksi päävastustajista on juuri puolittanut jäljellä olevan suosionsa. Yhden vahvan puolueen paikalla on nyt kaksi epävarmaa ja pientä ryhmää. On mielenkintoista seurata mitä jatkossa tulee tapahtumaan, sillä voitte olla varmoja, ettei tämä vielä ollut tässä.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi