Pääkirjoitus 8.3.2019

Suomi e-urheilulla takaisin maailmankartalle?

Eipä luistanut suomalaisten suksi eikä mäkikotkienkaan lennot aiheuttaneet hurraa-huutoja Seefeldissä. Keihästä emme ole osanneet heittää enää aikoihin ja rallissa sekä formuloissa palkintosijat ovat työn ja tuskan takana. Oikeastaan vain jääkiekko suomalaisten perinteisistä lempilajeista pitää vielä pientä kansaamme urheilevan maailman tietoisuudessa. Ja myönnettävähän se on, että jääkiekko on globaalisti ajatellen aika pieni laji.

Ei kuitenkaan ”mithään häthää”, kuten Sami Jauhojärvi asian ilmaisisi, sillä e-urheilu, jota ennen vanhaan kutsuttiin tylsästi tietokonepelaamiseksi, on nostamassa meitä ylös suosta, jonne olemme entisenä urheilun suurmaana uppoamassa. Miljoonat ihmiset seuraavat peliturnauksia ympäri maailman ja palkintopotit huitelevat jo miljoonissa euroissa. Esimerkiksi vuonna 2017 suomalaisen e-urheilijan tulot nousivat ensimmäistä kertaa miljoonaluokkaan, kun maailmanmestari Lasse Urpalainen tienasi yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Usko tai älä, siis ihan vain pelaamalla Dota 2 -tietokonepeliä voitokkaasti. Moni perinteinen urheilulaji voi vain haaveilla moisista palkintorahoista ja huimista katsojamääristä, joita e-urheilu tänä päivänä vetää.

Raha liikkuu e-urheilun pelikentillä hurjissa lukemissa ja se, jos mikä, on omiaan varmistamaan sen, että jatkossakin e-urheilun palkintorahat tulevat olemaan isoja. Digital Trendsin mukaan mobiilipeleillä oli yhteensä noin 34,7 miljardin euron liikevaihto vuonna 2016, kun pc-pelit nettosivat samassa ajassa 31 miljardia euroa ja konsolipelit 5,2 miljardia.

Kansainvälinen olympiakomitea on pohtinut e-urheilun nostamista olympialaisten näytöslajiksi Pariisissa 2024. Tämä on nostattanut perinteisten urheiluniilojen kulmia kurttuun ympäri maailmaa. Monen mielestä kyse ei ole urheilusta ja pakko on myöntää, että itsekin kuulun tähän urheilujäärien tervaskanto-osastoon. En ymmärrä, millä ihmeen järjellä pelien pelaaminen on muka urheilua? Pelaamista kyllä, muttei urheilua. Samalla tavoin voidaan sitten ajatella, että kun pienenä poikana pelasin 70-luvulla Kimbleä ja Afrikan tähteä, niin se olikin urheilua. No, enhän minä ymmärrä sitäkään, että joku kuvaa videoita elämästään youtubeen ja sitä seuraa sitten satojatuhansia katsojia. Lisäksi nämä tubettajat repivät tuloja, joista tällainen tavallinen duunari voi vain haaveilla.

Joka tapauksessa tämä on hyvä uutinen kaikille niille, jotka tuskailevat sen kanssa, että oma lapsi ei liiku koneensa äärestä mihinkään ja pelaa tietokonepelejä päivät ja yöt läpeensä. Saattaa ollakin niin, että siellä sohvalla löhöilee peliohjain kädessä se perheen tuleva miljonääri ja olympiavoittaja eli ihka oikea urheilusankari. Äiti ja isä voivat sitten ottaa osaa menestykseen huoltojoukkoina ja pitää huolen siitä, että pelaajamestarin käden ulottuvilla on tarpeeksi energiajuomaa ja naposteltavaa. Onhan se helpompaa kuin lapsen kuskaaminen jäähallille tai futistreeneihin iltamyöhään. Positiivista on myös se, että e-urheilussa ei voi jäädä kiinni dopingista, joten kansallinen häpeäkuormamme dopingiin liittyen ei enää tästä kasva.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
ARKISTO