Tällä viikolla on Päijät-Hämeessä siirrytty koronaepidemian leviämisvaiheeseen. Tämä oli valitettavasti näköpiirissä jo jonkin aikaa, kun nähtiin miten kovalla vauhdilla koronan toinen aalto on edennyt Euroopassa syksyn aikana. Olisi ollut suoranainen ihme, ettei tauti ei olisi meille rantautunut. Nyt on täysin meistä itsestämme kiinni, miten pahasti korona keskuudessamme leviää. Ketään ei voi pakottaa käyttämään maskia, pitämään turvaväliä tai pesemään käsiä, mutta suositukset olisi syytä ottaa vakavissaan. Kukaan ei varmasti halua, että korona pääsisi riehumaan riskiryhmien keskuudessa? Eli vaikka et itse olisi huolissasi omasta terveydestäsi, niin ethän myöskään vie tartuttajana tautia eteenpäin tieten tahtoen? Kaikenlaisten koronaa vähättelevien ja kyseenalaistavien valeuutisten levittäminen somessa on mielestäni liki rikollista tässä tilanteessa. Kyseessä ei ole mikään tavallinen flunssa ja se, mikä tekee tästä taudista vaarallisen on fakta, että virusta ja sen vaikutusta ihmiskehoon ei täysin tunneta eikä ymmärretä.

Meillä Lahdessa on leviämisvaiheen vuoksi voimassa maanantaista lähtien tiukemmat rajoitukset kuin muualla maassa. Ainoastaan Uusimaa on vielä tiukempien rajoitusten alla. Vetoankin teihin hyvät lukijat, että jokainen ottaisi tosissaan nämä maanantaina voimaan astuvat rajoitukset. Tiedämme hyvin, että toimiva rokote odottaa jo ensi kevään aikana, mutta vielä pitäisi jaksaa se viimeinen ponnistus ja huolehtia siitä ettei korona leviä hallitsemattomasti enää tässä vaiheessa. Olemme jaksaneet hienosti 8 kuukautta, ei pilata tätä nyt viime metreillä? Ymmärrän, että monia tämä pitkittynyt tilanne ahdistaa ja itsekin yrittäjänä tunnen vahvasti kaikkien yrittäjien suuren tuskan siitä, että yrityksen toiminnan jatkumisen yllä leijuu jatkuvasti musta synkkä pilvi. Tämä ei ole helppoa, mutta ainoastaan yhdessä tästäkin selvitään, ihan varmasti.

Listaan loppuun vielä kaikille muistutukseksi Päijät-Hämeen suositukset ja rajoitukset seuraavien kahden viikon ajalle.
– Yleisötilaisuuksien ja julkisten kokoontumisten henkilömäärä on enintään 10 ihmistä
– Yksityistilaisuuksien osallistujamäärä suositetaan rajattavaksi 10 ihmiseen.
– Uimahallit ja kuntosalit suositellaan suljettaviksi mahdollisimman lyhyen siirtymäajan kuluessa, viimeistään 30.11.
– Sisätiloissa kokoontuvien aikuisten harrastusryhmien toiminta suositellaan lopetettavaksi tilapäisesti.
– Yleinen kasvomaskin käyttösuositus koskee kaikkia yli 15-vuotiaita.
– Lukiot ja ammattioppilaitokset jatkavat lähiopetuksena, mutta maskisuositus on voimassa sekä opiskelijoilla että opettajilla.
– Yläkoulun oppilaille annetaan maskisuositus siten, että maskit ovat käytettävissä viimeistään 30.11.  Yläkoulun opettajien osalta suositus on jo voimassa. Yläkoulun oppilaat saavat maskit koululta.
– Kirjastot pysyvät auki rajoitustoimenpitein, mm. lehtilukusalit suljetaan. Kirjastossa käynti rajataan 15 minuutin asioimiseksi. Nuorisotilat pidetään avoimina.
– Vierailuja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä suositellaan tehtävän niin, että vierailulle osallistuisi kerrallaan vain yksi henkilö ja kesto olisi enintään 15 minuuttia.
– Yhtymä kehottaa noudattamaan erityistä varovaisuutta, jos on välttämätöntä matkustaa muille epidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheen alueille kuten pääkaupunkiseudulle.
– Etätyötä suositellaan vahvasti kaikissa tehtävissä, joissa sitä voidaan soveltaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Usein tulee kirjoiteltua rakkaasta kaupungistamme kovin negatiivisesti, vaikka Lahdessa olisi paljon positiivistakin mitä tuoda esille. Usein sanotaan, että eniten Lahtea ja lahtelaisia haukkuvat lahtelaiset. Varmasti totta. Totta on myös se, että jos ulkopaikkakuntalainen erehtyy Lahtea haukkumaan, voi tätä helposti sattua nenään. Lahden haukkuminen koetaan aikalailla lahtelaisten yksinoikeudeksi, mutta kyllä täällä voitaisiin joskus nostaa omaa häntääkin, ainakin silloin kun siihen on aihetta.

Yksi isoimmista asioista, joista Lahti tunnetaan laajalti, jää usein meiltä lahtelaisilta huomaamatta, sillä niin itsestään selvä asia se meille on. Tämä asia on lahtelainen vesi. Lahtelainen vesi on jo vuosikymmenet ollut maamme ehdotonta ykkösluokkaa ja tämän voi jokainen huomata juodessaan vettä muualla Suomessa. Ero on huima lahtelaisen veden eduksi. Lahtelaisen puhtaan ja hyvänmakuisen veden takana ovat Salpauselän suuret soraharjut, jotka varsin tehokkaasti suodattavat ja puhdistavat sade- ja sulamisvedet. Väitetään jopa, että vesi olisi sellaisenaan jo juotavaa, ennen kuin ne desinfioidaan kemiallisesti.

Ensimmäisenä lahtelaisen veden erinomaisen laadun toi näkyvästi esiin lahtelainen Mallasjuoma. 1950-luvulta alkaen Mallasjuomasta tuli lahtelaisuuden vertauskuva mainonnassa. Tutuiksi koko maassa tulivat sanonnat: ”Ei oo Lahden voittanutta!” ja ”Moi lahtelaista!” Jo silloin yleisesti tiedettiin, että salaisuus hyvän makuisten virvoitusjuomien ja olueiden takana on Lahden erinomainen veden laatu.

Lahden loistava vesi nousi tällä viikolla otsikoihin, kun Viking Malt päätti investoida Lahteen 90 miljoonaa euroa Kujalaan nousevaan uuteen mallastamoon. Yhtiön mukaan yksi tärkeimmistä seikoista siihen miksi yhtiö jää Lahteen, on se tosiasia että raaka-aineet (vesi ja lähitilojen viljat) ovat Suomessa ja varsinkin Lahden alueella ylivertaisia. Myös toinen uutinen joka liittyi lahtelaiseen veteen ja sen ylivertaisuuteen saatiin tällä viikolla, kun lahtelaisen Teerenpelin viskitislaamo valittiin maailman parhaaksi viskintuottajaksi maailman suurimmassa alkoholijuomien kilpailussa. Yksi isoimmista Teerenpelin menestyksen salaisuuksista omistajien mukaan on nimenomaan lahtelainen vesi ja tietenkin myös lähitilojen viljat. Näiden viime aikaisten positiivisten uutisten lisäksi muistanette varmasti, että Lahden Hennalaan on valmistunut vedenpullottamo, jossa H204U Finland on aloittanut pohjaveden pullottamisen elokuussa. Tehtaan pullotuskapasiteetti on miljoona litraa vettä vuorokaudessa ja vettä viedään erityisesti Aasian isoille markkinoille.

Meille lahtelaisille hyvä, puhdas vesi on itsestäänselvyys, mutta maailmalla on siitä päivittäin huutava pula. Itse asiassa makean veden määrä on vain kolme prosenttia kaikesta maailman vedestä. Ja meillä sitä Suomessa ja Lahdessa riittää. Makea vesi on muuttunut ja muuttumassa entistä enemmän globaaliksi tuotteeksi ja hyödykkeeksi, jota myydään ja ostetaan kuin raaka-aineita, mineraaleja, puuta, öljyä ja kaasua. Teoriassa tämä tarkoittaa sitä, että istumme Lahdessa melkoisen kultakaivoksen päällä. Eri asia sitten on se, miten pystymme käytännössä hyödyntämään vesivarantoamme taloudellisesti ja mahdollisimman viisaasti. Kysyjiä ja ostajia varmasti tulevaisuudessa riittää.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahti varautuu tekemään isoja muutoksia kaupungin keskustan liikenneratkaisuihin. Viime päivinä on isosti esillä ollut vuoteen 2030 tähtäävä liikennesuunnitelma Liisu 2030, jossa nousevat esiin bussiterminaalin sijoittaminen Vesijärvenkadulle sekä ajoneuvoliikenteen ohjaaminen ydinkeskustaa ympäröivälle kehälle. Vuoteen 2030 mennessä Lahti aikoo tai ainakin suunnittelee käyttävänsä noin 100 miljoonaa euroa näihin keskustan liikennemuutoksiin. Taustalla on halu saada keskustaan katutilaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Autotonta keskustaa ei kuitenkaan olla suunnittelemassa, muutenhan esimerkiksi toriparkki olisi ollut turha investointi?

Kaunis ajatus ja osan Liisusta voin ajatuksena ostaakin, mutta muutama kohta särähtää pahasti korvaan. Otetaanpa käsittelyyn kuitenkin ensin ne Liisun hyvät puolet. Pyöräilyyn ja kävelyyn satsaaminen on hyvä asia. Nykyään keskustassa pyöräily on vaarallista touhua, kun pitää poukkoilla tien toiselta puolelta toiselle, pyörätien jatkuessa risteyksen jälkeen yllättäen toisella puolella tietä. Lisäksi pyöräilijät ja kävelijät kulkevat iloisessa sekamelskassa keskenään, mikä aiheuttaa vaaratilanteita päivittäin. Myös kaupunginsairaalan parkkitalosuunnitelma on hyvä, sillä parkkitalo todellakin tarvitaan, kun terveyspalvelut Ahtialasta ja Launeelta keskitetään kaupunginsairaalaan. 

Sitten ne huonot puolet. Ensimmäinen asia on raha. Mistä tämä 100 miljoonaa euroa kaivetaan? Leikataanko vähän lisää sivistystoimesta ja lakkautetaan lisää paikallisia terveysasemia? Ehkäpä vuoden päästä nostetaan vähän veroäyriä? Toinen huomionarvoinen seikka on se, ettei Lahdessa oikeastaan ole ruuhkia, joita pitäisi siirtää jonnekin muualle. Korkeintaan klo 16 aikaan voi saa Vesijärvenkadulla menemään 10 minuuttia enemmän aikaa kotimatkaan. Jos verrataan vaikkapa Helsinkiin, niin Lahdessa ei ole ruuhkia laisinkaan. Se että nojataan suunnitelmissa siihen visioon, jossa Lahdessa asuisi vuonna 2030 150 000 asukasta on silkkaa toiveajattelua. Näin ei tule tapahtumaan, joten ruuhkat eivät todellakaan ole kasvamaan päin. Sitä paitsi autokanta on tulevaisuudessa muuttumassa vähäpäästöisemmäksi vuosi vuodelta, koska Liisussa nimenomaan tähdätään myös päästöjen vähentämiseen.

Kolmas kummastuksen aihe on se, miten huonosti siirtyminen Uudenmaankadulta Vuoksenkatun alkupäähän on suunniteltu. Sitä ei nimittäin ole suunniteltu lainkaan tai sen on suunnitellut henkilö, joka ei aja päivittäin kaupungin läpi pitkin Vesijärvenkatua. Launeelta kaupunkiin päin ajettaessa pitäisi Vesijärvenkadun alussa ensin kääntyä oikealle Loviisankadulle ja kaartaa pari sataa metriä takaisinpäin. Sitten käännös vasemmalle Mannerheiminkadulle ja sitten vielä ajaa pari sataa metriä, jonka jälkeen pääsee vasta kääntymään Vuoksenkadulle. Samassa ajassa olisit ajanut jo hyvän matkaa Vesijärvenkatua. Jotta autot saataisiin oikeasti käyttämään jatkossa Saimaankatua läpiajoon, pitäisi Uudenmaankadulta, siinä matkakeskuksen kohdalla, olla selkeä suora yhteys Vuoksenkadun alkupäähän. Ei siis tällainen kiemurtelu sinne tänne, mikä nyt on suunnitelmissa. Ikävä kyllä, suoraa yhteyttä ei ole mahdollista rakentaa tai ainakin se vaatisi todella isoja rahallisia satsauksia tunneleihin tai ylikulkusiltoihin. Yksikään autoilija ei lähde kiertelemään Vuoksenkadulle, jos edessä on suora baana läpi kaupungin eli nelikaistainen Vesijärvenkatu, joka vetää hyvin ja on sellaisenaan luonnollinen jatke Uudenmaankadulle.

Ehdotankin, että jätetään Vesijärvenkatu suosiolla nykyiselleen ja unohdetaan nämä kalliit ja toimimattomat Vuoksenkatu-Saimaankatu kehäratkaisut. Pyöräilijöille toimisi läpiajobaanana etelä-pohjoissuunnassa paremmin Kauppakatu kuin Vesijärvenkatu. Itse ainakin käytän pyöräilessä Kauppakatua mielummin kuin Vesijärvenkatua. Tulevaisuus näyttää miten Liisun käy, mutta varmaa on ainakin se, että keskustelu jatkuu kuumana.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tällä viikolla olemme saaneet seurata melkoista jännitysnäytelmää, kun USA:ssa on käyty presidentinvaaleja. Maan vaalijärjestelmä on sanalla sanoen varsin sekava ja korona on tuonut siihen vielä oman mausteensa, sillä todella useat ovat antaneet äänensä postitse. Tämä on taas mahdollistanut kaikenlaiset epäilyt väärinkäytöksistä ja salaliitoista, joista varsinkin presidentti Trump suorastaan elää. Monet osavaltiot, joissa Trump on näyttänyt vievän voiton, ovatkin viime metreillä kääntymässä Bidenille juuri näiden postitse tulleiden äänien avulla. Demokraatit kun tiedetään hanakammiksi käyttämään tätä postiäänimahdollisuutta. Juuri tällä hetkellä kun torstai-päivänä tätä kirjoitan, on vaali kääntymässä pienellä marginaalilla Bidenille, mutta vielä ei hänenkään voittonsa ole kirkossa kuulutettu. Vaikka Biden tarvittavat 270 valitsijamiestä kasaan saisikin, voi edessä olla vielä pitkä tie erilaisia oikeudenkäyntejä ja äänten uudelleenlaskemisia, ennen kuin uusi presidentti vannoo valansa.

Mielipidetiedustelujen mukaan vaalin piti mennä aika selkeästi Bidenille, mutta Trump on yllättänyt jälleen. Meillä Suomessa monet ihmettelevät sitä, kuinka on mahdollista, että vaikka Trump twitter-viesteissään ja puheissaan solvaa huoletta ihmisiä, kertoo suoranaisia valheita ja poukkoilee politiikassaan käsittämättömästi, niin silti puolet amerikkalaisista olisi valmis pitämään hänet presidenttinä vielä toiset neljä vuotta. Tässä kohtaa on syytä muistaa, että USA:ssa ihmisten on pakko ajatella elämäänsä pitkälti pelkästään talouden kautta. Jotta maassa pärjää ja pääsee eteenpäin, on pakko olla työtä, jotta voi hankkia itselleen ja perheelleen mm. sairasvakuutukset ja maksaa lasten koulutuksen. Trumpin aikana työtä on ollut, tosin tänä vuonna koronan vaikutus työllisyyteen on ollut musertava myös USA:ssa. Tavallisen amerikkalaisen elämää ei loppujen lopuksi tunnu heilauttavan suuntaan tai toiseen sellaiset ”pikkuasiat” kuin korona tai ilmastonmuutos. Kunhan on työtä. Hieman sama asia on huomattu itäisessä naapurissamme, jossa mm. maan ihmisoikeudet jäävät sen jalkoihin, että Putinin aikakaudella kaupoissa on ollut ruokaa ja ihmisillä työtä. Mitäs niistä ihmisoikeuksista, kunhan on leipää. Sinänsä hyvin ymmärrettävää, sillä meille jokaiselle nuo elämän perustarpeet ovat varmasti etusijalla ja silloin jos ne ovat uhattuna, ei varmasti kiinnostaa ns. maailmanparantaminenkaan niin kovin paljon. 

Nämä presidentinvaalit eivät tule USA:n kahtiajakoa korjaamaan, voitti kumpi ehdokas tahansa. Erot ovat niin syvällä maan kulttuurissa, että tarvittaisiin melkoinen ihmemies kansaa yhdistämään. Monesti eripuraista kansakuntaa yhdistää joku iso yhteinen uhka. Suomessa se oli aikanaan toinen maailmansota. Korona vaikuttaa olevan amerikkalaisten mielissä ihan liian pieni uhka, jotta se kansan yhdistäisi. Pikemminkin näyttää siltä, että koronakin saa kansan jakautumaan USA:ssa kahteen eri leiriin.

Trump jakaa vahvasti mielipiteet ja siinä missä jotkut ovat nostaneet hänet liki Messiaan asemaan, ovat toiset lähettämässä miestä mielisairaalaan. Vaikka Trump on ennen kaikkea amerikkalaisten presidentti, ei hänen vaikutustaan poliittisen ilmapiirin muuttumiseen ympäri maailmaa voi kiistää. Trumpin tapa toimia politiikassa on kasvattanut useita pikku-trumpeja pitkin maailmaa, jotka toimivat esikuvansa mukaisesti. Myös meillä Suomessa. On huomattu, ettei poliitikon tarvitse enää nojautua faktatietoon, sillä omat totuudet voi keksiä sen mukaan mikä mihinkin tilanteeseen paremmin sopii ja silti olla suosittu ja päästä valtaan. Eipä ihme, että kaikenlaiset salaliittoteoriat elävät nyt uutta kultakauttaan, kun faktat ovat sivuun työnnettäviä ikäviä asioita, jotka lähinnä vain hidastavat omaa poliittista uraa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi