Etelälahtelaiset omakotiyhdistykset eivät luovuta, vaan taistelevat edelleen eteläistä kehätietä vastaan yhdessä rintamassa. Toisaalla Lahden kaupunki ja Hollola yhdessä Päijät-Hämeen kansanedustajien ja maakuntajohtajien kanssa lobbaavat tahoillaan hanketta kovaa vauhtia eteenpäin kohti toteutusta. Etelä-Lahdessa ei kuitenkaan tietä haluta, ei ainakaan läpi Launeen tiheän asutusalueen.
Seitsemän junaradan eteläpuolen omakotiyhdistystä sekä Lahden omakotiliitto tekivät tällä viikolla yhdessä muistutuksen kehätien suunnitelmista. Omakotiyhdistykset olivat löytäneet suunnitelmasta useita epäkohtia. Esillä olivat mm. tien korkea, koko ajan nouseva hinta, melunsuojelu, vanhentunut ympäristövaikutusten arviointi ja pohjavesien suojelu sekä se tosiseikka, ettei tiesuunnitelma nykyisessä muodossaan vastaa alkuperäistä yleissuunnitelmaa.
Jotkut ovat leimanneet etelälahtelaiset änkyröiksi. Jostain syystä nämä leimaajat eivät itse asu Etelä-Lahdessa suunnitellun tien vaikutusalueella. Se ei ole tietenkään mikään yllätys. Tie totta tosiaan on kallis. Kyseessä on niin sanottujen hyvien aikojen ökytie, jollaisiin Suomella ei ole varaa nykyisessä taloustilanteessa. Kolmentoista kilometrin tienpätkä maksaisi liki 300 miljoonaa. Luulisi, että kun hallitus leikkaa ja säästää ja samaan aikaan maahamme valuu pakolaisia yli rajojen, olisi tuolle 300 miljoonalle eurolle parempaakin käyttöä.
Lahti on nähtävästi sen verran varoissaan, että on lupautunut maksamaan tiestä vaatimattomat 69 miljoonaa. Luulenpa tai itse asiassa olen varma, että Lahdesta löytyy tärkeämpiäkin kohteita noille 69 miljoonalle eurolle. Koulut ja päiväkodit homehtuvat yksi toisensa jälkeen. Kumpi on päättäjille tärkeämpää? Lapset opiskelemassa terveellisissä olosuhteissa vai kehätie läpi kaupungin, jolla nopeutetaan kaupungin ohiajamista 5 minuutilla? Vai otettaisiinko vain lisää velkaa? Maksakoon jälkipolvet sitten joskus.
Onkohan kenellekään päättäjistä tullut mieleen, että jos tie todella halutaan, niin nyt olisi korkea aika vihdoin ja viimein suunnitella se halvempi tievaihtoehto Renkomäen kautta ja tarjota sitä liikenneministerille toteutettavaksi. Muutama ylimääräinen miljoona menisi ehkä suunnitteluun, mutta itse tien hinnassa säästettäisiin noin 50% eli noin 150 miljoonaa euroa, kun Renkomäen vaihtoehdossa ei tarvittaisi kalliita ja riskialtiita tunneliratkaisuja Patomäen ja Liipolan kohdalla. Itseasiassa Renkomäen vaihtoehdosta puolet on jo suunniteltu, sillä alkumatkan tie kulkisi Okeroisiin asti samaa tielinjaa jo suunnitellun Launeen linjauksen mukaisesti. Suunnitella pitäisi vain viimeiset 6-7 kilometriä.
Se, jos mikä antaisi uskottavan signaalin päättäjille, että tie todella tarvitaan ja hintakin voisi olla toteuttamisen arvoinen. Mitä luulette kumpi on helpompi saada lobattua läpi? 300 miljoonan tie tunneleineen läpi tiheän asutuksen vai järkevähintainen, 50% halvempi tievaihtoehto ilman vaikeita tunneliratkaisuja hieman kauempana asutuksesta?
Ikävä kyllä, politiikassa harvoin maalaisjärki voittaa ja voittajana maaliin saadaankin liian usein se kovakalloisin, silmälaput silmillä kulkeva päättäjä oman visionsa kanssa.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi