Viime sunnuntaina jännitettiin vaalituloksia niin alue- kuin kuntavaaleissakin. Suomen suurimmaksi kuntapuolueeksi palasi SDP 20 vuoden tauon jälkeen. Myös aluevaaleissa demarit putsasivat pöydän. Vaalein suurin häviäjä oli perussuomalaiset, jotka ottivat vastaan kansan syvien rivien ajatukset hallituksen leikkauksista. Tämä oli odotettavissa, sillä perussuomalaisten on katsottu olevan nimenomaan kansan syvien rivien ja ns. unohdetun kansan puolesta puhuja ja viimeiset pari vuotta on juuri heidän etuisuuksiaan ja tukiaan leikattu saksia heilutellen. Kokoomuksen kannattajat ovat ilmeisesti lähtökohtaisesti paremmin toimeentulevia ja heitä leikkaukset eivät ole niinkään koskeneet, siksi kokoomus pärjäsi näissä vaaleissa aina kakkoseksi asti. Lahden valtuustossa muutokset näyttäytyivät niin, että demarit saivat neljä lisäpaikkaa ja perussuomalaiset menettivät kuusi. Pro Lahti ylsi hienosti kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi ja Kalle Aaltonen jatkoi voittokulkuaan kerättyään toiseksi eniten ääniä Lahdessa. Katsotaan kuinka kauan Aaltosen ryhmä pysyy tällä kertaa kasassa, sillä ainakin viime vaalien jälkeen loikkareita Pro Lahdesta löytyi useampikin.
Äänestysprosentti oli alue- ja kuntavaaleille ominainen eli sanalla sanoen kauhea. Tämä oli odotettavissa, vaikka salaa hieman toivoin, että kaksoisvaali herättäisi useamman ihmisen uurnille tällä kertaa. Molemmissa vaaleissa jäätiin äänestysprosentissa alle 50 prosentin, mikä alkaa olla mielestäni jo uhka demokratian toteutumiselle. Kotiin nukkumaan jäi Lahdessa noin 50 000 äänestäjää. Sitä lukua kun vertaa vaikkapa Lahden suurimman puolueen SDP:n äänestäjämäärään, joka oli 15 000, huomataan, että melkoisesti lunastamatonta äänipotentiaalia jäi kotiin kaivelemaan varpaitaan ja manaamaan poliitikkoja, kun kukaan ei saa mitään aikaiseksi, eikä kukaan hoida minun asioitani. Tässä oli nyt se paikka päästä vaikuttamaan, mutta ohi meni tälläkin kertaa.
Toinen asia jota pelkäsin, oli kaksoisvaalin aiheuttama sekaannus äänestäjien keskuudessa. Pelolla odottelin hylättyjen äänien määrää, sillä vaikka ennen vaaleja ja vaalipaikoilla hyvin oli kerrottu, että valkoiseen äänestyslappuun tulee kolminumeroinen kuntavaalinumero ja violettiin nelinumeroinen aluevaalinumero, vaikuttaa siltä, että valitettavan monelle asia ei ollut alkuunkaan selvä. Kun edellisissä kunta- ja aluevaaleissa (2021 ja 2022) hylättyjä ääniä oli yhteensä 18 000, oli niitä nyt 124 000!
Suurin osa äänestyslapuista oli hylätty siksi että numero oli väärässä lapussa tai se, että toinen lappu oli jätetty kokonaan tyhjäksi. Ehkä Suomen kansa ei ole vielä valmis näin monimutkaiseen äänestykseen, jossa käytetään kahta erillistä äänestyslappua?
Mielenkiinnolla odotan, miten vaalitulos vaikuttaa hallituksen sisäisiin suhteisiin, varsinkin kun perussuomalaiset ottivat hallituksen leikkauksista yksinään vastaan kansan tyrmäysiskun, kokoomuksen porskutellessa kevyesti hymyillen eteenpäin. Ja kyllä varmasti opposition näin hyvä menestys näissä vaaleissa saa puntit hieman tutisemaan hallituksessa. Eduskuntavaalit kun odottavat vain parin vuoden päässä.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi