Pääkirjoitus 7.11.2025

Ultraprosessoitua hypermaukasta ruokaa

Silmiini osui mainio brittiläinen dokumentti nykyisestä ruokakulttuuristamme. Siinä kerrottiin varsin tyhjentävästi, mistä on kyse ns. ultraprosessoidussa ruoassa ja sen vaikutuksista terveyteemme. Valmisruoat, jotka usein ovat juuri näitä ultarprosessoituja ruokia, ovat pitkälle jalostettuja, täynnä säilöntäaineita, suolaa, sokeria, maunvahventajia ja väriaineita. Esimerkiksi limsat, pitkään säilyvät leipomotuotteet, makeat aamiaistuotteet, monet valmisruuat, halvat makkarat, kananugetit ja energiapatukat.

Pitkälle jalostetut valmisruuat muodostavat nykyään monissa länsimaissa jopa puolet päivittäisestä ravinnosta, Yhdysvalloissa jopa 60 prosenttia. Niiden käyttöä kannattaisi ehdottomasti vähentää, sillä pitkälle jalostetut ruuat ovat yksi suurimmista tekijöistä lihavuuden lisääntymisessä länsimaissa. Rasvan ja sokerin lisäksi monet einekset sisältävät myös maunvahvistajia, jotka lisäävät tuotteiden houkuttelevuutta ja saavat ihmiset syömään liikaa. Näiden valmisruokien proteiinipitoisuus on myös usein alhainen, mikä joidenkin tutkijoiden mukaan saa ihmiset syömään yhä lisää saadakseen päivittäisen proteiinintarpeensa tyydytetyksi. Tuotteet siis suunnitellaan tarkoituksella riippuvuutta aiheuttaviksi, jotta myynti maksimoituisi. Samaa riippuvuusmallia käytettiin aikaisemmin mm. tupakkateollisuudessa. Pehmeä ruoka, jota ei tarvitse pureskella, vähentää kylläisyyden viestejä, joten ihminen syö enemmän. Hypermaukas tuote aiheuttaa himon. Kun tärkkelys on prosessoitua, elimistö pilkkoo tuotteen nopeasti. Tällöin verensokerikin nousee nopeasti, ja lisäksi elimistö alkaa varastoida rasvaa. Käy niin, että ns.kevyttuote voikin lihottaa enemmän.

Ruokia on ennenkin prosessoitu, mutta ultraprosessointi tarkoittaa ainesosia, joita ei kotikeittiöistä löydy. Useat tutkimukset ovat viime vuosina yhdistäneet pitkälle prosessoitujen ruokien saannin ja vaaralliset sairaudet kuten 2-tyypin diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja sydän- ja verisuonitaudit. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että runsas valmisruokien käyttö voi lisätä myös suolistosyövän riskiä ja se kasvattaa ennenaikaisen kuoleman riskiä. Paljon pitkälle käsiteltyä valmisruokaa syövillä on myös keskimäärin huonompi mielenterveys kuin muilla. Eniten pitkälle prosessoituja ruokia syöneillä oli erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan huomattavasti enemmän masennuspäiviä ja ahdistusoireita viidessä vuodessa ja vähemmän hyviä päiviä kuin vähiten huonolaatuisia valmisruokia syöneillä.

Eli jos välität omasta terveydestäsi, niin parasta olisi tehdä ruoka mahdollisuuksien mukaan aina itse omassa keittiössä tuoreista aineksista ilman kaikenmaailman maunvahventajia, säilöntä- ja väriaineita ja lisättyä sokeria ja suolaa. Kaupat eivät tee valinnastamme helppoa. Ne haluavat meidän ostavan mahdollisimman paljon ultraprosessuituja tuotteita ja siksi ne ovatkin poikkeuksetta aina halvempia kuin esim. tuoreet vihannekset, juurekset ja hedelmät. Onneksi vielä pääsemme itse sentään valitsemaan kumpia tuotteita ostamme.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
ARKISTO