Pääkirjoitus 16.3.2018

Stadion Launeen pellolle?

Lahtelaisia päättäjiä järkytettiin keskiviikkona syvästi. Kolmikko Harkimo, Skinnari, Sulin julkaisi suunnitelmansa Lahden uudesta jalkapallostadionista. Järkytys johtui tietenkin siitä, että stadion sijaitsisi Launeella eikä suinkaan Kisapuistossa, jonka parissa Lahdessa on puuhasteltu nyt jo kymmeniä vuosia saamatta oikeastaan mitään merkittävää aikaiseksi. Mielenkiintoiseksi tämän suunnitelman tekee se, että maksaja löytyisi yksityiseltä taholta. Tähän ei siis tarvittaisi veronmaksajien rahaa. Tämän tekee mahdolliseksi se, että stadionin liepeille samaan suunnitelmaan on piirretty uutta asuin- ja liikerakentamista mm. uusi hotelli. Herrat Harkimo ja Sulin ovat onnistuneesti toteuttaneet vastaavanlaisia ja isompiakin hankkeita laajan verkostonsa avulla jo yli 20 vuotta ympäri Eurooppaa, miksi se ei siis onnistuisi Lahdessa?

Lahden kaupungintalolta jo ehdittiinkin tutusti viestimään, että ei käy, ei onnistu. Kyseessä on kuulemma puistoalue, johon ei saa kajota. Outoa, että nämä samat Green Cityn luonnosta huolissaan olevat päättäjämme kuitenkin joitakin vuosia sitten päättivät raiskata Etelä-Lahden kallisarvoisen luonnon ja rakennuttaa moottoritien läpi tiheimmin asutun Launeen. Ja kaiken kukkuraksi maksaa siitä vaivaiset 70 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Ei Laune yhdestä stadionista enää enempää pilalle menisi. Itse korottaisin panoksia vielä lisäämällä suunnitelmaan sen toisen ikuisuusprojektin eli uimahallin 50 metrin radalla.

Nyt olisi tarjolla sitä yksityistä rahaa, eikö se Lahdelle kelpaakaan? Vai pelottaako nimi Harkimo liikaa lahtelaisia puuhasteluun tottuneita päättäjiämme? Harkimo kun tunnetusti pistää tuulemaan siinä vaiheessa, kun muut vielä empivät. Jos haluaa onnistua isosti, on osattava ajatella isosti. Lahti tarvitsee juuri tällaisia isoja, jopa hullujakin ideoita ja visioita. Nykyisellään Lahden kaupunkia voisi verrata kaveriin, joka lottoaa eurolla, mutta odottaa vastineeksi miljoonia eli puhutaan paljon tulevaisuuteen satsaamisesta, mutta satsaukset jäävät usein pieneksi puuhasteluksi. Muualla mm. Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä vastaavat hankkeet etenevät jo kovaa vauhtia ja Lahti on putoamassa pahasti kelkasta kaikilla mittareilla. 

Voi olla, ettei stadion Launeelle ole se viisain vaihtoehto tai edes lopullinen vaihtoehto, mutta luulen, että suunnitelman tärkein pointti onkin saada käyntiin kunnon keskustelu siitä, mitä Lahti haluaa olla tulevaisuudessa ja mihin se haluaa jatkossa satsata. Uskon, että kaupungin johdolle yritetään tällä suunnitelmalla nyt konkreettisesti kertoa se, miten urheilurakentaminen hoidetaan muualla. Yksityistä rahaa ei irtoa pelkkiin katsomorakenteisiin, vaan tarvitaan muutakin. Selvää on, että yksityinen rahoittaja haluaa voittoa ja pelkällä stadionin rakentamisella sitä ei ole tiedossa. Mielenkiinnolla odotan kaikkia niitä syitä, miksi Launeen jalkapallostadion on mahdoton ajatus. Se Lahdessa kyllä osataan. Täällähän kaikki projektit ovat aina aloittamista vaille valmiita.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
ARKISTO