Pääkirjoitus 16.3.2018

Stadion Launeen pellolle?

Lahtelaisia päättäjiä järkytettiin keskiviikkona syvästi. Kolmikko Harkimo, Skinnari, Sulin julkaisi suunnitelmansa Lahden uudesta jalkapallostadionista. Järkytys johtui tietenkin siitä, että stadion sijaitsisi Launeella eikä suinkaan Kisapuistossa, jonka parissa Lahdessa on puuhasteltu nyt jo kymmeniä vuosia saamatta oikeastaan mitään merkittävää aikaiseksi. Mielenkiintoiseksi tämän suunnitelman tekee se, että maksaja löytyisi yksityiseltä taholta. Tähän ei siis tarvittaisi veronmaksajien rahaa. Tämän tekee mahdolliseksi se, että stadionin liepeille samaan suunnitelmaan on piirretty uutta asuin- ja liikerakentamista mm. uusi hotelli. Herrat Harkimo ja Sulin ovat onnistuneesti toteuttaneet vastaavanlaisia ja isompiakin hankkeita laajan verkostonsa avulla jo yli 20 vuotta ympäri Eurooppaa, miksi se ei siis onnistuisi Lahdessa?

Lahden kaupungintalolta jo ehdittiinkin tutusti viestimään, että ei käy, ei onnistu. Kyseessä on kuulemma puistoalue, johon ei saa kajota. Outoa, että nämä samat Green Cityn luonnosta huolissaan olevat päättäjämme kuitenkin joitakin vuosia sitten päättivät raiskata Etelä-Lahden kallisarvoisen luonnon ja rakennuttaa moottoritien läpi tiheimmin asutun Launeen. Ja kaiken kukkuraksi maksaa siitä vaivaiset 70 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Ei Laune yhdestä stadionista enää enempää pilalle menisi. Itse korottaisin panoksia vielä lisäämällä suunnitelmaan sen toisen ikuisuusprojektin eli uimahallin 50 metrin radalla.

Nyt olisi tarjolla sitä yksityistä rahaa, eikö se Lahdelle kelpaakaan? Vai pelottaako nimi Harkimo liikaa lahtelaisia puuhasteluun tottuneita päättäjiämme? Harkimo kun tunnetusti pistää tuulemaan siinä vaiheessa, kun muut vielä empivät. Jos haluaa onnistua isosti, on osattava ajatella isosti. Lahti tarvitsee juuri tällaisia isoja, jopa hullujakin ideoita ja visioita. Nykyisellään Lahden kaupunkia voisi verrata kaveriin, joka lottoaa eurolla, mutta odottaa vastineeksi miljoonia eli puhutaan paljon tulevaisuuteen satsaamisesta, mutta satsaukset jäävät usein pieneksi puuhasteluksi. Muualla mm. Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä vastaavat hankkeet etenevät jo kovaa vauhtia ja Lahti on putoamassa pahasti kelkasta kaikilla mittareilla. 

Voi olla, ettei stadion Launeelle ole se viisain vaihtoehto tai edes lopullinen vaihtoehto, mutta luulen, että suunnitelman tärkein pointti onkin saada käyntiin kunnon keskustelu siitä, mitä Lahti haluaa olla tulevaisuudessa ja mihin se haluaa jatkossa satsata. Uskon, että kaupungin johdolle yritetään tällä suunnitelmalla nyt konkreettisesti kertoa se, miten urheilurakentaminen hoidetaan muualla. Yksityistä rahaa ei irtoa pelkkiin katsomorakenteisiin, vaan tarvitaan muutakin. Selvää on, että yksityinen rahoittaja haluaa voittoa ja pelkällä stadionin rakentamisella sitä ei ole tiedossa. Mielenkiinnolla odotan kaikkia niitä syitä, miksi Launeen jalkapallostadion on mahdoton ajatus. Se Lahdessa kyllä osataan. Täällähän kaikki projektit ovat aina aloittamista vaille valmiita.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
ARKISTO