Monesti työelämässä vielä mukana olevat odottavat kiivaasti ihania eläkepäiviä, jolloin on vihdoinkin aikaa ja rahaa toteuttaa niitä unelmia, jotka työelämän kiireissä jäivät toteutumatta. Ajatuksena on kenties matkustella paljon ja ennen kaikkea nauttia elämästä ilman kiirettä ja huolta. Ja mikä ettei, onhan monilla takanaan 40-50 vuoden työura, jolloin työelämässä on menty tukka putkella ja pää märkänä päivästä toiseen. Todellisuus voi kuitenkin iskeä pahasti vasten kasvoja, kun eläkepäivät vihdoin koittavat.
Suomen taloustaantumasta raskaimmin ovat nimittäin kärsineet eläkeikäiset kansalaiset. Tilastokeskuksen mukaan köyhyysrajan alapuolella sinnittelee jo enemmän seniorikansalaisia kuin työttömiä. Suurin syy eläkkeiden pitkään jatkuneeseen alenemiseen on se, ettei eläkkeissä ole huomioitu elinkustannusten nousua. Samalla kun kahden viime vuosikymmenen aikana suomalaisten palkat ovat nousseet 86 prosenttia, ovat eläkkeet nousseet vain 45 prosenttia. Tähän kehitykseen kun vielä lisätään mm. lääkkeiden omavastuun korottaminen ja asumistukien pienentäminen, niin eipä ole suurikaan ihme, että Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 450 000 köyhyysrajan alla elävää eläkeläistä. Erityisesti riski jäädä köyhyysrajan alapuolella on yksinäisillä naisilla, joiden eläkkeen määrää verottavat kotona lastenhoidossa vietetyt vuodet, jolloin eläkettä ei ole kertynyt.
Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi. Tällä hetkellä köyhyysraja kulkee noin 1200 eurossa per kuukausi. Eli jos tienaat bruttona tuota pienemmän summan kuukaudessa, elät köyhyysrajan alapuolella. Ei ole kovinkaan yllättävää, että nykyisessä taloustilanteessa, jossa Suomessa elämme, tuon köyhyysrajan alapuolelle jää päivä päivältä yhä enemmän ihmisiä. Monet eläkeläiset joutuvatkin edelleen tekemään töitä, jotta siedettävä elämä olisi mahdollista. Lisätuloille on monelle todellakin tarvetta. Myös leipäjonot kasvavat tasaisesti. Tällä hetkellä ruokansa leipäjononoista saa noin 20 000 ihmistä päivittäin. Se on paljon hyvinvointivaltio-Suomessa.
Valtiolle eläkeläiset ovat kasvava ongelma. Kaikessa pitäisi yrittää säästää, mutta kylmä fakta on, että eläkeläisten määrä kasvaa kovaa vauhtia. Nyt yli 65-vuotiaita on liki 1,5, miljoonaa eli noin 19% väestöstä. Määrän ennustetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä jo 26 prosenttiin. Ongelma ei ole siis katoamassa vaan kasvamassa ja pelkkä eläkeiän nosto ei vielä ratkaise mitään. Jotain tartteis tehrä, kuten Manu aikoinaan totesi. Näin emme voi jatkossa kohdella ihmisiä, jotka ovat työnsä tehneet, veronsa kiltisti maksaneet ja samalla olleet vuosikymmeniä rakentamassa tätä meidän yhteistä hyvinvointiamme. Tarjoammeko me heille kiitokseksi pelkkää pahoinvointia?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi