Pääkirjoitus 13.5.2022

Suomi hakee Naton jäsenyyttä

Eilen se viimein varmistui eli jo jonkin aikaa selvältä näyttänyt Suomen Nato-jäsenhakemus sai presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin siunauksen saatesanoilla ”mahdollisimman pian”. Viimeisen sinetin jäsenhakemukseen lyö eduskunta, joka näillä näkymin käsittelee asiaa jo ensi maanantaina. Oletettavasti keskustelu jäsenyydestä tulee olemaan eduskunnassa lyhyt.

Asiassa on edetty hurjaa vauhtia. Kuka olisi vielä viime vuoden loppupuolella osannut ennustaa, että puolen vuoden päästä Suomi hakee Naton jäsenyyttä, kun Nato-jäsenyyttä silloin kannatti vain noin 30% suomalaisista. Nyt vaaka kallistuu täysin päinvastoin, kun viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan yli 70% suomalaisista on Naton kannalla. Suurin syy muutokseen löytyy tietenkin Venäjästä ja sen sotatoimista Ukrainassa. Ilman niitä Naton kannatus ei olisi noussut noihin lukemiin kenties koskaan. Presidentti Niinistön linjaus jäsenyyden hakemisen syistä kaikessa yksinkertaisuudessaan tulee jäämään historian lehdille: ”Venäjä voi katsoa peiliin – te itse aiheutitte tämän”. Siinä syy kiteytettynä yhteen lauseeseen.

Suomi on luottanut Paasikivi-Kekkosen -linjaan vuosikymmenet. Perusideana oli, että ison itäisen naapurin kanssa pitää tulla toimeen. Ja toimeenhan tultiinkin rauhaisasti monet vuosikymmenet aina näihin päiviin asti. Jopa siinä määrin, että välillä tuntui, että Suomen asioita johdettiin lopulta Kremlistä. Elettiin suomettumisen aikaa, jolloin isoihin päätöksiin lähdettiin kyselemään lupaa Moskovasta karvahattu valmiiksi nöyrästi kourassa. Suomessa pärjäsivät parhaiten poliitikot, jotka osasivat oikeissa paikoissa kumartaa ja olla rähmällään Kremliin päin.

Ensimmäinen isompi mutka suhteisiin taisi tulla vasta siinä vaiheessa, kun Venäjä vuonna 2014 valtasi Krimin niemimaan. En tiedä mitä Suomen valtionjohdossa silloin ajateltiin, koska edelleen meillä vietiin valtiojohtoisesti eteenpäin ydinvoimalahanketta venäläisten kanssa, mutta samalla Suomi oli muun EU:n kanssa mukana Venäjän vastaisissa pakotteissa. Eikö Krimin valtausta pidetty oikeasti meillä Suomessa niin merkittävänä, kun ns. varsinaisia sotatoimia ei nähty juuri lainkaan. Venäjä hoiti asian niin, että näytti siltä kuin krimiläiset olisivat oikein vaatimalla vaatineet päästä liittymään Venäjään. Joko Suomessa oltiin silloin sinisilmäisiä tai sitten vain yksinkertaisesti tyhmiä. Vaaran merkkejä ei nähty tai haluttu nähdä. Valitettavasti monet ukrainalaiset maksavat nyt hengellään EU:n ja muun maailman sinisilmäisyyden. Jälkiviisaana voidaan todeta, että Putin olisi pitänyt pysäyttää jo 2014.

Elämme todella isossa historiallisessa murroskohdassa, josta luetaan vielä satojen vuosienkin jälkeen koulujen historian kirjoista. Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen olemme siinä tilanteessa, ettei Suomen ulkopolitiikka voi nojata siihen, että meillä on hyvät suhteet itänaapuriin. Yksi ulkopolitiikkamme pilareista on sortunut ja se on korvattava uudella. Niinpä Suomi kääntää nyt uuden lehden historiansa sivuilla, kun siirrymme Nato-jäseneksi, toivon mukaan mahdollisimman pian. Toivotaan, että siirtymä tapahtuu mahdollisimman kivuttomasti ja selviämme tästä kaikesta ilman isompia selkkauksia.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO