Pääkirjoitus 12.10.2018

40 vuotta Omalähiötä

Viime viikolla kävimme Lahden torilla kahvittamassa ihmisiä 40-vuotisjuhliimme liittyen. Kansaa oli paikalla ilahduttavan paljon ja mukana näkyikin monia tuttuja kasvoja vuosien varrelta. Keskusteltavaa riitti kahvinjuonnin ohessa niin menneistä kuin tulevistakin vuosista ja monta hyvää juttuvinkkiäkin taisi hihaan tarttua. Siinä samalla tuli muisteltua lehden pitkää matkaa vuodesta 1978 tähän päivään. Kuinka pienestä kaikki aikoinaan alkoikaan ja missä ollaan nyt.

Edelleenkin Omalähiön kylkeen sopii lempinimi Etelä-Lahden Pikkujättiläinen, vaikka lehti onkin tänä päivänä samankokoinen kuin muutkin sanomalehdet. Sana pikkujättiläinen sisältää mielestäni idean siitä, että vaikka olemmekin pienillä resursseilla varustettu pieni lehti, haluamme olla suuria sisällöltämme. Pyrimme tarjoamaan lukijoillemme mahdollisimman paljon paikallista, etelälahtelaista asiaa sekä mielenkiintoisia tarinoita ja uutisia, joita et voi lukea mistään muualta. Haluamme olla etelälahtelaisten äänitorvi kaupungin päättäjien suuntaan. Se, joka pitää pienemmän puolta.

Vanhempani Seppo ja Marja Salomaa perustivat Omalähiön vuonna 1978 ja ensimmäinen numero näki päivänvalon lokakuun 23. päivä. Toimituksemme sijaitsee edelleen Patomäentiellä, jossa toiminta 40 vuotta sitten aloitettiin. Kyseessä on perheemme kotitalo, jossa nuoruuteni vietin. Harva päätoimittaja taitaa kirjoittaa pääkirjoituksiaan vanhassa huoneessaan, kuten minä teen. Seinätapetitkin ovat vielä samat kuin 35 vuotta sitten.

Omalähiötä on aina tehty pienellä porukalla. Meitä ei omista iso lehtitalo tai joku muu paksusikarinen omistajataho. Emme kumarra minkään puolueen suuntaan ja sivumme ovat aina avoinna vastaanottamaan hyviä mielipiteitä tai juttuja mistä poliittisesta suunnasta tahansa, kunhan niissä pysytään kohtuuden rajoissa. Kaikki julkaisupäätökset tehdään täysin itsenäisesti toimituksessamme. Tämä on tänä päivänä aika harvinaista, sillä mediakentän omistavat isot mediajätit, joilla on aina omat sidosryhmänsä, joita kumartaa. Meidän ainoa todellinen sidosryhmämme olette te, hyvät lukijamme.

Paljon on viime vuosina puhuttu paperisen lehden kuolemasta. Näin ehkä joku päivä käykin, mutta uskon, että nimenomaan ilmaisjakelulehti, kuten Omalähiö, on se elinvoimaisin lehtityyppi, joka säilyy pisimpään paperisena. Tottahan toki mekin olemme satsanneet nettisivuihin ja näköislehteen, mutta päätuotteemme on edelleen se paperinen Omalähiö, joka jaetaan kerran viikossa luukkuihin. Ilmaisjakelulehdet eivät perustu päivän shokkiuutisiin, vaan mielenkiintoisiin juttuihin, hyviin kolumnisteihin ja ennen kaikkea paikallisuuteen. Lisäksi saat sen luukustasi täysin maksutta.

Kädessäsi on Omalähiön 32-sivuinen juhlanumero, jossa sivuilla 9-20 käymme hieman läpi lehtemme historiaa sekä esittelemme lehtemme tekijöitä ja kirjoittajia. Toivottavasti nautitte lehtemme lukemisesta yhtä paljon kuin me nautimme sen tekemisestä!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
ARKISTO