Hallitus päätti kehysriihessään, että yksi säästökohde monien joukossa on lapsilisät, joista leikataan 7% . Tämä on herättänyt keskustelun siitä, ketkä oikeasti tarvitsevat lapsilisiä ja ketkä eivät. Olisiko ollut järkevämpää poistaa lapsilisät kokonaan hyvätuloisilta? Tämä taas herättää keskustelun siitä kuka on hyvätuloinen? Missä kulkee hyvätuloisen ja huonotuloisen välinen raja?

On totta, että hyvätuloisessa perheessä lapsilisät ikäänkuin vain karttuvat tilille ja muistan omastakin nuoruudestani, kun olin kateellinen luokkani ”kultalusikka suussa syntyneille”, kun he kertoivat, että isi ja äiti ovat laittaneet lapsilisät korkeakorkoiselle tilille ja kunhan lapsi tulee täysi-ikäiseksi, onkin hänellä mukava pesämuna oman elämän aloittamiseen jo kasassa.

Sen sijaan huonotuloisille joka ainoa euro, joka tilille kuussa tulee, on tärkeä. Niillä ostetaan ruokaa ja maksetaan vuokra ja laskut. Eli se 7 euroa, mikä nyt leikataan per lapsi lapsilisistä pois ei merkitse hyvätuloisille yhtään mitään, mutta muutenkin huonossa asemassa oleville se seitsemän euroa enemmän kuukaudessa saattaa olla elintärkeä lisä tuloihin.

Joillekin tahoille tuntuu olevan täysin ylivoimainen ajatus laittaa minkäänlaista tulorajaa lapsilisiin. Miksiköhän? Tulorajathan ovat käytössä useimmissa sosiaalietuuksissa. Ei luulisi olevan vaikea toteuttaa käytännössä? Joskus on kuultu myös sellaisiakin kannanottoja mediassa, että huonotuloiset tekisivät lapsia ansaitsemistarkoituksessa. Esimerkiksi viisilapsinen perhe saa lapsilisiä hieman yli 700 euroa kuussa. Ei sillä rahalla vielä isoa perhettä elätetä, joten hieman kaukaa haetulta tuntuu väite siitä, että ihan ansaitsemistarkoituksessa lapsia tehtäisiin.

Yksi ratkaisu voisi olla lapsilisien laittaminen verolle ja liitettäminen progressiivisen kokonaisverotuksen alaiseksi tuloksi. Sillä tavalla lapsilisien maksu ainakin kohtelisi perheitä oikeudenmukaisesti tulojen mukaan. Joka tapauksessa hallituksen säästötoimenpiteet ovat tälläkin kertaa sellaisia, että kansalaisten ostovoima laskee. Jossain vaiheessa olisi syytä keskittyä siihen, millä ilveellä sitä saisi nostettua.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahden kaupunki on julkaissut nettisivuillaan tasapainotuslaskurin. Laskurilla voi kuka tahansa käydä laittamassa Lahden talouden kuntoon valitsemalla omasta mielestään sopivat säästöt itselleen sopivista kohteista. Tasapainotuslaskurissa on noin 50 eri kohtaa, jossa säästöjä on yhteensä noin 50 miljoonaa. Tällä hetkellä tarvittava määrä on 15 miljoonaa, joka on muuten itseasiassa vain tekohengitystä, jolla selvitään seuraavaan vuoteen.

Tasapainotuslaskurissa on kyse ns. karvalakkimallista. Eli ihan kiva lelu, mutta ei missään nimessä mikään absoluuttinen totuus. Olisin toivonut, että jokaisessa kohdassa olisi ollut seliteosio, jossa kerrottaisiin mitä vaikutuksia kyseisellä päätöksellä on laajemmin. Useinhan voi käydä niin, että säästämällä yhdessä kohtaa, kulut nousevatkin toisaalla. Eli juuri sitä klassista hölmöläisten peitonjatkamistouhua, jossa liian lyhyen peiton alapäästä leikataan ja lisätään yläpäähän ja niin kuvitellaan peiton riittävän. Toivoa sopii, että valtuutetut eivät säästöjä päätä pelkän laskurin avulla, vaan näkevät hieman enemmän vaivaa ja ottavat asioista selvää ennen kuin tekevät säästöpäätöksiä.

Muutama säästökohde tuntuu uupuvan. Missä on mahdollisuus siirtää vaikkapa matkakeskuksen suunnittelu ja rakentaminen tulevaisuuteen? Matkakeskuksen hinnalla ( 17,6 miljoonaa euroa) tarvittava säästö olisi kerralla tehty. Lisäksi ihmettelen sitä milloin Lahdessa ollaan valmiita karsimaan kaupungin hallintohimmeleitä? Himmelit vain kasvavat, kun puolueet kisaavat merkittävistä kaupungin viroista ja kaikillehan on tietenkin joku virka löydyttävä. Nyt karsinta suoritettaisiin lähinnä suorittavalla portaalla eli sitä joka työt oikeasti tekee. Johtoportaasta löytyisi varmasti myös karsittavaa.

Kun on ensin yrittänyt kasata ns. pienistä puroista tuota vaadittavaa 15 miljoonaa, moni varmasti huomaa, että veroärin 1% nostolla saadaan kasaan 16 miljoonaa eli homma hoituu kerralla kuntoon. Kyseessä on arvovalinta. Oletko valmis maksamaan parikymppiä lisää kuussa veroja, jotta nykyinen palvelutaso säilyy vai nostetaanko joukkoliikenteen hintoja, suljetaan maauimala, heikennetään lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksia, vähennetään pyyteetöntä vapaaehtoistyötä tekevien yhdistysten avustuksia, heikennetään terveyspalveluita jne.

Toisaalta taas Lahden nykyinen veroäri on jo nyt isojen kaupunkien korkeimpia eli kyllähän kuntalaisten kukkarolla on käyty Lahdessa ahkerasti sen sijaan, että olisi aktiivisesti etsitty säästöjä. Lisäksi pitäisi miettiä miten äyrinnosto vaikuttaisi Lahden vetovoimaan ja kuluttajien käyttäytymiseen? Mutta onko parikymppiä kuussa lisää liikaa siitä ettei kaupungin palveluita heikennetä? Sitä voi jokainen miettiä tahollaan. ”Eihän se yhteiskunta niin pyöri, että kaikki palvelut ovat ilmaisia” sanoisi tähän muuan sketsihahmokin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Itella eli kansanomaisesti ilmaistuna Posti sai YT-neuvottelunsa loppuun. Uhkana oli alunperin yli 800 postinjakajan työn loppuminen. Ammattiliitto sai kuitenkin onneksi neuvotteluissa joitain omia näkemyksiään läpi ja nyt näyttääkin siltä, että irtisanomiset koskevat lopulta noin 500 postinjakajaa. Lisäksi työ osa-aikaistuu enintään 180 kokoaikaisella henkilöllä. Tämän lisäksi työtä vähenee luonnollisen poistuman, vapaaehtoisten järjestelyjen ja määräaikaisten päättymisten kautta.

Kyseessä on todella hurja määrä postialan ammattilaisia, joilla on edessään uuden ammatin etsintä. Se miten nämä irtisanomiset jakautuvat ympäri maan, selviää kunhan henkilöstön kanssa käydään yksilötason keskustelut, joiden jälkeen vasta selviävät paikkakuntakohtaiset vaikutukset.
Itsekin kyseisessä yrityksessä eri tehtävissä yli 25 vuotta toimineena tiedän varsin hyvin, että tiedossa on ongelmia. Hyvin todennäköistä on, että jäljelle jäävät postinjakajat eivät tule selviytymään työstään.

Nyt jo postialalla monet kärsivät eri liikunta- ja tukielinsairauksista. Kaikenlaiset selkä-, niska/hartia- ja polvikivut ovat liiankin tuttuja monelle jakajalle. Kun työn kuormittavuus nyt selkeästi kasvaa, ovat vaarassa työntekijöiden terveys, työturvallisuus, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. En missään nimessä usko, että tässä tilanteessa työntekijöiltä löytyisi halukkuutta ylitöiden tekemiseen, kun jo oman reitin hoitamisessa on jatkossa enemmän kuin tarpeeksi työtä. Postilaki kuitenkin velvoittaa Itellan jakamaan postin koko maassa tasapuolisin ehdoin viitenä päivänä viikossa. Tämä ei liian pienellä henkilömäärällä onnistu. Seurauksena on, että jakelureittejä jää jakamatta ja näin myös asiakkaat kärsivät.

Itella on päätöksensä tehnyt ja tulevaisuus näyttää mitä jakelualalla tulee tapahtumaan. Se on kuitenkin tosiasia, että viime vuonna kirjeitä ja lehtiä jaettiin yli 100 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin aikaisemmin, joten jotain oli tehtävä. Eri asia on sitten, ovatko irtisanomiset ylimitoitettu. Siltä ainakin minusta vaikuttaa. Kun itse tiedän kuinka kovaa hommaa postinjakajan työ oikeasti on, niin täytyy nostaa hattua korkealle näille huomaamattomille työnsankareille, jotka niin sateessa kuin tuiskussakin kiikuttavat meille meidän jokapäiväisen postimme.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahden kaupunki on ikävästi puun ja kuoren välissä. Tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan kaupungin tilikauden alijäämä tulee olemaan 28,8, miljoonaa euroa tappiollinen. Se on 4 miljoonaa euroa odotettua enemmän. Selvästi muuta maata nopeammin huonontunut taloustilanne pakottaa kaupungin etsimään viiden miljoonan euron edestä säästötoimia. Toisaalta samalla kaupunki yrittää panostaa kaupungin vetovoimaisuuteen laittamalla rahansa useisiin rakennushankkeisiin, joita ovat mm. toriparkki, VT12 eteläinen ohitie, matkakeskus, keskustan kävelykatualue jne.

Kaupunginhallitus patistaakin nyt toimialoja pikaisiin säätötoimiin. Kaupunki aikoo leikata eri toimialoilta yhteensä siis viisi miljoonaa euroa, mutta selkeitä säästökohteita ei ole vielä pystytty osoittamaan. Suurin säästöpaine kohdistuu sivistystoimialalle sekä sosiaali- ja terveystoimialalle.
Sosiaali- ja terveystoimialan ennestään tiukkaa budjettia kiristetään noin 900 000 euron edestä ja Akuutti 24 -päivystyksen kustannusylitysten takia säästöpaineet nousevat lähemmäs 1,5 miljoonaa euroa. Sivistystoimialalta säästöjä pitäisi löytää vastaavasti 1,3 miljoonan edestä. Toisaalta kouluista, päiväkodeista ja terveydenhoidosta leikkaaminen syö varmuudella Lahden vetovoimaa ja tavoitetta olla lapsi- ja asukasystävällinen kaupunki. Tässä vaiheessa ei olekaan ihme, että lomautukset ja irtisanomisetkaan eivät ole poissuljettuja, jos taloustavoitteet eivät muuten toteudu.

Niin, että tälläisen elinvoimaisen keskuskaupungin kanssa Hollola, Nastola, Iitti, Kärkölä ja Hämeenkoski neuvottelevat kuntaliitoksesta. Tervetuloa ympäristökuntien ihmiset pelastamaan Lahden talous. Vielä kun keksittäisiin uudelle kunnalle nimi. Miten olisi Hölmölä?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi