Pääkirjoitus 19.2.2021

Kisapuiston jalkapallostadion

Lahden perinteikäs jalkapallostadion Kisapuisto on kaukana loistonsa ajoista. Suunnitelmia Kisapuiston kuntoon laittamiseksi on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, mutta kaikki ovat jääneet syystä tai toisesta torsoiksi. Meille jalkapalloilun ystäville Kisapuisto on lahtelaisen jalkapalloilun koti. Lahdessa on vuosien varrella yritetty tehdä hiihtostadionista FC Lahden kotia siinä onnistumatta. Hiihtostadion on nimensä mukaisesti rakennettu hiihtokisoja varten, jossa tehtävässä se onkin maailman paras. Jalkapalloon se ei sovellu.

Lahtelaiset urheiluvaikuttajat Harri Kampmanin johdolla esittelivät viime vuoden loppupuolella taas yhden vision Kisapuiston uudistamisesta. Suunnitelmassa Kisapuistosta tehtiin kaikkien lahtelaisten liikuntakeidas. Kiva juttu tietenkin sekin, mutta lahtelainen jalkapalloväki toivoo, että Kisapuistoon saataisiin noin 5000–6000 katsojan uusi stadion moderneine oheistiloineen.

Kaupungin näkemyksen mukaan stadionin rakentaminen muutaman kymmenen liigaottelun tapahtumapaikaksi ei riitä. Stadionista on saatava mahdollisimman laajasti hyötyjä ja jotain uutta tarjontaa Lahdelle. Se on varmasti hyvä lähtökohta, mutta jos Kisapuiston stadion jää pelkästään kaupungin hankkeeksi, kasvaa pelko siitä, ettei se tule vastaamaan jalkapalloväen tarpeita ja saamme jonkinlaisen riisutun mallin matkakeskuksen tapaan, joka ei palvele käyttäjiä siten kuin sen pitäisi, mutta hinta olisi kuitenkin iso. Eräänlainen lahtelainen kallis light-versio stadionista siis.

Koska Lahdessa jalkapallostadionin eteenpäin vieminen on näin tuskaista onkin hyvä vilkaista miten muilla paikkakunnilla on stadioneiden kanssa edetty. Nimittäin sillä aikaa kun Lahdessa puuhastellaan ja fundeerataan, muualla toimitaan jo kovaa vauhtia. Uusimmat veikkausliigastadionit löytyvät Seinäjoelta, Vaasasta ja Rovaniemeltä. Seinäjoen stadion maksoi 13 miljoonaa, josta kaupunki maksoi 2,2 miljoonaa, loput oli yksityistä rahaa. Omistajien mukaan stadion pyörii, kun siellä on vuosittain noin 50 isoa tapahtumaa. Näistä kolmisenkymmentä koskee jalkapalloa. Vaasassa stadionin hinta oli 17 miljoonaa euroa, josta kaupunki kustansi 11 miljoonaa. Rovaniemellä uusittiin pelkästään pääkatsomo, hintaa tuli silti 7 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä uusia stadionhankkeita on valmistelussa ainakin Espoossa, Kokkolassa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa ja näyttää siltä, että hankkeet myös toteutuvat 2-3 vuoden sisään. Huuhkajien aloittama jalkapallobuumi alkaa siis realisoitua vihdoinkin myös niin, että olosuhteisiin aletaan satsata. Espooseen suunnitellaan Tapiolan jalkapallostadionia 6000 katsojalle. Stadionin yhteyteen tulee liikuntatiloja, asuntoja ja mahdollisesti hotelli. Tapiolan jalkapallostadionin rakennuttaa Espoo ja sen myös omistaa kaupunki. Kokkolassa rakennetaan hybridiareenaa ja urheilupuistoa peräti 50 miljoonalla eurolla, josta jalkapallostadion olisi vain pieni osa. Iso osa kustannuksista katetaan nykyisen kentän muuttamisessa asuntokäyttöön. Kuopiossa 10 miljoonaa maksavan stadionin rakentaa ulkopuolinen taho. Kaupunki vuokraa tilat itselleen ja vuokraa osan tiloista eteenpäin ensisijaisesti KuPSille. Osan tiloista kaupunki pitää itsellään.

Tampereella vedellään isolla pensselillä ja se on tosissaan haastamassa Helsinkiä mm. urheilurakentamisen saralla. Tammelan jalkapallostadionin rakentaminen (8000 katsojaa) alkaa pian. Stadionin yhteyteen on integroitu asumista, parkkihalli ja rakennusoikeutta liiketoiminnalle. Hintaa koko projektilla on vajaat 30 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan allianssimallilla. Oulun Heinäpäähän on suunnitteilla 13 miljoonaa euroa maksava ja 5000 katsojaa vetävä stadion, josta yksityisen rahoituksen osuus olisi yli 75 prosenttia. Stadionin yhteyteen on tulossa lisäksi liiketiloja ja ravintoloita.

Näistä esimerkeistä huomaamme, että Kisapuiston jalkapallostadionin rakentaminen on loppujen lopuksi kiinni vain tahdosta. Vaihtoehtoja kustannusten kattamiseen kyllä riittää, kunhan ensin saadaan lyötyä lukkoon hyvä suunnitelma, jonka niin kaupunki, mahdolliset yhteistyökumppanit, kuin stadionin pääkäyttäjätkin voivat hyväksyä. On selvää, että stadionille pitää löytyä myös muuta käyttöä, kuin pelkät veikkausliigapelit. Tällaista toimintaa olisi ehdottomasti mm. konserttipaikkana toimiminen. Oheen pitää lisäksi saada joko asumista tai ainakin liiketiloja, ravintoloita ym. joilla stadionin käyttökustannuksia voidaan kattaa.

Lahti teki valtion korona-avustusten ansiosta ylijäämää 39 miljoonaa euroa, joten nyt tämä stadionprojekti olisi mahdollista vihdoinkin myös taloudellisesti ajatellen toteuttaa. Kuusysin, Reippaan ja FC Lahden ansiosta Lahti tunnetaan jalkapallokaupunkina ja lahtelaisella jalkapallolla onkin pitkät ja ansiokkaat perinteet. Nyt jos koskaan, on aika saattaa jalkapalloilun olosuhteet 2020-luvulle myös Lahdessa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
ARKISTO