Pääkirjoitus 23.9.2022

Liigassa yleisökato?

Suomen suurin ja suosituin urheilusarja eli jääkiekon SM-liiga on taas pyörähtänyt käyntiin. Neljän ensimmäisen pelikierroksen jälkeen suurimmaksi puheenaiheeksi on perinteisesti jälleen kerran noussut yleisömäärät. Esimerkiksi keskiviikon kierroksella nähtiin pohjanoteerauksena Mikkelin 1600 katsojaa eikä Lahdessakaan voida henkseleitä paukutella, kun hallissa peliä oli katsomassa vaivaiset 2224 katsojaa.

No, jokainen tietää, että haasteita yleisön saamiseksi halleihin näin alkusyksystä on ollut aina. Nyt niitä haasteita on moninkertainen määrä. Pari vuotta pandemiaa karkoitti katsojat tehokkaasti pois isoista yleisötapahtumista ja se kato näkyy osin edelleen. Vaikka pandemia on jo häipymässä taka-alalle, on sen tilalle tullut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, joka on laittanut talouden polvilleen joka puolella. Kotitalouksien kustannukset ovat nousseet ja tulevat vielä nousemaan lisää tulevan talven aikana ja se vaikuttaa siihen, että ihmiset alkavat priorisoimaan kulutustarpeitaan. Mihin rahat riittävät? Mitkä ovat ne tärkeimmät asiat, johon kotitalouden rahat on ainakin riitettävä? Silloin käy helposti niin, että se mistä säästetään, on vapaa-ajan harrastukset ja viihde.

Ja kyllähän jääkiekon seuraaminen paikan päällä hallissa maksaa. Esimerkiksi nelihenkinen perhe maksaa istumapaikoista 100-120€ plus erätaukosyömiset ja -juomiset, joten helposti yksi jääkiekkomatsi paikan päällä kustantaa perheeltä 200 euroa. Sellaista summaa ei monella perheellä ole enää irrottaa jääkiekon katsomiseen. Live-lätkästä on tullut harvinaisuus, jota voidaan perheen kanssa käydä katsomassa ehkä kerran tai kaksi kaudessa ihan jäähallissa asti. Jos perheessä halutaan kuitenkin liigaa seurata, on huomattavasti halvempi ja helpompi vaihtoehto olemassa. Ostamalla maksullisen Liigapaketin televisioon, voi katsoa kaikki, siis ihan kaikki pelit, myös vieraspelit ja samalla muidenkin joukkuiden pelit, omalta kotisohvalta hintaan 30 euroa kuukaudessa. Miten ihmeessä liigajoukkueet pystyvät edes kilpailemaan moisen vaihtoehdon kanssa, varsinkin, kun ihmiset tottuivat jo pandemian aikana katsomaan pelit kotona?

Kovimmat lajiniilot yrittävät usein selitellä yleisökatoa myös suljetulla sarjalla tai pelin huonolla tasolla, mutta ei tavallinen lätkäkatsoja niistä loppujen lopuksi välitä pätkääkään. Aivan sama pelataanko träppiä tai viivelähtöjä, loppujen lopuksi se suurin vaikutus katsojamääriin on kuitenkin sillä, kuinka hyvin joukkue menestyy. Yllättäen se raha hallille lähtöön löytyykin silloin, kun joukkue menestyy. Jotkut voisivat kutsua tätä porukkaa gloryhuntereiksi, mutta siihenhän urheilun kiinnostavuus pitkälti perustuu, että voittajan mukaan on helppo lähteä. Ja kun oma joukkue voittaa, tuntuu, että itsekin on voittaja.

Pelicans on järkevästi budjetoinnut yleisökeskiarvoksi 3000 katsojaa ja siihen on ihan hyvät mahdollisuudet kauden aikana yltää, vaikka kahden pelatun pelin jälkeen yleisökeskiarvo onkin vain 2500 katsojaa. Perinteisesti yleisömäärät ovat lähteneet kasvuun aina kauden edetessä, varsinkin jos joukkue pelaa voittavaa lätkää ja nythän kausi on lähtenyt ihan positiivisesti käyntiin. Tuetaan siis jatkossakin paikallisia urheiluseuroja, jokainen omien resurssiensa mukaan tietenkin. Me hieman pidempään lahtelaista lätkää seuranneet tiedämme, että ei se mitenkään itsestään selvää ole, että Lahdessa pelataan jääkiekkoa ylimmällä sarjatasolla.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO