Lars ja Lad tappeli, kumpi voitti? No, tällä kertaa Lahden kaupungin vaaka kallistui Ladin puoleen, joka tarkoittaa sitä, että Lahden taidemuseon uusi todennäköinen sijoituspaikka löytyy vanhalta Malskin eli Mallasjuoman alueelta. Toinen vaihtoehto eli Lars olisi sijainnut Sokoksen tavaratalon ylimmässä kerroksessa Aleksanterinkadulla. Todennäköiseksi, ei siis varmaksi, asian tekee se, että asiasta päättää lopullisesti valtuusto aikaisintaan joulukuussa.

Lahden taidemuseon tilavaihtoehdot punnittiin oikein virkamiestyöryhmän tasolla. Ratkaisevaksi seikaksi Ladin hyväksi muodostui hankkeiden hintaero. Malskin kiinteistön vuokrapyyntö oli lähes puolet halvempi kuin kilpailevan tarjouksen. Ja löytyihän niitä muitakin eroavaisuuksia hintaeron lisäksi. Kiinnostava rakennus ja kiinnostava miljöö olivat myös tärkeitä asioita työryhmän mielestä. Taideharrastajien kun ei uskota kovin helposti kapauavan kauppakeskuksen liukuportaita pitkin taidetta ahmiakseen. Malskin alueesta on sen sijaan mahdollisuus tehdä iso ja kompakti taide- ja kulttuurikeskus aivan kaupungin keskustaan. Onnistuneita malliesimerkkejä vanhan tehdasmiljöön muuttamisesta kulttuurikeskukseksi löytyy kymmenistä ellei sadoista kaupungeista ympäri Suomea ja Eurooppaa.

Nykyisen taidemuseon tiloista kaupunki maksaa vuokraa noin 8500 euroa kuukaudessa. Ladin hinta on arvioiden mukaan noin 55 000 euroa kuukaudessa. Kyseessä on siis erittäin merkittävä kulujen kasvu, sillä menot nousisivat noin 45 000 eurolla kuukaudessa.
Kunhan hanke saadaan valtuustoon asti, tulee keskustelu vellomaan varmuudella ”Koulut/ päiväkodit vs. Taidemuseo”- tyylisesti. Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Komu kiirehtikin jo linjaamaan, että koulujen ja päiväkotien kuntoon laittaminen ovat ehdottomasti prioriteettilistan kärjessä. Toisaalta myös taidemuseo sai Komulta sometyyliin ilmaistuna peukkua. Komu linjasi, että taide- ja muotoilukeskuksesta on tehtävä tarpeeksi iso ja kiinnostava kokonaisuus, jotta sillä on menestymisen mahdollisuuksia. Samalla hän mietti voisiko samaan kokonaisuuteen saada yhdistettyä myös kaupungin muita toimintoja ja jopa muita museoita. Kannatettava idea ainakin allekirjoittaneen mielestä.

Varmaa on, että hurjasti kohoavat taidemuseon vuokramenot tulevat aiheuttamaan valtuustossa kuumiakin tunteenpurkauksia. Miksi kulttuuriin satsataan näin paljon? Entäpä koulut ja päiväkodit? Olen suuresti yllättynyt, jos keskusteluun ei vedetä mukaan jokin aika sitten kuvioissa ollutta 400 000 euron arvoista kontrabassoa. Sehän ehti nousemaan jo nettipalstoilla liki legendaarisiin mittakaavoihin, olemalla monen mielestä oiva esimerkki siitä, miten kulttuuripuolella ei maalaisjärkeä käytetä. Taloudellisesti tiukkoina aikoina usein nousee esiin juuri kulttuurista nipistäminen. Ymmärrettäväähän se on, että silloin kun toimeentulo on tiukassa, ei orkesterista, teatterista tai museoista haluttaisi maksaa. Maksakoon itse hömpötyksensä monet tuumivat.
Toisaalta, uskokaa tai älkää, kyllä ihminen tarvitsee myös sitä ns. hengen ravintoa eli monipuolista kulttuuriantia. Siitä voidaan tietenkin keskustella, millä spekseillä ja pelimerkeillä se kaupungissa toteutetaan. Jään mielenkiinnolla odottamaan tulevaa keskustelua. Se tulee eittämättä olemaan kiihkeä ja monisanainen.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi