Tiesitkö, että tammikuun 23. päivä järjestetään ensimmäiset aluevaalit Suomessa? Etkö? No ei se mitään, ei tunnu tietävän kovin moni muukaan. Harvoin, jos koskaan, Suomessa on järjestetty vaaleja näin huonoon aikaan ja näin kovalla kiireellä. Kyseessä on vielä aivan uusi vaali, josta kellään ei ole kokemusta. Lisäksi hämmentää se, että iso osa äänestäjistä ei edes tiedä mistä vaaleissa äänestetään. Mistä asioista valtuutetut tulevat jatkossa päättämään?

Lyhyesti voisi linjata niin, että tammikuussa valitaan aluevaltuustot, joiden päätösvaltaan kuuluvat maakunnan asukkaiden lääkäri-, terveydenhoitaja-, suun terveydenhuolto-, ensihoito-, lastensuojelu-, ikäihmisten asumis-, kotihoito-, mielenterveys- ja päihdetyö-, vammais-, sairaala-, neuvola-, opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut sekä pelastustoimi. Vaaleissa valittavat 69 valtuutettua tulevat siis päättämään meidän jokaisen elämän, hyvinvoinnin ja kuoleman kysymyksistä. Joko alkoivat vaalit kiinnostamaan?

En oikeastaan tiedä voisiko vaaleja huonompaan aikaan järjestää kuin näin vuodenvaihteen tienoilla? Ehkä heinäkuu voisi olla se toiseksi huonoin vaihtoehto vaalien ajankohdaksi? Pari-kolme viikkoa hyvää vaaliaikaa ”tuhlaantuu” ihmisillä jo joulun ja vuodenvaihteen juhlintaan. Tuskinpa monia kiinnostaa joulukiireissään paneutua sinänsä tärkeisiin aluevaalikysymyksiin?

Lisäksi näyttää siltä, että myös puolueet ovat vielä hieman sormi suussa näiden aluevaalien kanssa. Kuinka uskottavaa on laittaa vaaleihin ehdokkaaksi henkilö, joka toimii jo kunnanvaltuutettuna ja kansanedustajana? Joku ehdokas voi olla jopa ministeri. Riittääkö ehdokkaan aika kaikkeen? Toisaalta tunnetuimmat nimet keräävät eniten ääniä, varsinkin vaaleissa, joiden äänestysprosentti ei tule odotusten mukaan korkeaksi nousemaan. Lisäksi kun ehdokasasettelun viimeinen päivä on 23. joulukuuta, ei varsinaiseen vaalityöhön jää käytännössä kuin pari viikkoa. Sanoisin, että kaikin puolin erittäin haastavaa, niin puolueille kuin meille äänestäjillekin.

Onneksi tilanne muuttuu, kun seuraavat aluevaalit järjestetään vuonna 2025, sillä siitä lähtien aluevaalit ja kuntavaalit pidetään yhtä aikaa, mikä onkin ainoa järkevä tapa. Nyt meidän äänestäjien kannattaa olla hereillä, sillä kyseessä ei todellakaan ole mitkään höpö-höpö -vaalit. Aluevaltuustot tulevat päättämään todella tärkeistä asioista, jotka koskevat meitä kaikkia. Ettei sitten vaalien jälkeen tarvi sanoa, ettei äänestänyt, kun ei tiennyt mistä on kyse…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Jotkut meistä, onneksi aika harvat, ovat kieltäytyneet koronarokotuksista vedoten salaliittoon, jonka epäillään olevan koko koronaepidemian takana. Tietenkin näitä erilaisia salaliittoteorioita on kymmeniä erilaisia, joten nopeasti googlaamalla keräsin suurinta suosiota keränneet salaliittoteoriat. Nämä ovat siis syitä, joiden vuoksi jotkut kieltäytyvät rokotuksista:

Salaliittoteoria 1: Amerikkalaiset kehittivät viruksen ja levittivät sen Kiinaan tarkoituksenaan häiritä Kiinan taloutta. Pahaksi onneksi virus levisikin koko maailmaan.

Salaliittoteoria 2: 5G-verkon ja koronan yhteys eli rokotteiden mukana asennetaan meihin joku siru, jolla meitä seurataan ja pahimmillaan ohjaillaan. Monet eivät ehkä ole huomanneet, että tällainen siru meillä on jo monilla mukana ja ihan vapaaehtoisesti. Sitä kutsutaan älypuhelimeksi.

Salaliittoteoria 3: Lääkeyhtiöt kehittivät koronan saadakseen myytyä miljardeja rokotteita eli lääkeyhtiöiden rahanahneus on kaiken takana. Luodaan siis ensin ongelma ja sitten siihen ratkaisu.

Salaliittoteoria 4: Koronan avulla luodaan uusi maailmanjärjestys ns. Great reset. Tässä juonessa on mukana vain maailman ehdoton eliitti eli todellisesta salaseurasta on kyse. Mistään ihan pienestä salaseurasta ei kuitenkaan voi olla kyse, sillä siinä on oltava mukana kaikkien maailman maiden hallitukset. Ei taida ihan Bill Gates yksinään riittää? Tai edes kaikki maailman juutalaiset?

Salaliittoteoria 5: Väestönvaihto-teoria. Maassamme suoritetaan väestönvaihto tappamalla suomalaiset rokotteella ja tilalle tulee tietenkin maahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-Idästä. Kuinkas muuten? Tehdäänkö kaikissa muissakin maissa kyseinen väestönvaihto ja mihin suomalaiset sitten siirtyisivät? Siis ne, jotka säilyvät hengissä.

Tässä siis vain hipaisu pintaan maailmalla vellovista salaliittoteorioista. Merkilliset ajat synnyttävät merkillisiä ajatuksia, vai mitä? Eiköhän tuosta listasta löydy joku kiva ja sopiva teoria sinullekin, jos haluat kiistää kaikki kiistattomat tieteelliset ja lääketieteelliset faktat, etkä usko rokotusten voimaan. Eihän sillä kai mitään väliä ole, että nimenomaan rokotuksilla on maailmasta hävitetty useita ikäviä tauteja?

Voit siis jatkaa omia teorioitasi tukevien youtube-videoiden katselua ja melskata omista oikeuksistasi ja huutaa koronapassia natsipassiksi. Siihen sinulla on oikeus. Muista kuitenkin, että ihmisinä meillä on velvollisuus huolehtia myös kanssaihmistemme hyvinvoinnista ja terveydestä. Ihmiset ovat aina kovin valmiita vaatimaan ja huutamaan omia oikeuksiaan, mutta ne ihmisvelvollisuudet tuppaavat jäävän uskomattoman helposti unohduksiin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tällä viikolla olemme taas päässeet ihmettelemään julkisuudesta tuttujen ihmisten tuloja, kun vuoden 2020 verotiedot julkistettiin. Samana päivänä julkistettu Wolt-alustayhtiön myynti Yhdysvaltalaiselle Dashdoor-yhtiölle oli kuitenkin se päivän kovin uutinen. Kovaksi uutisen teki sen, että kaupan hintalappu oli peräti 7 miljardia euroa! Velkainen valtiokin varmasti taputtaa pieniä karvaisia käsiään, sillä kaupasta lohkeaa verojen muodossa valtion kassaan messevät 600 miljoonaa euroa. Erityisesti mieltäni lämmittää näiden uusien Wolt-miljonäärien asenne paljon parjattuja veroja kohtaan. He kertovat maksavansa mielellään valtiolle veroja, koska kokevat saaneensa Suomelta niin paljon mm. ilmaisen koulutuksen ja hyvinvoinnin, jota verorahoilla Suomessa ylläpidetään. Samaan aikaan monet ns. vanhan liiton yrittäjät rahtaavat miljoonaosinkojaan verottajalta piiloon Luxemburgiin ja Cayman-saarille.

Wolt tunnetaan parhaiten helposta ja nopeasta tavasta tilata ruoka kotiin puhelinsovelluksen avulla. Woltin perustivat seitsemän vuotta sitten kuusi rohkeaa nuorta miestä ja tänä päivänä Wolt toimii 23 maassa ja yrityksellä on yli 4 000 työntekijää ja noin 15 miljoonaa asiakasta. Perusideana on ollut kehittää sellainen alusta, jolla kaupanteko internetissä ja mobiilissa on mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Tosiasiahan on se, että ennen pitkää kaikki kauppa tulee siirtymään jollain tavalla nettiin ja silloin markkina-alueena toimii koko maailma. Tämä taas mahdollistaa entistä suuremmat voitot. Tosin tähän päivään asti Wolt on tehnyt vuosittain tappiota, mutta yrityksen idea ja sen toteutus on nähtävästi monien mielestä niin ylivoimaisen hyvä, että siitä kannattaa maksaa.

Suomessa olisi hyvä viimeistään nyt herätä siihen, että tulevaisuuden isot yritykset ovat nimenomaan nettiin, mobiiliin ja someen suuntautuneita alustayhtiöitä. Firman suurin pääoma on enemmän nettialustojen ja ohjelmoinnin ymmärtämisessä kuin siinä, että satsattaisiin paljon fyysiseen omaisuuteen ja hienoihin, isoihin yritystiloihin. Meidän boomereiden on todella vaikeaa ymmärtää sitä, että joku ansaitsee satojatuhansia euroja tubettamalla tai bloggaamalla netissä. Se on kuitenkin jo täysin tätä päivää ja uusi nettisukupolvi tulee ottamaan myös työmarkkinat hanskaansa uusien, tuoreiden ideoiden kera kuin pyörremyrsky ja me boomerit voimme vain katsella vierestä ihmetellen miksi me emme tätä tajunneet tehdä.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Suomen mainitaan usein olevan erilaisten verojen luvattu maa. Suomen kokonaisveroaste huitelee noin 42 prosentissa, jolla ollaan maailman TOP 10:ssä. Tämän vuoksi moni on pelästynyt viime aikojen keskustelua terveysverosta, joka on mukana hallituksen budjettiriihessä yhtenä keinona saada valtiolle lisää tuloja ja samalla parantaa merkittävästi kansanterveyttä.

Mistä terveysverossa sitten on oikein kysymys? Soste- ja sote-järjestöt ovat jo useamman vuoden ajaneet laaja-alaisen terveysveron käyttöönottoa Suomessa. Vero iskisi tuotteisiin, joissa on liikaa sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa. Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle erityisesti terveydenhuollon menojen kasvuna. SOSTE:n terveysveromallissa kaikkia elintarvikkeita ei pantaisi verolle, vaan asiaan vaikuttaisi tuotteen ravintoainepitoisuudet. Kasvikset, hedelmät ja vihannekset olisivat verottomia. Mallissa eri tuoteryhmille on omat raja-arvot ja veroasteikot. Raja-arvojen määrittelyssä ehdotetaan hyödynnettäväksi Sydänmerkki-kriteeristöä. Veron suuruus riippuisi tuotteen sokeri-, suola- ja kovan rasvan pitoisuuksista. Vero kasvaa, mitä useampi ravintoaine ylittää Sydänmerkki-kriteeristön raja-arvot. Mikäli raja-arvot alittuvat, on tuote verolta vapaa.

Hetken asiaa mietittyäni päädyin omalta osaltani kannattamaan terveysveroa. Miksipä ei, varsinkin, jos samalla saadaan joitain muita veroja alemmas, ettei kokonaisveroasteemme kasva. Kaupassa minua on usein ihmetyttänyt se, miksi kaikki epäterveellinen ruoka on aina niin halpaa ja hyvin esillä. Prosessoitu teollinen ruokahöttö on varmasti monelle se helpoin ratkaisu, mutta samalla myös epäterveellisin. Suomalaiset lihottavat itsensä sokerilla, rasvalla ja suolalla ja terveydenhuolto kuormittuu samalla kun ihmisten huono olo ja huono kunto lisääntyvät. Tupakan ja alkoholin suhteen jo tiedetään, että hintaohjauksella on selkeä vaikutus ostopäätökseen. Sama toiminee sokerin, rasvan ja suolan kanssa. Samalla elintarviketeollisuus voi ottaa terveysveron haasteena tuottaa terveellisempiä elintarvikkeita.

Terveysveroa on kokeiltu onnistuneesti mm. Unkarissa. WHO selvitti laajassa tutkimuksessa Unkarissa toteutetun epäterveellisten elintarvikkeiden verotuksen vaikutuksia. Sen mukaan verotettavien tuotteiden hinnat nousivat 29 %, ja niiden kulutus vastaavasti väheni 27 %. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että terveysveron on syytä nostaa epäterveellisen ruoan hintaa merkittävästi, mieluusti yli 25%, jotta toivottu vaikutus eli siirtyminen terveellisempään ruokaan syntyisi. Jokainen meistä voi miettiä omalta kohdaltaan terveysveron vaikutusta omaan ruokavalioonsa ja ostoskoriinsa pienen esimerkkikysymyksen avulla: Vaihtaisitko sinä sipsipussin porkkanoihin vai ostaisiko sittenkin vain sen 25% kalliimman sipsipussin? Terveysveron tullessa voimaan, päätös on jokaisen kuluttajan omissa käsissä.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi