Kuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia ja jostain pitäisi nyhjäistä juuri se omia mielipiteitäni myötäilevä ehdokas. Kuka voisi olla se henkilö, joka hoitaisi juuri minun asioitani tässä kaupungissa ja tekisi ne oikeat arvovalinnat puolestani? Sataprosenttisesti samaa mieltä kanssani olevaa ehdokasta ei varmasti löydy, muuten kuin itse ehdokkaaksi lähtemällä, joten mietin millä kriteereillä valitsen oman ehdokkaan, jolle sen kallisarvoisen ääneni vaaleissa annan. Näissä vaaleissa ehdokkaan valinta tuottaa ongelmia, koska kohtaamisia ei ole ehdokkaiden kanssa juurikaan tarjolla, johtuen koronaepidemiasta.

Nyt ei todellakaan tavata torilla kahvittelun merkeissä vaaliteltoilla, eikä kukaan tarjoa minulle ilmapalloja, ilmaista makkaraa, ämpäreitä, kyniä, postikortteja tai hernekeittoa ryyditettynä pienellä puoluejargonilla ja aatteen palolla. Edellisissä vaaleissa on ollut kiva käyskennellä torilla vaaliteltasta toiseen ja huomata, kuinka tärkeä ja kiinnostava ihminen minä olenkaan. Tosin, joskus tuntuu, että minusta ollaan oltu näin kiinnostuneita ainoastaan vaalien aikaan, mutta positiivistahan se vain on, että edes silloin. Näissä koron…anteeksi kuntavaaleissa onkin nyt tyydyttävä tutkimaan lehti-ilmoittelua, mielipidekirjoituksia ja tienvarsimainoksia entistä tarkemmin hyvän ehdokkaan löytääkseen.

Jos se tuntuu liian työläältä, on tietenkin aina olemassa vaalikoneet, joita eri mediat meille tarjoavat. Minäkin ajattelin, että vaalikoneen tekeminen varmasti selventää kuviota ja sieltä löydän itselleni sopivan ehdokkaan. Ja kaiken lisäksi vielä helposti. Mutta mitä vielä! Kysymykset olivatkin yllättävän hankalia. Monia itselleni tärkeitä asioita laitettiin vastakkain ja arvoni pantiin todella koetukselle. Leikataanko menoja vai korotetaanko veroja? Liisu vai ei liisua? Käytin vaalikoneisiin ja niiden kysymyksiin vastaamiseen paljon aikaa ja harkintaa.

Sitten olikin aika katsoa ketä ehdokasta juuri minun tulisi äänestää. Pitkä liuta tuntemattomia nimia lävähti eteeni ja kaiken lisäksi vielä monesta eri puolueesta. Okei, siirretään tämä syrjään ja katsotaanpa mitä puoluetta minulle suositellaan, sillä onhan tiedossa, että valtuustoissa yleensä äänestetään puoluekurin mukaan, eikä sooloilua äänestyksissä katsota hyvällä. No, eipä sekään mitään selvyyttä asioihin tuonut, sillä seitsemän sopivinta puoluetta oli 75 – 80 prosenttisesti kanssani samaa mieltä! Miten näihin mitään eroa saa? Eniten eri mieltä kanssani ollut puoluekin oli kanssani samaa mieltä liki 67 prosenttisesti. Muuttamalla muutaman vastauksen täppää askeleen vasemmalle tai oikealle olisi tulos ollut taas ihan eri. Aika marginaaliset erot siis kyseessä. Se saikin minut miettimään miten ihmeessä puolueet tuntuvat jatkuvasti olevan eri mieltä kaikesta, kun tulokset näyttävät kuitenkin siltä, että suurin osa porukasta on monista asioista pitkälti samaa mieltä?

Ehkäpä sittenkin valitsen ehdokkaani perinteisesti pelkästään ulkonäön perusteella tai sitten äänestän jotain jonka tunnen? Toisaalta, mitäpä jos olet jo vaalikoneessa huomannut, että oletkin ihan eri linjoilla tuttusi kanssa? No, hyvä ehdokas löytyy varmasti meille jokaiselle, tavalla tai toisella. Älä turhaan hätäile, kunhan muistat, että tärkeintä on äänestää. Se on todellakin ainoa tapa vaikuttaa kuntasi asioihin. Nukkuvien puolue ei vie asiaasi eteenpäin, joten älä sinä nuku onnesi ohi.

Petri Salomaa
Päätoimittaja
petri.salomaa@omalahio.fi

HUOM! Pääkirjoitus on julkaistu alunperin 21.2.2020, mutta koska se sopii kuntavaalikeskusteluun
Lahden tulevaisuudesta varsinkin näin kuntavaalien alla, julkaistaan se poikkeuksellisesti uudestaan

Tällä hetkellä Lahdessa satsataan paljon rakentamiseen ja suurimman osan uudesta rakentamisesta tuntuvat saavan keskustan alue sekä Etelä-Lahti. Keskustaan on valmistunut, rakentumassa tai suunnitelmissa vielä paljon lisää uudisrakentamista, joista merkittävin lienee Ranta-Kartanon alue.

Myös Etelä-Lahti tulee saamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana suuren määrän uusia asuntoja. Isoin ja pitkäaikaisin projekti on varmasti Hennalan muuntautuminen varuskunta-alueesta asuinalueeksi. Iso alue on myös radanvarressa, Mytäjäisten risteyksessä sijaitseva Starkin alue, johon on jo alettu rakentamaan. Kaiken kaikkiaan alueelle on nousemassa peräti 23 uutta kerrostaloa. Muutenkin radanvarteen on suunnitteilla paljon uutta rakentamista, nyt kun kehätie valmistui Launeelle ja vanha VT12 muuttuu kaupungin kaduksi. Kerrostalojen lisäksi Etelä-Lahti saa osansa myös uusista omakotitalotonteista Ämmälän, Nikkilän ja Renkomäen suunnassa, joten voidaan olettaa, että kymmenen vuoden päästä Etelä-Lahdessa asuu jopa noin 10 000 asukasta enemmän kuin tänä päivänä. Tämä hurja uusien asuntojen rakentamistahti aiheuttaa myös ongelmia, sillä sitä mukaa, kun uutta rakennetaan, jäävät vanhat asunnot myymättä. Tai ainakin niiden arvo putoaa kovaa vauhtia. Tämä ei ole ainoastaan Lahden ongelma, sillä tähän ilmiöön on törmätty joka puolella Suomea. Ja mitä kauempana ollaan Helsingistä, sitä nopeammin asuntojen hinnat tippuvat.

On kuitenkin pääsääntöisesti hyvä että positiivista pöhinää Lahdessa riittää. Itseäni tässä yhtälössä mietityttää se, mistä nämä uudet tuhannet, jopa kymmenet tuhannet asukkaat Lahteen saadaan. Fakta on se, että Lahti ei tällä hetkellä ole se kaikkein houkuttelevin vaihtoehto nuorelle, työtä ja uraa etsivälle ihmiselle. Helsingin metropolialue vetää suurimman osan muuttoliikenteestä ja muille jäävät vain rippeet. Tosin tämä aiheuttaa sen, että asuntojen ja yleensäkin elämisen hinta on Helsingin alueella huimasti korkeampi kuin muualla Suomessa.

Tähän Lahti oman tulevaisuusstrategiansa nähtävästi sitten nojaakin. Lahdelle parasta mainosta on, ikävä kyllä se, että Helsinki on sopivan lähellä. Vain 45 minuuttia junalla tai tunti autolla. ”Muuta meille, meiltä pääset nopeasti Helsinkiin” voisi sopia Lahden uudeksi mainoslauseeksi. Seuraavaksi pitää Lahdessa olla tarkkana, että suora junayhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle Lahdesta toteutuu osana Suomi-rataa, eikä Itärata-suunnitelma toteudu sellaisena, että Lahti ohitettaisiin tyystin.

Aina ei ole ollut näin, sillä vuosina 1945-1975 vietettiin Lahdessa varsinaista superkasvukautta, kun asukaslukumme kasvoi 30 vuodessa liki 70 000 uudella asukkaalla. Silloin uudella ja dynaamisellä kaupungilla oli tarjota sitä kaikkein tärkeintä: Työtä. Oli Asko, Isku, Sotka, Upo, Raute, Luhta ja Mallasjuoma jne. Lahti oli jännittävä ja uusi, viriili keskus, Suomen Chicago. Sen jälkeen onkin ollut huomattavasti hiljaisempaa, kun vuoden 1975 jälkeen Lahden väkiluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla, jos ei lasketa mukaan Nastolan liittämisen tuomaa lisäystä asukasmäärään.

Lahti elää nyt omaa etsikkoaikaansa. Merkkejä paremmasta ja viriilimmästä kaupungista on kuitenkin olemassa. Kaupunki ottaa ensiaskeleitaan yliopistokaupunkina ja vahva ympäristökaupungin leima saattaa tuoda esiin paljon uusia mahdollisuuksia kestävän kulutuksen puolella. Ykköskysymys on kuitenkin se, tyydytäänkö Lahdessa sittenkin olemaan vain Helsingin nukkumalähiö?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tällä viikolla hallitus siirsi koronarajoituksien ylläpidon aluehallintoviranomaisille eli Suomessa luovuttiin koko Suomea koskevista rajoituksista. Jatkossa siis kukin Avi saa itsenäisesti päättää minkälaiset rajoitukset kullakin alueella on, riippuen tietenkin alueen tautitilanteesta. Ravintoloita tämä ei koske, niiden rajoituksista päättää edelleen maamme hallitus ja se onkin luvannut tällä viikolla kertoa miten ravintoloiden rajoituksia puretaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aukioloajat pitenevät ja hieman enemmän ihmisiä saa ottaa kerralla sisään.

Lahden koronatilanne on tällä hetkellä maamme pahimpia, joten tänne ei helpotuksia ole luvassa pariin viikkoon, ei AVI:lta, eikä hallitukselta. Suuri osa maastamme on kuitenkin epidemian perustasolla ja näillä alueilla on jo tovin aikaa vaadittu rajoitusten poistamista. Myös rajoitusten kohdistuminen epäoikeudenmukaisesti on ollut toistuvasti esillä. Tuntuu, että kovimman taakan joutuu kantamaan nimenomaan tapahtumateollisuus. Otetaanpa muutama esimerkki siitä mitä tarkoitan. Eilen saimme ihailla uutisista Rauman Lukon mestaruusjuhlia. Varsinkin kulttuuri- ja tapahtuma-alalla koettiin epäuskoisuuden tunteita, kun tuhannet raumalaiset juhlivat yhdessä kultaa. Kuvat ja videot juhlinnasta olivat kuin ajalta ennen koronaa. Turvaväleistä ei ollut tietoakaan, kun terassit pullistelivat juhlivaa väkeä. Ja luultavasti poliisit olivat mukana juhlimassa, koska kukaan ei ollut hajoittamasssa väkijoukkoja. Moni totesikin sosiaalisessa mediassa, että, jos tuolla juhlinnan seassa olisi ollut trubaduuri soittamassa kitaraa, olisi paikalla saanut olla korkeintaan kuusi ihmistä. Tämä kyllä kieltämättä hämmentää. Miten eri aloja voidaan kohdella näin epäoikeudenmukaisesti?

Itse vedin tästä sellaisen johtopäätöksen, että Rauman Lukon jääkiekkomestaruusjuhlinta on yksinkertaisesti vain sellainen asia, joka menee kaikkien koronarajoitusten ohi ja yli. Toisaalta olisihan se ollut melkoinen näky, kun poliisi olisi sumuttanut juhlijoita pippurisumutteella tai ampunut vesitykeillä.
Samoin eilen Lahdessa ihmetytti se, että terasseilla, kauppakeskuksissa, puistoissa ym. parveili paljon ihmisiä, mutta FC Lahti pelasi tyhjille katsomoille stadionilla, johon mahtuisi 8000 ihmistä! Katsojien jaottelu lohkoihin onnistui hienosti viime kesänä, miksei nyt edes harkita sitä? Halutaanko tässä olla lojaaleja ja tasapuolisia Sm-liigalle, joka joutui pelaamaan suurimman osan kaudestaan tyhjille katsomoille? Eli pelatkoon nyt veikkausliigakin sitten tyhjille katsomoille, niin kaikilla on tasapuolisesti kurjaa.

Onko tässä mitään järkeä, että muualla voidaan kokoontua isoihin ryhmiin, ainoastaan ravintolat ja tapahtumat ovat suurimmalta osin kiinni? Odotan hallitukselta ja aluehallintoviranomaisilta pikaisia toimia, jotta tapahtumat saadaan turvallisesti auki. On järjetöntä, että tapahtuma-ala on ollut nyt 14 kuukautta ilman töitä ja lähes tulkoon ainoana alana jäänyt ilman korvauksia ja tukia. Koittakaa jaksaa, on ollut pitkälti se ainoa tuki, mitä on poliitikoilta herunut. Somessa kiertää muusikoiden ja muiden esiintyjien keskuudessa ukaasi, jossa todetaan, ettei yksikään taiteilija, muusikko tms. tule esiintymään seuraaviin 14 kuukauteen minkään puolueen tilaisuudessa. Usko poliitikoiden lupauksiin on mennyt ja matto vedetty jalkojen alta. Loppujen lopuksi korulauseet kulttuurin tärkeydestä ovat vain sanahelinää silloin, kun kymmenet tuhannet ihmiset ovat vailla työnteon mahdollisuutta. Ja minä kun kuvittelin, että vihervasemmistolainen hallitus, jos joku, olisi kulttuuriystävällinen.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Kuntavaalien ehdokaslistat vahvistettiin tämän viikon tiistaina ja ensimmäinen huomio kiinnittyy ehdokkaiden määrään. Jos joku väittää, etteivät kuntavaalit tai politiikka kiinnosta ihmisiä, on hän ilmeisen väärässä. Edellisiin, neljän vuoden takaisiin vaaleihin verrattuna ehdokasmäärä on Lahdessa noussut yli 25%, mikä on varsin merkittävä lisäys. Viime vaaleissa ehdolla oli 404 henkilöä, nyt peräti 545 henkilöä. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että valinnanvaraa on nyt enemmän kuin neljä vuotta sitten. Eri asia on sitten se, on onko myös laatua enemmän. Paikkoja on tarjolla vain 59, joten kilpailu tulee olemaan kova.

Vaalien alkuperäisen aikataulun mukaan ehdokasasettelun oli määrä päättyä maaliskuun alkupuolella, mutta kuntavaalien siirto alkukesään toi ehdokkaiden hankintaan lähes kahden kuukauden jatkoajan. Sen kuluessa ehdokasmäärä kasvoi Lahdessa vain 40 hengellä. Eniten ehdokkaita haali lisäajan turvin kristillisdemokraatit, jonka lista täydentyi 16 nimellä. mm. isot puolueet, kuten SDP ja Kokoomus olivat ehtineet täyttää omat ehdokaslistansa täyteen jo maaliskuussa. Perussuomalaiset eivät saaneet ehdokaslistaansa aivan täyteen, mutta sillä on nyt silti loistavat asetelmat sekoittaa Lahden valtuuston voimasuhteita. Ehdokkaiden määrän he kuitenkin kaksinkertaistivat ja vaalien suhteellinen ääntenlaskujärjestelmä takaa sen, että mitä enemmän ehdokkaita, sitä enemmän ääniä ne tasaisesti keräävät.

Valtakunnallisesti ajatellen SDP, perussuomalaiset ja kokoomus ovat samalla viivalla vaaleihin lähdettäessä. Tuoreimman YLE:n gallupin mukaan kokoomus johtaa niukasti. Sen sijaan Lahdessa on ennustettu juuri kokoomuksen syöksyä ja perussuomalaisten nousua. Tähän suuntaan viittaa jo muutama aikaisemmin tehty loikkaus kokoomuksesta perussuomalaisten riveihin. Viime vaaleissa kokoomuksen ja perussuomalaisten ero oli peräti 14,4, prosenttiyksikköä, kokoomuksen viedessä valtuustopaikat 14-5, joten kirittävää perussuomalaisilla on paljon. SDP on Lahdessa ollut perinteisesti todella vahva, sillä sen kannatus neljä vuotta sitten oli peräti yli 30% ja näyttää vahvasti siltä, ettei sen asemaa kovin paljoa horjuteta näissäkään vaaleissa, onhan puolueella listoillaan muutamia varsin nimekkäitä ja politiikassa meritoituneita ehdokkaita.

Sitten ehkä vaalien mielenkiintoisimpaan ryhmään. Eniten ehdokasmääräänsä on kasvattanut Kalle Aaltosen vetämä Pro Lahti -ryhmä, jolla on nyt 72 ehdokasta. Kasvu on ollut suuri, sillä viime vaaleihin Pro Lahti lähti vain seitsemän ehdokkaan turvin. Mielenkiintoista on nähdä miten Pro Lahti tulee sekoittamaan pakkaa vaaleissa. Varmaa on Aaltosen oma iso äänisaalis, mutta kuinka loput 71 ehdokasta onnistuvat vakuuttamaan äänestäjät, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa jo ehdokkaiden suuri määrä tulee moninkertaistamaan Pro Lahden äänimäärän ja se saattaa viedä perinteisiltä puolueilta yllättävän monta ääntä ja valtuustopaikkaa. Aaltonen on luvannut, ettei Pro Lahdessa ole puoluekuria ja jokainen äänestää valtuustoon päästessään oman omantuntonsa ja arvojensa mukaisesti. Jos Pro Lahti nappaa useamman valtuustopaikan, tullaan valtuuston kokouksissa ja äänestyksissä varmasti näkemään mielenkiintoisia käänteitä ja lopputuloksia.

Meillä on Lahdessa edessämme varsin mielenkiintoiset vaalit ja jokainen ääni voi olla se ratkaiseva, joten nyt jos koskaan kannattaa selvittää ehdokkaiden mielipiteet ja arvot useamman eri vaalikoneen avulla. Älä siis osta sikaa säkissä, vaan ota selvää! Juuri sinun äänesi voi olla se ratkaiseva.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi