Pääkirjoitus 27.9.2019

Ilmastonmuutos kiistakapulana

ICCP:n uusin ilmastoraportti ei ole kaunista luettavaa. Ilmastonmuutos uhkaa ennennäkemättömällä tavalla maailman jäätiköitä, lumipeitteitä ja meriä. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sanoo raportissaan, että mikäli päästöt jatkuvat voimakkaina jäätiköiden sulamisnopeus kiihtyy Grönlannissa ja Etelämantereella. Alppien ja Skandinavian vuoristojäätiköistä voidaan menettää 80 prosenttia 2100 mennessä. Merenpinta voi nousta pahimmillaan metrin jo tällä vuosisadalla, mikä uhkaa satojen miljoonien ihmisten asuinsijoja, meret lämpenevät, happamoituvat ja menettävät hapekkuuttaan ja Pohjoinen jäämeri pysyy sulana aiempaa pidempään. Merenpinnan nousulla on valtavia vaikutuksia: kaikkein alavimmat alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi. Alavilla mailla asuu nyt arviolta 680 miljoonaa ihmistä ja suurimmat ongelmat ovat edessä esimerkiksi Tyynen valtameren pienillä saarilla, Kiinassa, Indonesiassa, Bangladeshissa, Hollannissa ja Floridassa. Samalla myrskyjen aiheuttamat tulva-aallot ja eroosio pahenevat.

Raportti on selvää faktatekstiä alan todellisilta asiantuntijoilta ja tiedemiehiltä ilman sen suurempaa tunteenpaloa tai politiikkaa. Tunteenpaloa sen sijaan löytyy jo liiaksikin sitten kansalaisten ilmastokeskusteluissa. Tällä viikolla Helsingin Sanomat kertoi, että lähes puolet suomalaisista epäilee ilmastopuheita ja vastaavasti toinen puoli kansasta on sitä mieltä, että Suomen tulisi olla ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijä. Huolestuneena olen seurannut keskustelua ja huomannut miten jyrkästi ilmastonmuutos jakaa mielipiteitä. Eikö ongelma pitäisi kohdata meitä ihmisiä yhdistävänä tekijänä eikä päin vastoin? Vai onko ilmastonmuutoksestakin tehty jo mielipidekysymys tai uskonasia? Kohta varmasti joku väittää maapalloakin litteäksi, koska minusta niin tuntuu… Asian ympärille on jo ehditty rakentaa huima määrä erinäisiä salaliittoteorioita, jotka entisestään hämärtävät ihmisten mielet näkemästä tosiasioita.

Konservatiiviset piirit puhuvat mielellään ilmastohysteriasta ja maailmanlopun saarnaajista. Monet epäilijät tuntuvat odottavan jotain todella isoa ja konkreettista todistusta ilmastonmuutoksesta uskoakseen, kuten esimerkiksi jotain käsittämättömän suurta luonnonkatastrofia Hollywood-elokuvien tapaan. Tiedättehän, tulta, räjähdyksiä, tulvia, rankkasateita, tulivuoren purkauksia ja miljoonia kuolleita. Uskon, että siinä vaiheessa, kun sellainen sattuu, olemme päästäneet ilmastonmuutoksen jo liian pitkälle.

Tutustumalla ICCP:n raportteihin voi nopeasti huomata, ettei niissä suinkaan maailmanlopusta puhuta, ainoastaan siitä mitä ilmaston lämpeneminen tarkoittaa luonnolle tulevaisuudessa. Minkälaisia muutoksia on tulossa, jos emme hillitse lämpötilan nousua? Useimmat muutokset eivät ole miellyttäviä ja seuraamukset voivat olla arvaamattomia, mutta mistään lopullisesta tuhosta ei lyhyellä aikavälillä raportissa puhuta. Kysymys on pitkälti siitä miten ihmiskunta pystyy sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja hidastamaan tai jopa pysäyttämään sen.

Jos sinua ärsyttää Greta Thunbergin ns.teiniangsti, niin olisi ehkäpä syytä keskittyä itse viestiin, ei viestintuojaan. Nyt on kovin vaivaannuttavaa seurata keskustelua, joka keskittyy lähinnä nuoren naisen ulkoiseen olemukseen ja ulosantiin ja siihen mitkä ovat Thunbergin taustavoimat. Uskomattominta on se, että irvailijoiden joukkoon on liittynyt myös USA:n presidentti Trump. Joskus iso ja vaikutusvaltainen ihminen voi itsetunnoltaan olla yllättävän pieni.

Jos ekosysteemin osittainen tuhoutuminen ei kiinnosta, niin luulisi konservatiivisimpiakin ihmisiä kiinnostavan se tosiseikka, että vaikka onnistuisimmekin hillitsemään ilmaston lämpenemisen kahteen celsiusasteeseen, merien pinta nousee vuoteen 2100 mennessä vääjäämättä niin paljon, että ainakin 250 miljoonaa ihmistä joutuu jättämään kotinsa. Sehän tarkoittaa todella isoja kansainvaelluksia ja eiköhän tänne Suomeenkin muutama miljoona pakolaista silloin ajaudu. Silloin saattaa olla taas joillain tahoilla kova kiire Rajat kiinni -kylttien kyhäämisessä.

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on mediassa esitetty tavalliselle ihmiselle muutamia hyviä ja yksinkertaisia keinoja. Vaihda lentokone junaan, vaihda auto kävelyyn tai pyöräilyyn, kierrätä jätteet, suosi lähiruokaa ja kasviksia, säästä sähköä, älä lämmitä turhaan jne. Mielestäni ihan hyviä neuvoja myös niille, jotka inhoavat tätä ”ilmastohysteriaa”. Jos et noilla keinoilla omasta mielestäsi paranna ilmastoa, niin parannat ainakin omaa terveyttäsi ja elämänlaatuaasi, samalla kun säästät selvää rahaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 thoughts on “Ilmastonmuutos kiistakapulana

  1. Toiset vain tarvitsevat pakosti autoa ansiotyön jokapäiväiseen suorittamiseen klo 6-16. Eikä siinä sähköautolla pärjää koska ne ovat edelleen ns. ”lapsen kengissä” ja latausmahdollisuudet liian vähissä. Myös hinnat ovat täysin epärealistiset.
    Lisäksi, edelleen……Se on vain fakta että jos suomalaiset pakotetaan veroin ja kielloin vaikeuttamaan elämäänsä että oltaisiin esimerkki ilmastonmuutoksen torjunnassa esim. Venäjälle, Intialle, USA:lle, Kiinalle, niin eihän sillä ole mitään vaikutusta ko. maiden ilmastopolitiikkaan. Sillä noista oikeasti saastuttavista maista se muutos tulisi lähteä eikä kiusata työtä tekeviä kansalaisia.

    1. Jaa. Eli jos kaikki naapurit paskovat kesällä parvekkeelle ihan sama jos minäkin paskon. Ei se haju siitä pahene.

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO