Pääkirjoitus 2.2.2018

Katse jo vuoden 2024 vaaleissa

 

Presidentinvaaleissa kävi juuri niin kuin gallupit olivat ennustaneet. Sauli Niinistö valittiin jatkokaudelle ylivoimaisesti. Vaalit ratkesivat historiallisesti jo ensimmäisellä kierroksella, kun istuva presidentti nappasi yli 62% äänistä. Kaiken kaikkiaan liki 1,9 miljoonaa suomalaista oli sitä mieltä, että presidenttiä ei tässä kohtaa vaihdeta. Voittomarginaali lienee länsimaisessa kulttuurissa historiallisen suuri. Tuskinpa edes Kekkonen olisi tämän suurempaa äänimäärää kerännyt aikoinaan? Tätä suuremmalla äänenvyöryllä valitaan presidentit yleensä vain diktatuureissa, joissa vaalit eivät oikeasti ole vapaat. Meillä ne olivat, joten todella vahvan mandaatin Niinistö kansalta vaaleissa sai.

Vaaleja on tulkittu mediassa monella tavalla. Yleisimmin on kuitenkin todettu, että kyseessä olivat henkilövaalit, joissa puoluepolitiikka ei näytellyt kovinkaan suurta osaa. Niinistö keräsi äänensä niin oikealta kuin vasemmaltakin, keskustaa unohtamatta. Nähtävästi Niinistö on onnistunut nostamaan itsensä päivän politiikan yläpuolelle kansan arvostamaksi arvojohtajaksi. Monet totesivatkin, että Sauli Niinistö on hoitanut työnsä yksinkertaisesti niin hyvin, ettei hyvää kannata vaihtaa.

Jo etukäteen näytti selvältä, että monelle puolueelle kyseessä olivat vaalit, joita ei voi voittaa, mutta mukana on pakko olla. Pelkkä mukana oleminen tuntui monelle ehdokkaalle riittävänkin, sillä Niinistöä ei vaalikeskusteluissa oikeastaan kunnolla edes haastettu. Väyrynen kyllä parhaansa yritti, mutta melkoiseksi sanahelinäksi ja omien kirjojen ja mukien mainostukseksi haasto usein jäi. Moni tuntui olevan mukana mielessään seuraavat eduskuntavaalit. Saattoipa muutama ehdokas olla matkassa ajatuksenaan pohjatyön tekeminen jo vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Koska Niinistöä ei voi silloin enää presidentiksi äänestää, täytyy presidentti löytyä jostain muualta.

Keitä sitten olisivat presidenttiehdokkaat vuonna 2024? Nykyisistä ehdokkaista voisivat mukana ehkä olla Huhtasaari, Haatainen ja Kyllönen. Pienin varauksin myös ehkä Haavisto, eikä Väyrystäkään koskaan kannata aliarvioida. Voisiko joku näistä edellä mainituista saada yli puolet kansasta äänestämään itseään? No, onhan tässä kuusi vuotta aikaa kerätä kannuksia tai etsiä ehdokasta, jolla olisi kannatusta yli puoluerajojen Niinistön tapaan. Luulenpa, että isot puolueet ovatkin jo aloittaneet kartoituksen mahdollisista presidenttiehdokkaista vuodelle 2024. Ja silloin ei ehkä puhutakaan enää niin puolueisiin orientoinuneista ehdokkaista.

Vaikka nämä vaalit selkeästi henkilövaaleiksi luettaisiinkin, niin puolueille vaali antoi kuitenkin varmasti ajateltavaa. Keskustan ja SDP:n ehdokkaiden kannatus jäi todella alhaiseksi. Näyttääkin siltä että puoluekannatuksen ydin on näissä puolueissa vain 3-4 % tasolla. Se on todella vähän, kun molemmat puolueet vetävät eduskunta- ja kuntavaaleissa 15- 20% kannatuksia. Vaikuttaa siis siltä, että puolueiden äänestäjistä suurin osa voi liikkua ja vaihtaa väriä, kunhan löytyy tarpeeksi hyvä ja valovoimainen ehdokas. Seuraavat eduskuntavaalit tulevat pitkälti näyttämään sen, ovatko tulevaisuuden vaalit jatkossa enemmän henkilö- kuin puoluevaalit ja onko poliittinen kenttä vanhoine puolueineen muuttumassa lopullisesti.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
ARKISTO