Ensi viikon keskiviikkona käynnistyy eurovaalien ennakkoäänestys. Vaalien läheisyys on näkynyt ainakin televisiossa, jossa on ahkerasti tuotu esiin ehdokkaita ja heidän puolueitaan. Mutta kiinnostavatko eurovaalit tavallista kaduntallaajaa, jonka ajatukset vaeltavat lähinnä oman elinpiirin tärkeissä asioissa? Viime vaaleissa vuonna 2009 äänestysprosentti oli Suomessa vain 40,3 %. Suomen äänestysprosentti oli hieman pienempi kuin koko Euroopan äänestysprosentti, joka oli 43,1% . Maittain tutkailtuna äänestysprosentissa oli todella suuria heittoja. Innokkaimmin uurnilla kävivät Luxemburg ja Belgia, joissa äänestysprosentti oli yli 90 %. Toisessa päässä janaa on sitten Slovakia, jossa äänestämässä kävi onnettomat 19,6% äänioikeutetuista.
Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa viisivuotiskaudeksi 2014-2019. Yhteensä meppejä valitaan 751, joten hieman kyynisempi ihminen voisi sanoa, että suomalaisten osuus Euroopan parlamentissa on kuin hyttysen jätös Itämeressä. Ja tottahan se on, ettei alle 2 prosentin osuudella parlamentissa tehdä kovinkaan merkittäviä muutoksia. Toisaalta tärkeämpää onkin tuoda Suomen kantoja ja näkökohtia esiin omissa parlamenttiryhmissään. Ainakin Olli Rehn on noussut merkittävään asemaan Europarlamentissa, joten ei suomalaisten meppien mahdollisuudet vaikuttaa ihan nollissakaan ole, vaikka tosiasia on, että Euroopan mahtimaat Saksan johdolla vievät ja muut vikisevät perässä kynnet verillä laahauten.
Tämänkertaiseen eurovaaliin lähtee mukaan 11 tällä hetkellä jo parlamentissä istuvaa ehdokasta. Pois jäivät ainoastaan vihreiden Satu Hassi ja keskustan Riikka Pakarinen. Vaikka vaaleissa on vaihtoehtoina noin 250 ehdokasta, on selvää, että nyt jo meppeinä toimivien lisäksi vaaleissa vahvoilla ovat raskaan sarjan poliitikot, joilla on tunnettavuutta läpi koko maan.
Tälläisiä ovat mm. viisi Kataisen hallituksessa ollutta ministeriä: vasemmistoliiton entinen liikenneministeri Merja Kyllönen, kokoomuksen Europpa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ja hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, vihreiden entinen kehitysministeri Heidi Hautala sekä kristillisdemokraattien sisäministeri Päivi Räsänen.
Varsinainen äänestyspäivä on Suomessa 25. toukokuuta. Ennakkoon voi äänestää 14.-20.5.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi