Sähkön hinnannousu kauhistuttaa nyt kaikkialla. Avasin viime viikolla toimituksemme postiluuukusta tipahtaneen sähkölaskun vapisevin käsin. Kyseessä oli lokakuun lasku. Ja eihän ne kädet turhaan vapisseet, sillä viime vuoden lokakuuhun verrattuna lasku oli kuusinkertainen ja kulutus oli kuitenkin hyvin samankaltainen kuin vuosi sitten. Hinta on yksinkertaisesti vain kuusinkertaistunut! Monella kuluttajalla onkin nyt herännyt kysymys, ovatko korotukset aiheellisia ja todelliseen hintaan perustuvia. Onko niin, että poikkeuksellista tilannetta on ehkä käytetty hyödyksi? Onko hintoja korotettu, koska kaikki muutkin korottavat? Monet kuluttajat kokevat, että tilanne ei ole kohtuullinen eikä oikeudenmukainen.
Kolme sähköyhtiötä on joutunut Kilpailu- ja kuluttajaviraston syyniin kovien hinnankorotusten vuoksi. Tutkinnassa ovat Vaasan Sähkö, Oomi Energia ja GNP Energy, joista kaikista KKV on saanut syksyn aikana useita yhteydenottoja kuluttajilta. Sähköyhtiöt ovat perustelleet hinnankorotuksiaan sähkön hankintakustannusten nousulla. Virasto selvittää nyt, pitääkö perustelu paikkansa. Sähkömarkkinalaki nimittäin edellyttää, että sopimusten muuttamiselle on olemassa todellinen peruste. Ovatko sähkön hankintakustannukset nousseet vastaavasti kuin kuluttajahintoja on korotettu? Esimerkiksi viimeisen kuukauden aikana sähköpörssin keskihinta ei ole ollut kovin korkealla, noin 15 senttiä kilowattitunnilta. Siihen nähden nämä 30 – 40 sentin tai ylikin nousseet hinnat tuntuvat todella suurilta.
Sähkön hinta on noussut, koska siitä on yksinkertaisesti sanottuna pula. Taustalla on tietenkin Venäjän hyökkäyssota ja se, että suuri osa Keski-Euroopan sähköstä tehtiin venäläisellä maakaasulla ja nyt pakotteet estävät kaupankäynnin Venäjän kanssa. Maakaasu on kallista, mutta se on ongelma niille sähköyhtiöille, jotka sitä tarvitsevat. Suomalaiset sähkövoimalat käyttävät pääosin ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulta ja muita energianlähteitä, joiden hinnat eivät ole nousseet vastaavalla tavoin. Siksi suomalaiset sähköyhtiöt takovat nyt suurempia tuloksia kuin koskaan.
Voidaankin hyvällä syyllä kysyä, kuinka eettistä on rahastaa sodan varjolla ja rokottaa tavallisia kuluttajia voiton maksimoinnin kiiluessa silmistä? Myös elinkeinoministeri Lintilä nosti asian esiin jo pari viikkkoa sitten, kun hän haastattelussa sanoi, että sähköyhtiöiden pitäisi luopua kovimmista tulostavoitteistaan ja palkkion maksuista pariksi vuodeksi. Yhtiön maineen kannalta ei varmasti ole kaikkein paras tilanne, mikäli välittyy kuva, että joku tienaa sodan varjolla?
On selvä, että Venäjän hyökkäyssota aiheuttaa isojakin muutoksia yhteiskunnassamme, mutta rahan tekeminen ihmisten hädällä on mielestäni alhaista liiketoimintaa, eikä ansaitse olalle taputuksia, vaikka firma kuinka tahkoisikin huipputuloksia. Ei näin, arvon sähköyhtiöt!
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi