Pääkirjoitus 18.5.2018

Meillä kaikillahan on rajoitteita

Kokoomuslainen kansanedustaja Susanna Koski päätti sitten vauhdittaa puolueensa alamäkeä osoittamalla A-Studion Kuplat-sarjassa mitkä ovat hänen arvonsa tämän päivän yhteiskunnassa. Sen sijaan, että Koski olisi osoittanut edes auttavasti empatiaa pitkäaikaistyötöntä kohtaan, onnistui hän sen sijaan osoittamaan vain oman ylimielisyytensä ja kylmyytensä. Monet suomalaiset ovatkin olleet totaalisen pöyristyneitä Kosken ylimielisestä käytöksestä. Itse en ole pöyristynyt, lähinnä vain surullinen, sillä tämä osoittaa sen, että jotkut päättäjämme ovat totaalisen irrallaan siitä, mitä yhteiskunnassamme tänä päivänä tapahtuu.

Niille jotka ihmettelevät nyt, mistä oikein on kysymys, niin tässä lyhyt kertaus tapahtuneesta: Pitkäaikaistyötön Anna-Maija Tikkanen ja kansanedustaja Susanna Koski (kok.) tapasivat viime syksynä A-Studion Kuplat-sarjassa. Silloin kansanedustaja Susanna Koski liikuttui, kun hän kuuli köyhän työttömän Anna-Maija Tikkasen tarinan. Toukokuussa he tapasivat uudestaan ja tällä kertaa oli toinen ääni Kosken kellossa. Koski oli omien sanojensa mukaan saanut paljon palautetta ohjelman jälkeen kansalaisilta, että toimeentulotuella pärjääkin itse asiassa vallan mainiosti. 491 euroa kuussa onkin siis vallan riittävä summa, varsinkin silloin kun ei tee yhteiskunnan eteen mitään. Elää siis Kosken ajatusmaailman mukaan loisena.

Pitkäaikaistyötön Tikkanen sairastaa nivelkipuja aiheuttavaa reumasairautta fibromyalgiaa sekä keuhkoahtaumatautia ja diabetestä. Lisäksi hän kärsii lukuisista allergioista. Huono toimeentulo estää mm. tietokoneen hankinnan ja filosofian maisteriksi lukenut Tikkanen totesikin, että maailma on mahdollisuuksia täynnä, mutta kun hänellä on näitä terveydellisiä, rajoitteita. ”Meillä kaikillahan on rajoitteita”, Koski totesi tähän kylmästi ja ehdotti, että Tikkasen tulisi tehdä etätöitä ja miettiä tarkemmin, miten vähät rahansa käyttäisi.

Se, että kansanedustaja, jonka kuukausipalkka on 6510 euroa ( ilman kulukorvauksia), ei ymmärrä työttömän arkea, on tietyllä tavalla ymmärrettävää, mutta kyllä tavallisen ihmisten arjen kohtaaminen tekisi hyvää kansanedustajallekin. Mielestäni se kuuluu osana kansanedustajan tehtävään, että osaa samastua erilaisissa tilanteissa elävien ihmisten elämään. Sieltä oman kuplan sisältä tulisi edes joskus pyrkiä ulos, katsomaan miltä se maailma näyttää toisten silmien läpi katsottuna. Mitäpä jos minä olisinkin tuossa tilanteessa? Toisaalta, jos on eduskunnassa edustamassa hyvin toimeentulevia, kylmiä empatiavajakkeja, niin silloin sieltä kuplasta ei kannatakaan astua ulos.

Jos minä olisin Petteri Orpo, lähettäisin kansanedustaja Kosken pikaisesti johonkin mediaesiintymiskurssille, jossa hänelle voitaisiin opettaa mitä on empatia ja toisen ihmisen kuunteleminen. Jos se ei onnistu, niin edes puolueen maineen vuoksi, olisi Kosken opeteltava edes näyttelemään empaattista. Nyt Koski on kuin norsu politiikan posliinikaupassa ja oppositio kiittää. Tiettävästi oppositiopuolueissa harkitaankin jo kunniamerkin ojentamista Koskelle hyvin tehdystä myyräntyöstä opposition hyväksi.

Vahvasti epäilen, ettei Koskella riitä kykyä asettua kenenkään muun kenkiin kuin omiinsa, joten Tikkanen ja Koski tulevat elämään jatkossakin omissa kuplissaan. Sääli. Toivottavasti eduskunnastamme ei löydy näitä susannakoskia tämän enempää.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
ARKISTO