Ilmeisesti kaikille alkaa olemaan päivänselvää, että sääntömääräinen maailmanjärjestys sellaisena kuin me sen tunnemme on tiensä päässä ja olemme siirtymässä kymmeniä vuosia ajassa taaksepäin aikaan, jolloin suurvallat määräsivät maiden rajat mielensä ja tarpeidensa mukaan. Suurvalloilla tarkoitan tässä yhteydessä tietenkin USA:ta, Kiinaa ja Venäjää. Tästä saamme ”kiittää” USA:n presidentti Trumpia, joka päivä toisensa jälkeen jaksaa yllättää. Trumpin toimia kuvastaa parhaiten hänen lausahduksensa: ”Vain oma moraalini on ainoa rajoite toimissani”. Näin hän viittaa kintaalla kansainväliselle oikeudelle ja oikeudenmukaisuudelle.
Suomalaiset poliitikot ovat puun ja kuoren välissä. Miten suhtautua isoimman ja tärkeimmän liittolaisemme presidentin toimiin, jotka liki kaikki sotivat omia arvojamme ja kansainvälistä oikeutta vastaan? Lisäksi toistuvasti Valkoisesta talosta suolletaan lausuntoja siitä kuinka Eurooppalaiset arvot ovat ihan päin prinkkalaa ja Eurooppa on tulevaisuudessa jopa uhka USA:lle. Miten siis kommentoida? Olemmehan juuri vastikään liittyneet NATO:oon, ostaneet USA:sta hävittäjiä ja tehneet isot jäänmurtajakaupat. Ulkoministeri Elina Valtonen näytti eilen A-Studiossa esimerkkiä, miten asian suhteen valtionjohdossamme nyt toimitaan. Ei tuomita USA:ta ja sen toimia, mutta vähän paheksutaan ja ihan varovasti heristellään sormea, ettei noin saisi tehdä. soo-soo. Etäisesti tulee mieleen suomettumisen pahimmat vuodet, kun suomalaiset poliitikot matelivat kilpaa Neuvostoliiton edessä. Toisaalta meidän pakko on tunnustaa realiteetit. Jos maailma on, kuten nyt näyttää, todellakin syöksymässä takaisin suurvaltojen temmellyskentäksi, on meidänkin valittava puolemme. Venäjän ja Kiinan kelkkaan tuskin kukaan haluaa. On siis valittava vähiten huono vaihtoehto ja meidän tapauksessa se on se, että liittolaisemme on USA. Olkoonkin sen tämän hetkinen presidentti sanalla sanoen sivistymätön tollo ja suuri narsisti.
Vaikka Trump on toivottavasti vain neljä vuotta vallassa, näyttää siltä, että hänen jees-miehensä ovat vallanneet kaikki merkittävät pestit maan hallinnossa. Todennäköistä on, että myös seuraava maan presidentti on näitä Make America Great Again -miehiä. Esimerkiksi varapresidentti J.D. Vance voisi olla Trumpin työn jatkaja, jollei itse ”Messias” yllättäen jatka virassaan. Se ei pitäisi olla mahdollista, mutta Trump on näyttänyt, että kaikki on mahdollista. Jopa se, että Trump puhuu itsestään kolmannessa persoonassa.
Mitä sitten Suomen pitäisi itse Trumpista ajatella? Isoimman liittolaisemme johdossa on umpiarvaamaton bisnesmies, jolle kaikki on myytävissä ja ostettavissa. Myös kaikki periaatteet ja arvot. Kaikki mitä ennen pidettiin maiden välisissä suhteissa melkein kiveen hakattuina, on nyt kyseenalaistettu. Toisaalta itäpuolella majailee sotaisa rosvovaltio, jonka kanssa tuskin lähdetään välejä lämmittelemään. Ei käy kateeksi Euroopan johtajia, joiden on nyt tasapainoiltava Trumpin kanssa. Häntä kun ei parane suututtaa, mutta kun ei ihan kehtaisi madellakaan. Miten sopii presidentti Stubbin arvopohjainen liberalismi tähän hetkeen ja tasapainoiluun Trumpin kanssa?
Aina kun luulen, ettei maailma enää tämän hullummaksi voi muuttua, niin kyllä se vaan muuttuu. Ja nimenomaan hullummaksi. Pelonsekaisin ajatuksin odotan mitä kaikkea Trump tulee saamaan aikaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Jo tämä ensimmäinen vuosi hänen presidenttikaudestaan on ollut hurjaa vuoristorataa.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi