Pääkirjoitus 27.10.2023

Lahti 118 vuotta

Lahden kaupunki juhlii keskiviikkona 1.11. syntymäpäiviään, sillä kyseisellä päivämäärällä vuonna 1905 Lahti sai kaupunginoikeudet. Silloin Lahdessa asui vain 2779 asukasta, joten käytännössä puhuttiin pikemminkin pienestä kyläpahasesta kuin kaupungista. Paljon on vettä sen jälkeen virrannut Vesijärvessä ja myös asukkaita Lahteen, sillä nykyisellään kaupunkia asuttaa 120 000 lahtelaista. Lahti kasvoi sotien jälkeen hurjaa vauhtia aina 70-luvun puoleen väliin asti. Kaupunkiin muutti sodan jälkeen kolmessa vuosikymmennessä liki 70 000 asukasta. Lahti oli se kaupunki, jonne haluttiin ja josta puhuttiin. Silloin taisi iskeä vauhtisokeus, sillä kaupungin vetovoiman kehittäminen jäi lapsenkenkiin ja uskottiin, että tänne muutetaan vain siksi kun tämä on Lahti ja tämä on kiva paikka. 70-luvun puolenvälin jälkeen kaupunki on kasvanut kuitenkin vain noin 10 000 asukkaalla ja tähän en laske mukaan Nastolan liittämistä kaupunkiin.

Lahti elää tällä hetkellä kaupunkina todellista murroskautta. Seuraavat vuodet ja vuosikymmenet näyttävät, tuleeko Lahdesta vielä vireä ja elinvoimainen kasvukeskus, jonne ihmiset haluavat muuttaa vai onko Lahden kohtalona tulevaisuudessa olla pelkästään Helsingin lähiö, josta sukkuloidaan töihin pääkaupunkiseudulle hyvien ja nopeiden yhteyksien avulla.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi muutama vuosi sitten väestöennusteen, joka tuo karusti ilmi sen, että Lahden strategiaan paalutettu Visio 2030, joka maalailee Lahdessa asuvan 150 000 asukasta vuonna 2030, on täysin tuulesta temmattu. Parhaimmassakin skenaariossa Lahti kasvaa MDI:n ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä 6000 asukkaalla. Tämä skenaario tosin vaatii isoa maahanmuuttoa. Muissa skenaarioissa väkiluku laskee hieman tai pysyy ennallaan seuraavat 20 vuotta.

Olen monesti törmännyt sanoihin elinvoimainen ja houkutteleva, kun Lahden johtohenkilöt ovat määritelleet kaupungin tulevaisuuden strategiaa. Niin, mikäpä kaupunki ei sellainen haluaisi olla? Se, onko puheille mitään katetta, onkin sitten eri juttu. Periaatteessa Lahdella on valttikortit käsissään verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Lahden sijainti on yksinkertaisesti loistava. Helsingin kasvava metropolialue on lähellä, muttei kuitenkaan liian lähellä, ettei meitä turhaan mainita Helsingin esikaupungiksi. Lahti on ihan oikea kaupunki hyvine palveluineen, jossa kaikki tarvittava on lähellä. Ei tämä mikään takapajula ole. Niitäkin Suomessa riittää, uskokaa tai älkää. Matkaa ei pääkaupunkiin kerry tuntiakaan, taittaa matkan sitten junalla, bussilla tai omalla autolla. Jo pelkästään Helsingin sisällä saa työmatkaan menemään helposti tätä enemmän aikaa. Asuminen Lahdessa on moninkertaisesti halvempaa kuin pääkaupunkiseudulla. Eli perusjutut Lahdessa ovat enemmän kuin kohdillaan, mutta silti ihmiset muuttavat mielummin pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Ouluun, Jyväskylään tai Vaasaan.

Voisiko Lahdella olla mitään muuta tarjottavaa kuin se, että Helsinki on lähellä? Erittäin hyvä asia on se, että Lahti on nykyään yliopistokaupunki. Tämä tulee varmuudella näkymään positiivisesti kaupungin tulevaisuudessa, jos vain opiskelijoista osataan pitää kiinni, kun opinnot loppuvat. Millä sitten valmistuneet opiskelijat lahtelaisina myös jatkossa pidetään? Siihen on vain yksi lääke: työllisyys. Tärkeintä olisi tehdä Lahdesta paikka, jonne yrityksien on helppo tulla ja investoida. Mistä löytyisi ne tämän vuosikymmenen upot ja askot? Meillä on jo valmiiksi hyvät yhteydet joka ilmansuuntaan, asia jota todella moni yritys arvostaa. Yksinkertainen totuushan on, että missä työpaikat, siellä ihmiset. Ja kun työllisyys nousee, kasvavat kaupungin verovaratkin ja se taas mahdollistaa paljon muita hyviä asioita, joilla kaupunkilaisten elämänlaatua parannetaan ja helpotetaan. Lahti on tämän ideologian hyvin jo sisäistänytkin ja on lähtenyt aktiivisesti tarjoamaan isoille yrityksille tontteja isojen valtateiden risteysalueelta (Pippo-Kujalan yritysalue). Ja mikä parasta täkyyn on tarttunut jo muutamia varsin isoja ja paljon ihmisiä työllistäviä yrityksiä. Lahti saattaa siis hyvinkin olla matkalla kohti parempaa tulevaisuutta, vaikka haasteita varmasti riittää jatkossakin.
Onnea 118-vuotias Lahti!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
ARKISTO