Launeen koululaisia ja opettajia koetellaan taas. Tuskinpa kukaan launeelainen on unohtanut vuosikausia kestänyttä remonttikierrettä, jonka seurauksena koulua käydään Launeella nyt parakeissa. Ja tullaan käymään vielä seuraavat kolme vuotta, ennen kuin uusi koulu on valmis. Vuosien väännön jälkeen saatiin aikaiseksi päätös vanhan koulun purkamisesta ja uuden koulun rakentamisesta samalle paikalle. Koulu, jonne nykyisten suunnitelmien mukaan tulevat Launeen ja Salinkallion koulujen lisäksi myös päiväkoti, esiopetus, terveydenhoitotilat, hammashoitola ja kaupungin nuorisotoimi. Hienosti sanottuna kyseessä on siis monitoimitalo.
Tällä viikolla Lahden kaupunki näytti osaamistaan rakennusasioissa. Tällä kertaa kyse on sellaisesta osaamisesta, että enää en yhtään ihmettele, ettei tästä kaupungista juurikaan löydy terveitä julkisia rakennuksia. Launeella ja Salinkalliolla on suunniteltu koko alkuvuosi koulua tietyllä neliömäärällä. Tällä viikolla kuitenkin selvisi, ettei tontilla ole niin paljon rakennusoikeutta ja neliöistä pitääkin karsia noin 1100 neliötä. Anteeksi mitä? Eikö rakennussuuunnittelun ensimmäinen vaihe ole selvittää se, kuinka monta neliötä on tontille mahdollista rakentaa ja lähteä sitten sen mukaan tekemään niitä suunnitelmia? Ainakin näin maalaisjärjellä ajatellen itse tekisin.
Jos osaaminen olisi tällä tasolla missä tahansa yksityisessä yrityksessä, jaettaisiin jo monon kuvaa joidenkin takamuksiin, mutta nämä virkamiehet porskuttavat tiukasti eteenpäin. Näytöt ”onnistumisista” kertovat olennaisen ja vastuuta ei ota kukaan mistään. Uuden koulun tulevaisuus ei näytä kaksiselta, jos ei tähän projektiin saada mukaan rakennusalan ammattilaisia.
Tuntuu siltä, että Lahden kaupungilla ei oikea käsi tiedä mitä vasen käsi tekee ja päinvastoin. Tästä hyvänä esimerkkinä seuraava: Lahden opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilposen mielestä neliöiden rajoittamisessa on kyse alkuperäisestä tavoitteesta kiinnipitäminen, joka on 8-9 neliömetriä/oppilas. Eli mitään sen suurempaa ei ole luvattukaan. Vastaavasti sivistystoimen palvelujohtaja Jaana Suvisillan mukaan alkuperäistä suunnitelmaa joudutaan muuttamaan juuri sen vuoksi, ettei rakennusoikeus tontilla riitäkään. ”Meidän suunnittelijamme sen huomasi tuossa muutama viikko sitten” tokaisi Suvisilta. Kumman suusta kuulimme totuuden, jää epäselväksi. Vai onko olemasssa vielä joku kolmaskin selitys? Luultavasti.
Kilponen perustelee neliöiden rajoittamista sillä, että jos talosta löytyisi yli tuhat neliötä suunniteltua enemmän, se merkitsisi vuosittain 180 000 euron lisäkustannuksia vuokriin. Summasta kertyisi 20 vuodessa 3,6 miljoonan euron menoerä. Onko Kilposen mielestä 3,6 miljoonaa euroa 20 vuodessa panostettuna lapsiin liikaa? Siis kaupungissa, jossa meillä on varaa laittaa 20 miljoonaa toriparkkiin, 20 miljoonaa matkakeskukseen ja 70 miljoonaa ohitiehen? Kilposen ajatusmaailma kertookin kaiken olennaisen rakkaan kaupunkimme arvoista. Turha ihmetellä miksi lapsiperheet eivät valitse Lahtea asuinpaikakseen. Ei täällä asukkaita arvosteta, autot ovat kaikki kaikessa, joten se siitä Lahden Green City- teemastakin, joka tuntuu päivä päivältä enemmän päälleliimatulta vitsiltä kuin siltä, että sitä kohti oltaisiin oikeasti suuntaamassa.
Nyt opettajien ja oppilaiden toiveista on tingittävä. Tämä tarkoittanee sitä, että oppitunteja tullaan pitämään milloin missäkin. Käytävillä, aulassa, ruokalassa. Voisikohan vielä vessatkin valjastaa opetuskäyttöön ja kyllä kai naulakossakin takkien seassa opiskella voi? Tai tarvitaanko tulevaisuudessa minkäänlaisia opetustiloja, kun tunnit voidaan pitää netin välityksellä, jokaisen istuessa omassa kotonaan koneen ääressä. Priimaa yritetään, mutta sutta tuntuu pukkaavan…
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi