Rakas kaupunkimme Lahti täyttää viikonloppuna 110 vuotta. Ihmisiässä 110 on jo hurja luku, mutta kaupunkina Lahti on vielä kovin nuori. Lahti oli pitkään 1900-luvulla viriili kasvukeskus. Varsinkin vuosina 1945 – 1975 vietettiin Lahdessa varsinaista kasvukautta, kun asukasluku kasvoi 30 vuodessa liki 70 000 uudella asukkaalla! Noina vuosina Lahti oli elinvoimainen ja kiinnostava nuori kaupunki, jolla oli paljon tarjottavaa. Ja tarjottavalla tarkoitan lähinnä yhtä merkittävää asiaa: työtä. Ja nimenomaan työtä paikassa, josta oli hyvät yhteydet joka puolelle Suomea.

Lahteen syntyi hetkessä paljon teollisuutta, kun uusia, kasvavia yrityksiä syntyi toinen toisensa perään mm. nimet Asko, Isku, Sotka, Upo, Raute, Luhta ja Mallasjuoma kertonevat kaiken oleellisen. Ja kun ihmisiä muutti pilvin pimein kaupunkiin, syntyi ohessa myös kaikkea muuta. Kaupunki kasvoi monessa suhteessa. Pikkukaupungista tuli City. Syntyi lisää palveluja, kulttuuria, urheilua, viihdettä jne. Samalla syntyi myös maine Suomen Chicagona, sillä nopeasti kasvanut asukasmäärä johti pian rikollisuuden nousuun kaupungissa. Yhtäkkiä Lahti oli Suomen modernein ja coolein kaupunki. Kaupunki jossa oli särmää. Kaupunki joka oli kiinnostava. Kaupunki jolla oli tarina kerrottavanaan.

Mitä Lahdelle sitten tapahtui 70-luvun puolivälissä, sillä sen jälkeen asukasluku on kasvanut vain 10 000 uudella asukkaalla? Siis 40 vuodessa 10 000 uutta asukasta, joka on kyllä uskomattoman vähän Lahden kokoiselle kaupungille. Yksi syy oli se, että maaltamuutto laantui ja kääntyi kohti pääkaupunkiseutua. Pikkuhiljaa Lahden hyvän maineen luoneet yritykset kuihtuivat pois tai vastaavasti muuttivat liian suurina muualle. Yksinkertaisesti sanottuna Lahdella ei ollutkaan enää tarjota työtä uusille asukkailleen.

Tämä ei kuitenkaan silloisia kaupunginisiä hetkauttanut, sillä kaupungintalolla elettiin vielä pari vuosikymmentä siinä onnenhuumassa, että kaupunkiin oli tullut sotien jälkeen 70 000 uutta asukasta. Kaikkihan tänne haluavat, ei uusien asukkaiden saamiseksi tarvitse tehdä mitään temppuja, taisi olla kaupunginisien ajatusmaailma. No, olihan silloin paljon rakennettavaa ja mietittävää. Jonnekin kaikki uudet asukkaat piti mahduttaa. Tarvittiin paljon uusia asuntoja, kouluja, päiväkoteja ja muita uusia palveluja uusille asukkaille.

Ikävä kyllä siinä vaiheessa, kun ihmisiltä loppuivat työt, alkoi muutto kohti pääkaupunkiseutua. Niinpä Lahti pääsi yli 100 000 asukkaan vasta vuonna 2008 eli vuodet 1976 – 2007 Lahteen ei oikeastaan syntynyt minkäänlaista muuttoliikennettä. Muuttoliikenne oli kääntynyt negatiiviseksi. Ainoa kasvu syntyi luonnonmenetelmällä syntyvyyden kautta.

Vasta 2010-luvulla Lahti on taas herännyt taistelemaan uusista asukkaista ja asemastaan kaupunkina. Enää ei pidetä itsestäänselvyytenä sitä, että joku haluaisi muuttaa Lahteen. Tällä hetkellä Lahdella on paljon suunnitelmia, joilla houkutella väkeä Lahteen, mutta lisää hyviä ideoita tarvitaan. Tärkeintä houkuttelussa on työpaikat. Yrityksille pitää luoda Lahteen hyvät olot. Paremmat kuin muualla. Vain sitä kautta saadaan ihmiset työlllistettyä ja muuttamaan Lahteen työn perässä. Yksinkertaista, muttei missään nimessä helppoa.

Lahti on hieno kaupunki, paljon hienompi kuin osa meistä edes ymmärtää. Tällä hetkellä elämme tärkeitä aikoja. Vieläkö Lahti voidaan nostaa Suomen cooleimmaksi kaupungiksi, kaupungiksi jossa todella tapahtuu. Vai onko osanamme olla tulevaisuudessa vain Helsingin näivettynyt lähiö, jossa silloin tällöin järjestetään ne hiihtokilpailut. Aika näyttää.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahden kaupunginisät ovat vuosien saatossa yrittäneet nostaa kaupungin vetovoimaa ja kiinnostavuutta monin eri keinoin. Keskustan elävöittämiseksi on rakennettu parkkiluola torin alle ja pian valmistuu myös uusi matkakeskus, joka yksinkertaistaa matkustajan arkea. Merkittävää turistien houkuttelussa on ollut myös nykyisen sataman alueen muuttaminen 90-luvulla synkästä tehdasalueesta virkistys- ja asuinkäyttöön upeine Sibeliustaloineen. Paljon rahaa on lapioitu myös urheilukeskukseen, jossa kovaa vauhtia valmistutaan jo vuoden 2017 hiihdon MM-kisoihin.

Silti itse olen kaivannut jo vuosia sitä jotain, kenties pientä, mutta merkittävää turistirysää Lahteen. Sellaista, jossa on mukana aimo ripaus luovaa lahtelaista hulluutta mukana. Tällä viikolla se kauan odottamani ajatus sitten pamahti esiin. Radiomastoon on suunniteltu rakennettavaksi näköalakahvio ja näköalatasanne. Kuinka mahtava idea! Ajatus näköalakahvilasta tuli esille kuulemma jo pari vuotta sitten kaupungin ja Yleisradion yhteisessä työryhmässä, jossa pohdittiin miten Radiomäen aluetta voitaisiin kehittää. Nähtävästi joku työryhmän jäsen oli tutustunut Berliinissä vastaavanlaiseen toimintaan, sillä mastokahvila on siellä toteutettu jo vuosikymmeniä sitten. Idean varsinainen isä tai äiti ei ole vielä ilmoittautunut, mutta 10 pistettä ja papukaijamerkki lähtevät allekirjoittaneen suunnalta idealle. Kyseessä on tarpeeksi poikkeuksellinen, muttei kuitenkaan mikään pähkähullu suunnitelma. Tampere on jo vuosikymmenet ollut tunnettu Näsineulasta, Kuopio Puijon tornista jne. Lahdesta maailmalla ja Suomessa tunnetaan lähinnä hyppyrimäet. Ei hyppyrimäissäkään mitään vikaa ole, mutta jotain uutta ja tuoretta tämä kaupunki todellakin kaipaa.

Radiomastot, jos mitkä ilmentävät monelle lahtelaisuutta. Jokainen lahtelainen, joka palaa kotiin matkaltaan tietää olevansa kotona siinä vaiheessa, kun radiomastot ilmaantuvat näköpiiriin. Ei Lahtea turhaan monessa yhteydessä mainita mastokaupungiksi. Olen itse miettinyt jo monta vuotta, miksi kukaan ei suunnittele mastoille mitään käytännöllistä ja järkevää toimintaa. No, kyllähän 90-luvun lopulla jotain yritettiin, kun mastojen väliin ripustettiin taiteilija Waltzerin ns. korkeakulttuuriteos eli rivi saostuskaivoja.Tämä kylläkin tuomittiin liki yksimielisesti kaupunkilaisten toimesta lähinnä mastojen häpäisyksi.

Nyt kun ajatus on ilmoille päästetty, niin nyt vain pikaisesti toimeen, ennen kuin joku tylsä virkamies hautaa ehdotuksen jonnekin paperipinojensa alle jonkin luvanpuuttumisen takia. Olisi hieman outoa, jos ei toteutuksen mahdollisuutta käytäisi pikaisesti tutkimaan, varsinkin, kun kaupungin rahaa ei hankkeeseen käytettäisi. Rahoitusta yritetään löytää nimenomaan yksityiseltä puolelta. Tässä olisi nyt jollain isolla yrityksellä hyvä mahdollisuus nostaa oma profiilinsa uusiin sfääreihin rahoittamalla tämä muutamia miljoonia maksava hanke. Ja Lahdella mahdollisuus tietenkin pestä kasvojaan kaikenmaailman huppupää-uutisten jälkeen. Vihdoinkin jotain positiivista mastokaupungista.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tällä viikolla on suomalaisten perinneruoka pizza noussut meidän kaikkien huulille, tällä kertaa tosin vain ärhäkän keskustelun myötä. Poliisi nimittäin varoitti alkuviikosta alle kuuden euron pizzoista facebookissa. Poliisin mukaan alihintaisilla pizzoilla kun kierretään kuulemma veroja. Varsinkin silloin pitää hälytyskellojen soida, jos pizzaa myydään jatkuvasti alle kuuden euron hintaan. Silloin on pikaisesti otettava yhteyttä poliisiin ja paljastettava tämä suuri huijari ja veronkiertäjä.

Kieltämättä tässä saa sanonta ”pienistä puroista syntyy suuri joki” ihan uuden merkityksen. Kun viime vuosina on paljon puhuttu suuryritysten pääomien pakenemisesta veroparatiiseihin ja osakeomistusten kätkemisestä hallintorekistereihin, voi pizzerioiden ratsaaminen kuulostaa todellakin siltä kuuluisalta lillukan varrelta. Pizzagaten taustalta löytyy tietenkin raha tai pikemminkin sen puute. Hallitus päätti säästää poliisin määrärahoista ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että noin sadan talousrikostutkijan työ tulee loppumaan. Jatkossa tutkinnan harmaasta taloudesta tekevätkin nähtävästi sitten kaikki valveutuneet kansalaiset, jotka näin laitettiin kyttäämään pizzojen hintoja.

Poliisin mukaan kampanjan tarkoitus ei ole kerätä ilmiantoja, vaan lisätä tietoisuutta. Kaunis ajatus, mutta samalla tuli syyllistettyä aika moni pizzerian omistaja. Näissä usein ulkomaalaistaustaisten yrittäjien paikoissa ei kuulemma saada ilta- ja sunnuntailisiä, palkallisia lomia tai muita etuja, jotka työntekijälle kuuluvat. Näin varmastikin voi olla. Tämähän taas johtuu pitkälti ihan jo kulttuurieroistakin. Pizzeriassa omistaja itse työskentelee kenties 16 tuntisia päiviä ja niin keittiön kun salinkin puolella aputöitä tekevät sukulaiset ja usein täysin talkoohengessä. Siinä missä suomalaiset haluavat palkkaa pienestäkin harjanheilutuksesta, on joissain kulttuureissa vielä vallalla aito auttamisen kulttuuri, jossa sukulaiset auttavat toisiaan pyyteettömästi. Siis jopa ilman palkkaa. Tällä on totta kai vaikutuksia myös ns.rehellisen yrittäjän arkeen muun muassa kilpailun ja palveluiden hintojen vääristymisellä.

Faktaa joka tapauksessa on se, että harmaan talouden yrittäjä jättää verot maksamatta, eikä maksa työehtosopimuksen mukaisia palkkoja. Laiminlyödyt maksut näkyvät valtion kassassa, josta jää ravintola-alan harmaan talouden vuoksi uupumaan vuosittain noin 300-400 miljoonan euron edestä verotuloja ja lakisääteisiä maksuja. Aika paljon rahaa, vai mitä?

Mielenkiinnolla jään odottamaan sitä, kuinka monta harmaan talouden pizzanmyyjää tällä kamppanjalla saadaan kiinni. Loppujen lopuksihan on kyse siitä, että Suomessa kaikki, niin raaka-aineet kuin työkin, on liian kallista. Edes pizzaa ei ole mahdollista myydä halvalla. Vinkkinä lopuksi, että kotona itse tehty pizza on halpaa ja hyvää, eikä sen tekokustannuksia kukaan kyttää.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2016 käännetään Lahdessa esiin kokonaan uusi lehti. Silloin aloittaa toimintansa uusi Lahden kaupunki. Uutta on tietenkin se, että Nastolasta tulee osa Lahtea. Asiassa on haluttu painottaa sitä, että kyseessä ei ole liitos, vaan nyt syntyy täysin uusi kaupunki. Tämä tosin taisi olla vain ovela keino sumuttaa Nastola helpommin mukaan liitokseen. Joka tapauksessa kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta pääsi tekemään tällä viikolla uuden Lahden ensimmäinen talousarvion.

Miltä sitten näyttää Lahti vuonna nolla? Periaatteessa mikään ei ole muuttunut vanhasta Lahdesta, sillä tarjolla on pääasiassa niukkuutta jaettavaksi. Veroihin ei tosin kosketa, vaan lahtelaisten veroäyri on vuonna 2016 vanha tuttu 20,25% . Sen sijaan nykyisillä nastolalaisilla on syytä hurrauksiin. Heillä nimittäin verotus kevenee 0,5% , kun uudessa Lahdessa otetaan käyttöön Nastolaa edullisempi tuloveroprosentti. Lisäksi Lahden ja Nastolan yhdistymisavustus 4 miljoonaa euroa käytetään pääosin ICT-järjestelmien yhtenäistämiseen ja elinvoiman ja työllisyyden parantamiseen.

Tekeillä oleva sote-uudistus saattaa muuttaa sosiaali- ja terveystoimen budjetointia suurestikin, mutta se, koska tuo uudistus saadaan maaliin asti on vielä hämärän peitossa. Uuden Lahden taloussuunnitelmassa ajalle 2016-2018 vilahtelee kaikenlaisia kirkasotsaisia tavoitteita. Kaupungissa tullaan satsaamaan yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, joka pitää sisällään mm. eteläisen kehätien sekä kaupunkikeskustan ja asemanseudun kehittämisen.

Investoinnit palveluverkkoon vuosina 2016-2020 ovat mittavat. Sairaalapalvelut (50,7 milj.€) sisältävät mm. pääterveysaseman perusparannus- ja muutostyöt, sekä Jalkarannan sairaalan muutostyöt. Päivähoidon ja opetuksen palveluverkkoratkaisu (143,8 milj.€) sisältää koulujen perusparannukset, korvausinvestoinnit ja uudisrakentamisen. Tähän sisältyy esimerkiksi Launeen koulun uudisrakennus. Palveluverkkoa ollaan lisäksi uudistamassa ja kehittämässä mm. sähköisten palvelujen laajalla käyttöönottolla.

Mistä sitten säästetään? Ainakin perusopetuksessa vähennetään opetukseen käytettävää resurssia ja kasvatetaan hieman opetusryhmien kokoa. Myös kulttuuriin kajotaan, sillä vuosina 2016-2017 kaupunginorkesterin toiminta-avustus pienenee 2,5 % vuodessa ja kaupunginteatterin 1 % vuodessa.
Sosiaali- ja terveystoimialalla aiotaan asiakasmaksuja korottaa. Tulossa on ainakin päivähoidon ja aamu- ja iltapäiväkerhojen maksujen korotus syksyllä 2016. Myös joukkoliikenne saa varautua korotuksiin viimeistään helmikuussa 2016.

Kaupungin henkilöstö pienenee vuoteen 2018 mennessä noin 300 henkilöllä. Näillä näkymin irtisanomisilta vältytään, sillä keinovalikoimana on lähinnä henkilöstön luonnollinen poistuma eläkkeelle sekä määräaikaisten työsopimusten lopettaminen. Päivän kuumasta perunastakin eli maahanmuutosta löytyy pieni maininta. Lahti varautuu suunnitelman mukaan siihen, että oleskeluluvan saaneita maahanmuuttajia asettuu Lahteen lähivuosina aiempaa enemmän. Sitä millä tavalla Lahti varautuu, ei kerrota.

Yhdistymishallitus käsittelee talousarvioesitystä 19.-21.10. ja valtuusto päättää vuoden 2016 talousarviosta
ja vuosien 2016-2018 taloussuunnitelmasta 9.11.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Lahdessa ei useasti mielenosoituksia näe, ainakaan missään suuremmasssa mittakaavassa. Silloin tällöin ovat jotkut ryhmät käyneet kaupungintalolla luovuttamassa joukolla adresseja, mutta se että Lahden torille kokoonnuttaisiin suurella joukolla jonkun tärkeän asian puolesta on harvinaista. Yleensäkin se, että Lahdessa saataisiin väki liikkeelle millään muulla kuin jollain urheilutapahtumalla tai ilmaisella tarjoilulla on harvinaista.

Tänä päivänä elämme kuitenkin outoja aikoja, sillä lauantaina tämäkin ihme nähdään. Silloin torilla järjestetään yhtä aikaa peräti kaksi mielenosoitusta, yksi avoimen Lahden puolesta ja toinen joka puolestaan vaatii rajoja kiinni. Kyseessä on siis kaksi täysin päinvastaista mielenosoitusta. Ainakin facebookissa tapahtumiin on ilmoittautunut yhteensä jo noin 2500 ihmistä.

Hieman itseäni mietityttää se, miksi kaksi täysin vastakkaisen suunnan mielenosoitusta pitää järjestää juuri samaan aikaan samassa paikassa. Eikö tämä ole omiaan lisäämään jännitteitä ryhmien välillä? Ei tarvitse olla mikään nero huomatakseen sen, että varsinkin sosiaalisessa mediassa sekä muissakin nettikeskusteluissa ihmisten mielipiteet ovat kääntyneet todella jyrkiksi, puhutaan sitten turvapaikanhakijoista tai hallituksen leikkauksista. Lisäksi nyt on jo nähty se, että netin vihapuheet ovat kääntyneet oikeiksi teoiksi. On heitelty polttopulloja, kiviä ja ilotulitteita. Ihmisiä uhkaillaan nettikeskusteluissa jo ihan fyysisilläkin teoilla. Näin siis ennen niin rauhallisessa Suomessa. Mitä meille on tapahtumassa ja mihin tämä kaikki johtaa?

Tällä hetkellä meidän suomalaisten henkinen tila tuntuu olevan todella paljon negatiivisen puolella. Toivoa tai positiivisuutta saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Siihen on toki syynsä. Silloin kun oma toimeentulo on tiukoilla, ei varmasti jaksa ymmärtää sitä, miksi minulta leikataan valtion säästöjen vuoksi, mutta turvapaikanhakijoita varten valtio ottaakin lisää lainaa. Lisäksi joillain tuntuu olevan hieman eri kuva pakolaisista kuin mitä todellisuus tänä päivänä on. Moni taisi odottaa pakolaisten olevan pelkästään naisia ja lapsia. Sen sijaan saimmekin nuoria miehiä merkkivaatteissaan älypuhelimineen. Vaattet tai puhelimet eivät kuitenkaan merkitse sitä, etteikö kyseessä voisi olla aito turvapaikanhakija. Myös rikas ihminen voi ja saa olla sotaa paossa, vai mitä?

Sitähän ei kukaan varmasti kiellä, etteikö joukossa olisi myös ns. elintasopakolaisia. Kautta aikojen maailmassa on muutettu parempien elinolosuhteiden perässä. Onhan Suomestakin muutettu vuosisadan alussa sankoin joukoin Yhdysvaltoihin ja 60- ja 70-luvuilla Ruotsiin paremman elintason perässä. Tällöin ei kysymyksessä ole suinkaan turvapaikanhaku vaan selkeästi siirtolaisuus. Toisaalta on tiedossa, että parinkymmenen vuoden päästä Suomessa tarvitaan lisää työväkeä, kun huoltosuhde kääntyy negatiiviseksi. Huollettavia on silloin enemmän kuin huoltajia. Tätä tulevaisuudenkuvaa on tietenkin tässä tilanteessa vaikea nähdä.

Nyt olisi kuitenkin kaikien osapuolien syytä laittaa jäitä hattuun ja luottaa siihen, että tilanne saadaan haltuun, niin talouden kuin pakolaisvirrankin suhteen ennen pitkää. Ongelmia on paljon, mutta enemmän nesteessä tulemme olemaan, jos alamme vielä keskenämme tappelemaan, se kun ei johda kuin entistä suurempiin ongelmiin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi