Pääkirjoitus 20.9.2024

Liigassa ei yleisöryntäystä

Muistan hyvin vielä ajan, jolloin SM-liigan aloitusviikonloppu oli massiivinen urheilutapahtuma ja hallit pullistelivat väkeä ympäri Suomen. Tuntui, että koko urheileva Suomi sähköistyi, kun liiga alkoi. Toisin on nyt. Keskiviikkona kaksi kertaa peräkkäin hopeamitalit saalistanut lahtelaisylpeys Pelicans pelasi kauden ensimmäisen kotiottelunsa. Voisi kuvitella, että hype olisi kahden finaalikevään jälkeen tapissaan? No, ei ollut hypeä, oli vain tyhjyyttään kumiseva Isku Areena, jossa katsojia paikalla vähän yli 2200! Tähän on siis tultu, että kotimaisen liigan huippujoukkueen kotiavaus vetää vaivaiset pari tuhatta ihmistä paikalle. Joku voisi vaatia jo päitä vadille? Onko markkinoinnissa epäonnistuttu vai mikä liiigassa oikein mättää? Vaikutti siltä, että joukkuekin oli ymmällään siitä, ettei yleisöä ollut. Niinpä pelikin tuntui kuin elokuiselta harjoituspeliltä ilman mitään suurta tunnetta.

Jo viime vuonna kauhisteltiin Lahdessa avausottelun katsojamäärää. Silloin päästiin kuitenkin vielä yli 3000 katsojaan. Voin kuvitella, että Pelicansin toimistolla katseltiin kauhulla puolityhjää Isku Areenaa, sillä joukkueeseen on satsattu tällä kaudella enemmän kuin koskaan ja jollain ne kulut pitäisi maksaa. Yleisökeskiarvoksi on budjetoitu 3600 henkeä/peli, joten kovalla takamatkalla ollaan ainakin näin yhden pelin perusteella. Keskiviikon surkeaa yleisömäärää selittää osaltaan toki se, että seuraava kotipeli on jo tänään perjantaina eli moni on varmasti lompakkoaan vilkaisemalla todennut, että jos on varaa mennä yhteen peliin viikossa, niin mielummin sitten perjantai-peliin.

Ongelma ei ole pelkästään lahtelainen, vaan koskee liki jokaista liigaseuraa. Liigan surkeat yleisömäärät syksyllä ovat olleet kestopuheenaihe suomalaisessa jääkiekossa jo pitkään. On puhuttu siitä, että itse tuote eli liiga ei ole enää entisensä ja sen vetovoima on hiipunut. Liiga on liian iso. Mukana on 16 joukkuetta, joista peräti 12 pääsee playoff-peleihin. Tällöin yksittäisen runkosarjapelin merkitys pienenee. Samaan aikaan pääsylippujen ja oheistuotteiden hinnat ovat nousseet pilviin. Esim. keskiviikon peliin seisomakatsomoon maksoi 20 €, istumaan 40€. Tähän yhtälöön kun lisätään maamme kohtalaisen syvä talousahdinko ja se, että monilla ihmisillä on todella vähän rahaa käytössään, niin ei ihme, ettei ns. runkosarjaläpsyttely syyskuussa kiinnosta. Tai varmasti kiinnostaa, mutta monen on tänä päivänä priorisoitava rahankäyttönsä, niin, että viimeiseksi jäävät viihde- ja kulttuuritapahtumat. Niihin mennään, jos rahat riittävät sen jälkeen kun ne pakolliset elinkustannukset on maksettu.

Se mikä itseäni kismittää lippujen hinnoissa, on se, että lasten liput maksavat liki saman kuin aikuistenkin liput. Nelihenkinen perhe varmasti katsoo pelin mielummin tässä talousahdingossa televisiosta, kuin maksaa lipuista istumaan 150€ plus siihen sitten lisäksi vielä oluet, kahvit, karkit ja muut oheistuotteet päälle. Puhutaan helposti 200 euron illasta. Liigan televisiopaketti maksaa 30€ kuukaudessa ja sillä näet kaikki pelit, myös vieraspelit. Helppo valinta monelle perheelle, joita jääkiekko kuitenkin kiinnostaa ja olisivat varmasti halukkaita paikan päälle jäähalliin tulemaan. Alentamalla selkeästi lastenlippujen hintoja saataisiin lapset ja nuoret kiinnittymään seuraan ja tottumaan siihen, että peleissä käydään. Lapsien kasvanut määrä näkyisi varmasti myös oheistuotemyynnissä.

Katsellaanpa kuitenkin rauhassa 5-10 kierrosta eteenpäin mihin suuntaan liigan yleisöluvut kääntyvät kun kausi etenee. Onko tämä uusi normi yleisömäärissä vai se perinteinen syyskyykkäys, josta noustaan ylös kauden vanhetessa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella
Virve Jämsen: Kieliohjelman kaventaminen vaatii sivistyslautakunnan erillisen päätöksen
Yrittäjä Ville Järvinen: Iän myötä harrastuksista ovat vähentyneet vauhti ja riskit
Saksala-Seura vastustaa periaatepäätöksestä lakkauttaa Saksalan uimahalli vuonna 2028, kerää nimiä kansalaisadressiin
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Patomäessä pelataan jalkapalloa ensi kesänä
Joukkoliikennepäällikkö Lauri Jokinen: Yhteydet Jokimaalle paranevat, kun Lempi-linjat aloittivat liikennöinnin
Puheenjohtaja Timo Vento: Maanpuolustustyö kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän
Aurinko paistoi, väkeä ja hauskuutta riitti Nikkilän Puuhapäivässä
Superhost Leena Holmberg-Koski: Airbnb on yleensä halvempi vaihtoehto kuin hotelli
Yrittäjä Tuua Jäppinen: Laune on Lahden uusi keskusta
Kirjailija Marjo Ahlsten: Valkeakosken naiskaartilaiset näyttivät, että he olivat urheita ja hyviä sotilaista
Muusikko Kaarle Viikate: Jokaisessa vuodenajassa on omat hyvät asiansa, mutta minä olen ehdottomasti kesäihminen
Kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen: Lahtelaiset selvästi positiivisempia ja rennompia kesällä
Marja-Leena Vierumäki: Lauluilta Salinkalliolla -tapahtumassa virittäydyttiin juhannus- ja kesälomafiiliksiin
Kauppias Mikko Puhakka: En usko, että alkoholilain uudistus tuo mukanaan lisähaittoja
ARKISTO