Pääkirjoitus 13.8.2021

Lahti osti jääkuutioita

Kaikki tietävät jo tässä vaiheessa vuotta, että Lahti on vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki. Jos ei tiennyt, niin asia selvisi varmasti monelle viimeistään viime viikon lopulla. Lahti nimittäin teetti ilmastonmuutoksen uhkista muistuttavan taideteoksen Kansalaistorille Helsinkiin. Teoksen sulavat jääkuutiot muistuttivat ilmastonmuutoksen vaaroista. Aukiolle valuva vesi symboloi jatkuvasti nousevaa merenpintaa. Vaikuttavuutta oli lisätty kirjoittamalla veden alle jäävien kaupunkien nimiä kenttään. Hieno idea, joka varmasti herätti ajatuksia. Tosin, niin puoleen kuin toiseenkin.

Ja kyllähän sulavat jääkuutiot julkisuutta saivat. Toisaalta tuli ylistystä ja toisaalta tuli kuraa. Lahden ympäristöpääkaupungin johtohenkilöiden onkin syytä nyt pohtia sitä, oliko näkyvyys enemmän negatiivista kuin positiivista. Somessa ja median keskustelupalstoilla tuhannet ihmiset kommentoivat installaatiota ja suurimmaksi ihmettelyn aiheeksi nousi taideteoksen hinta. Tämä siksi, että koko taideteoksen hinta puisine paviljonkeineen oli uskomattomat 200 000 euroa. Oliko moinen tuhlaaminen pari päivää pystyssä olleeseen taideteokseen millään tavalla edes järkevää? Jääkuutiothan olivat sulaneet jo viikonlopun aikana. Toisaalta kyllähän taideteos todisti tieteellisen faktan, että jää sulaa nopeasti lämpimässä. Olisiko raha voitu laittaa johonkin muunlaiseen teokseen, joka olisi kestänyt aikaa hieman pidempään? Tai jos ei olisikaan laitettu rahaa taiteeseen, vaan ihan infoamiseen ilmastonmuutoksesta? Kyseisellä rahasummalla olisi voinut nimittäin ostaa vaikka kymmenen kertaa Helsingin Sanomien etusivun ja kertoa siinä faktoja ilmastonmuutoksesta. On totta, että taide on aina katsojan silmässä. Se mikä toisen silmissä on upeaa, mahtavaa ja vaikuttavaa, voi toisen silmissä näyttää vain joutavalta rahantuhlaukselta. Ei siis ihme, että tämä taideteos todellakin jakoi mielipiteitä.

Eihän 200 000€ ole iso summa, jos suhteutetaan summa ympäristöpääkaupungivuoden kokonaisbudjettiin, joka on yli 6 miljoonaa euroa.Tavalliselle kaduntallaajalle kuitenkin 200 000 euroa on todella iso summa, joten sellaisen summan laittaminen jääkuutioihin tuntuu kieltämättä aika hölmöltä. Koska olen kuitenkin sitä mieltä, että ympäristöpääkaupunkistatus on Lahdelle positiivinen asia kokonaisuudessaan ja on syytä yleisestikin tavoitella kestävämpää elämäntapaa, toivon, että Lahti suuntaa jatkossa rahansa tehokkaampiin keinoihin viedä ympäristökaupungin tavoitteita eteenpäin. Tällaiset rahantuhlaukset kaatavat vain lisää vettä vastustajien myllyyn ja aiheuttavat tavalliselle kaduntallaajalle ilmastoasioihin automaattisen hylkimisreaktion.

Koska joku kuitenkin kysyy, että mitä hyötyä tästä koko ympäristöpääkaupunkitouhusta on kaupungin asukkaille, niin kävin lunttaamassa hyödyt Green Lahden nettisivuilta. Hyötyjä ovat: Asukkaiden ylpeys omasta kaupungista, ympäristötavoitteiden kirkastaminen ja kunnianhimoinen toteutus, kansainvälinen medianäkyvyys, kaupungin maine, verkottuminen ja yhteistyömahdollisuudet, matkailun kysynnän kasvu, uusien työpaikkojen synnyttäminen ja tuotteistettavat ratkaisut ja uudet rahoitusmahdollisuudet.
Käytännössä tuo edellämainittu jargon tarkoittaa sitä, että ympäristöpääkaupungin todelliset hyödyt nähdään taloudellisessa muodossa vasta vuosien kuluttua.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
Terveydensuojeluinsinööri Sami Niemelä: Syksyn myötä rotista on tullut enemmän ilmoituksia kaupungille
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Senioriväestöä houkutellaan sauvakävelylle vanhusten viikolla
Launeen kirjaston kohtalosta päätetään syksyn aikana
Kirjailija Markku Koski: Populismi on demokratian varjo
ARKISTO