Pääkirjoitus 13.8.2021

Lahti osti jääkuutioita

Kaikki tietävät jo tässä vaiheessa vuotta, että Lahti on vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki. Jos ei tiennyt, niin asia selvisi varmasti monelle viimeistään viime viikon lopulla. Lahti nimittäin teetti ilmastonmuutoksen uhkista muistuttavan taideteoksen Kansalaistorille Helsinkiin. Teoksen sulavat jääkuutiot muistuttivat ilmastonmuutoksen vaaroista. Aukiolle valuva vesi symboloi jatkuvasti nousevaa merenpintaa. Vaikuttavuutta oli lisätty kirjoittamalla veden alle jäävien kaupunkien nimiä kenttään. Hieno idea, joka varmasti herätti ajatuksia. Tosin, niin puoleen kuin toiseenkin.

Ja kyllähän sulavat jääkuutiot julkisuutta saivat. Toisaalta tuli ylistystä ja toisaalta tuli kuraa. Lahden ympäristöpääkaupungin johtohenkilöiden onkin syytä nyt pohtia sitä, oliko näkyvyys enemmän negatiivista kuin positiivista. Somessa ja median keskustelupalstoilla tuhannet ihmiset kommentoivat installaatiota ja suurimmaksi ihmettelyn aiheeksi nousi taideteoksen hinta. Tämä siksi, että koko taideteoksen hinta puisine paviljonkeineen oli uskomattomat 200 000 euroa. Oliko moinen tuhlaaminen pari päivää pystyssä olleeseen taideteokseen millään tavalla edes järkevää? Jääkuutiothan olivat sulaneet jo viikonlopun aikana. Toisaalta kyllähän taideteos todisti tieteellisen faktan, että jää sulaa nopeasti lämpimässä. Olisiko raha voitu laittaa johonkin muunlaiseen teokseen, joka olisi kestänyt aikaa hieman pidempään? Tai jos ei olisikaan laitettu rahaa taiteeseen, vaan ihan infoamiseen ilmastonmuutoksesta? Kyseisellä rahasummalla olisi voinut nimittäin ostaa vaikka kymmenen kertaa Helsingin Sanomien etusivun ja kertoa siinä faktoja ilmastonmuutoksesta. On totta, että taide on aina katsojan silmässä. Se mikä toisen silmissä on upeaa, mahtavaa ja vaikuttavaa, voi toisen silmissä näyttää vain joutavalta rahantuhlaukselta. Ei siis ihme, että tämä taideteos todellakin jakoi mielipiteitä.

Eihän 200 000€ ole iso summa, jos suhteutetaan summa ympäristöpääkaupungivuoden kokonaisbudjettiin, joka on yli 6 miljoonaa euroa.Tavalliselle kaduntallaajalle kuitenkin 200 000 euroa on todella iso summa, joten sellaisen summan laittaminen jääkuutioihin tuntuu kieltämättä aika hölmöltä. Koska olen kuitenkin sitä mieltä, että ympäristöpääkaupunkistatus on Lahdelle positiivinen asia kokonaisuudessaan ja on syytä yleisestikin tavoitella kestävämpää elämäntapaa, toivon, että Lahti suuntaa jatkossa rahansa tehokkaampiin keinoihin viedä ympäristökaupungin tavoitteita eteenpäin. Tällaiset rahantuhlaukset kaatavat vain lisää vettä vastustajien myllyyn ja aiheuttavat tavalliselle kaduntallaajalle ilmastoasioihin automaattisen hylkimisreaktion.

Koska joku kuitenkin kysyy, että mitä hyötyä tästä koko ympäristöpääkaupunkitouhusta on kaupungin asukkaille, niin kävin lunttaamassa hyödyt Green Lahden nettisivuilta. Hyötyjä ovat: Asukkaiden ylpeys omasta kaupungista, ympäristötavoitteiden kirkastaminen ja kunnianhimoinen toteutus, kansainvälinen medianäkyvyys, kaupungin maine, verkottuminen ja yhteistyömahdollisuudet, matkailun kysynnän kasvu, uusien työpaikkojen synnyttäminen ja tuotteistettavat ratkaisut ja uudet rahoitusmahdollisuudet.
Käytännössä tuo edellämainittu jargon tarkoittaa sitä, että ympäristöpääkaupungin todelliset hyödyt nähdään taloudellisessa muodossa vasta vuosien kuluttua.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
ARKISTO