Pääkirjoitus 30.9.2022

Peli kovenee Itämerellä

Tämän viikon isoin puheenaihe on ollut Nord Stream-kaasuputkien räjähdykset lähellä Ruotsin ja Tanskan rannikkoa. Kaiken kaikkiaan putkia on räjäytetty neljästä eri kohdasta ja yleinen mielipide ympäri maailmaa on se, että kyseessä on tahallinen sabotaasi ja suurin epäilty on Venäjä. Tätä on tosin hyvin vaikea todistaa, ennen kuin aluetta päästään turvallisesti tutkimaan. Venäjä ei tietenkään ole ilmoittautunut iskun tekijäksi, vaan pyytää asiasta virallista tutkintaa, ikään kuin viattomana uhrina.

Miksi Venäjä sitten räjäytti omat kaasuputkensa? Ensi kuulemalta kuulostaa hieman hassulta, mutta kyllä sieltä taustalta tietynlainen venäläinen logiikka ja halu käyttää hybridivaikuttamista löytyy. Kaasun tuonti oli pysähtynyt Ukrainan sodan vuoksi jo aikaisemmin ja varmasti myös Venäjällä on tajuttu, etteivät länsimaiden ja Venäjän väliset suhteet tule lämpiämään kymmeniin vuosiin. Kaasua ei putkissa olisi kulkenut muutenkaan vuosikymmeniin, joten Nord Stream -kaasuputket oli hyvä uhrata hybridivaikuttamisen alttarille.

Putkien räjäyttämisellä Venäjä haluaa lähettää länsimaille viestin: Jos edelleen autatte Ukrainaa, kukaan ei ole turvassa. Samalla Putin haluaa nähdä miten lännen reaktiot. Putkien rikkominen liittyy varmasti laajempaan kokonaisuuteen Euroopan turvallisuuden horjuttamiseksi ja pelon luomiseksi. Pelko siitä, että Venäjä ryhtyisi terrorisoimaan infrastruktuuria laajemminkin kasvaa, sillä mm. elintärkeät datakaapelit, jotka kulkevat usein lähellä kaasuputkia ovat yksi kohde joihin Venäjä voisi iskeä ilman, että se myöntäisi olevansa avoimesti sodassa Euroopan kanssa. Länsimaita ja Natoa vastaan Putin ei onneksi uskalla hyökätä avoimen sotilaallisesti, mutta nähtävästi kaikenlainen hybridivaikuttaminen on jatkossa mahdollista ja siihen meidän kaikkien on syytä varautua.

Venäjän sotamenestys on viime aikoina ollut surkea. Venäjän masinoimat kansaäänestykset valloitetuilla alueilla ovat isoa teatteria ja alkaa näyttää siltä, etteivät niiden naurettavat tulokset mene läpi enää edes Venäjällä. Liikekannallepano on osoittautunut vaikeaksi, sillä Venäjällä on menossa armeijaikäisten miesten joukkopako maasta. Silmukka Putinin ympärillä kiristyy pikkuhiljaa, mutta kuten tiedämme, nurkkaan ahdistettuna rotta on vaarallisimmillaan.

On kuitenkin hyvä ymmärtää, että Venäjä voi muuttua vain sisältäpäin. Vain Venäjän kansa voi muuttaa maansa suuntaa. Putin ei varmasti ole ainoa Neuvostoliiton suurmahtia takaisin haluava Kremlissä. Mitäpä jos nuo liki 300 000 maasta nyt pakoon lähtenyttä nuorta miestä olisivat jääneet maahansa vaatimaan muutosta? Mitäpä jos nuo isot väkijoukot olisivat aktivoituneet jo vuonna 2014 kun Venäjä valloitti Krimin? Mitäpä jos maailma olisi tuominnut Venäjän aikeet tosissaan jo vuonna 2014 sen sijaan että se asetti vain joitain mitättömiä pakotteita ja antoi siten Putinille signaalin, että näin voi toimia?
Jälkeenpäin katsottaessa on helppo olla jälkiviisas siitä, miten tämä olisi voitu välttää. Sinisilmäisiä ihmisiä on ollut ihan liikaa ja sitten niitä, jotka ovat käyttäneet sitä sinisilmäisyyttä härskisti hyödykseen.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
Museojohtaja Tuulia Tuomi: Malvaan on tulossa näyttely kuvataiteilija Olavi Lanusta
Kuvataiteilija Anja Hiltunen: Maalaaminen on minulle intohimo
Muusikko Lipa Liukkonen: Tämä levy on suomalaisen miehen päiväkirja
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski: Uudet kaavat mahdollistavat lisää omakotitaloja sekä rivitaloja Renkomäkeen
ARKISTO