Pääkirjoitus 11.12.2020

Kehätien pitkä taival

Paljon on vettä virrannut Paskurinojassa siitä, kun joku ensimmäistä kertaa 60-luvulla piirsi tussillaan karttaan ohitielinjauksen Launeen kohdalle. Lahti oli silloin hyvin erinäköinen kaupunki kuin nyt, liki 60 vuotta myöhemmin. Silloin piirretty Launeen linjaus sijoittui asutuksesta vapaalle alueelle, sillä sellaisia asuinalueita kuin Patomäki tai Liipola ei vielä ollut olemassakaan. Vielä 60-luvulla on varmasti Lahden karttaa katsoessa ajateltu, että eihän tuossa kohdassa ole mitään, piirretään se tie siihen.

Kun kaupunki ajan myötä kasvoi etelään päin, syntyi tarve siirtää VT12 vielä Launettakin kauemmas keskustasta, sillä Lahden keskustan läpi ajavat isot rekat aiheuttivat niin vaaratilanteita, meteliä kuin saasteitakin. Launeen linjaus tuntui menevän jo liiankin läheltä asutusta, joten aktiiviset etelälahtelaiset innovoivat toisen linjauksen, joka kulkisi Renkomäen kautta. Keksittiin ohitielle uusi, hieman etelämpänä kulkeva vaihtoehtoinen linjaus eli ns. Renkomäen linjaus. Tämä Renkomäen linjaus valittiinkin valtuustossa Lahden eteläisen ohitien uudeksi linjaukseksi 90-luvun lopussa. Eikä ihme, että valittiin, olihan tuo Renkomäen linjaus kustannuksiltaan puolet halvempi kuin Launeen linjaus eikä olisi vaikuttanut niin paljon asukkaiden elämään.

Mutta jossain asia oli jo päätetty. Launeen linjaus on ainoa oikea. Asian ilmaisi selkeästi jo 80-luvulla lahtelainen liikenneministeri Matti Luttinen, jonka kerrotaan sanoneen, että tie kulkee Launeella tai sitten ei missään. Tie saikin kansan nimissä lempinimen ”Luttisen ränni”. Isä Matin ansiokasta Launeen linjauksen lobbausta jatkoi poika Tapio valtuustossa ollessaan. Siitä mikä Luttiset ajoi niin voimakkaasti tukemaan nimenomaan Launeen linjausta, ei ole tarkkaa tietoa. Pahat kielet puhuvat kauppayhtymien ja rakennusfirmojen vaalirahoituksista tietyille tahoille ja ns. saunasopimuksista. Näitä väitteitä on vaikea todentaa, sillä kukapa moista suhmurointia julkisesti myöntäisi? Niinpä nämä kysymykset ja arvailut jäänevät ikuisiksi arvoituksiksi ilman lopullista vastausta ja huhut jatkavat elämäänsä toreilla ja turuilla.

Oliko lopullinen päätös tehty Launeen linjauksen puolesta Lahdessa vai jossain valtion laitoksessa, sitä ei kukaan tiedä, eikä kukaan myöskään ole ottanut asiasta vastuuta tai kunniaa. Se kuitenkin tiedetään, että Launeen vaihtoehto on tullut valittua Renkomäen vaihtoehdon sijasta ympäristöministeriön kahdessa päätöksessä (8.2.1999 ja 11.3.2008), vaikka osa Lahden päättäjistä on nimenomaan vastustanut Launeen linjausta.

Launeen linjauksen kannattajat pitivät huolen, ettei Renkomäen linjauksesta saatu aikaiseksi edes havainnekuvia tai pienoismallia, ettei vertailua Launeen linjaukseen päästäisi tekemään. Useamman kyseenalaisenkin valtuustoäänestyksen jälkeen Launeen linjaus naulattiin Lahden ainoaksi ohitievaihtoehdoksi ja sen jälkeen siitä ei ole enää äänestetty. Vihdoinkin haluttu päätös oli saatu aikaiseksi. Jossain välissä ohitiekin oli muuttunut kehätieksi.

Kaiken kaikkiaan paljon salamyhkäistä kähmintää ja paljon uusintaäänestyksiä valtuustossa on siis vaadittu, jotta lopullinen päätös aikaiseksi saatiin. Tällä viikolla sitten tuo ihmetie saatiiin auki ja vieläpä vuoden verran etuajassa. Meitä etelälahtelaisia on lahtelaisessa mediassa vuosikymmenet haukuttu änkyröiksi ja kehityksen jarruiksi, koska täällä on kehätietä vastustettu. Haluankin lopuksi tähdentää, että Etelä-Lahdessakin iloitaan siitä, etteivät rekat enää jatkossa huristele keskustan läpi. Tie on hieno ja helpottaa monella tavoin autoilijoiden elämää ja on varmasti tarpeellinen. Vain yksi asia mättää: sijainti on väärä. Tekemällä kehätie Renkomäen linjauksen mukaan olisi Lahti säästänyt rahaa noin 35 miljoonaa euroa, eikä tie kulkisi keskellä tiheintä Etelä-Lahden asutusta.

Omalta osaltani päätän Omalähiön sivuilla yli 40 vuotta velloneen kehätie-keskustelun tähän.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
ARKISTO