Suomen eduskunta lahjoitti näin joulun alla lahjan meille kaikille suomalaisille. Tämä joululahja on jakanut vahvasti niin eduskuntaa kuin koko kansaakin kahteen eri leiriin. Kyseessä on tietenkin uusi alkoholilaki, joka astuu ensi vuoden alussa voimaan. Uusi laki mahdollistaa mm. sen, että vahvoja oluita, siidereitä ja niin sanottuja limuviinoja voidaan myydä jatkossa päivittäistavarakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Juomien korkein sallittu alkoholiprosentti nousee 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Ravintoloiden aukioloajat vapautuvat entisestään. Alkoholia saa jatkossa myydä korkeintaan aamuneljään. Lisäksi Alkojen aukioloaika pitenee tunnilla kello 21:een.

Melkoisia vapautuksia siis tiedossa, mutta kuinka niihin suhtautuu pieni kansamme, jonka tiedämme olevan aika perso alkoholille? Käykö niin, että yksi sukupolvi juo itsensä hengiltä vai seuraavatko vanhemmat ikäluokat sittenkin nuoria, jotka ovat jo alkoholinkäyttöään tiputtaneet? Tosin samalla kun nuorten alkoholinkäyttö on tippunut, on huumeiden käyttö maassamme lisääntynyt. Liekö sitten syy/seuraus -tyylinen tapahtumaketju kyseessä?

Uudistus lisää melkoisella varmuudella alkoholin kulutusta, koska samalla suomalaiset siirtyvät nykytottumuksia väkevämpiin alkoholituotteisiin. Ainahan voi optimistisesti ajatella, että ne ketkä ennen ostivat esimerkiksi neljä keskiolutta, ostaisivat jatkossa sitten vain kolme nelosolutta, jolloin juotu alkoholimäärä pysyisi lähes tulkoon samana. Uskokoon ken haluaa. Luulen, että useimmat siirtyvät juomaan vahvempaa nelosolutta määrien pysyessä samana. Suurkuluttajien määrä tulee kasvamaan ja aiempien kokemusten perusteella alkoholikuolemat tulevat lisääntyisivät noin 100-150:lla per vuosi. Samalla poliisin kiireet tulevat lisääntymään etenkin viikonloppuina ja pikkutunneilla.

Haittoja on siis luvassa, mutta voiko lakiuudistuksesta olla jotain hyötyäkin? Pienpanimot varmasti hierovat jo käsiään yhteen, sillä ne saavat vihdoinkin ulosmyyntioikeuden. Ruokakauppojen myynti tullee moninkertaistumaan samalla, kun Alkojen myynti hiipuu. Ravintoloissa myynti tullee myös lisääntymään aukioloaikojen pidentyessä.

Itse olen kaikesta huolimatta optimistisella kannalla. Pakkohan meidän suomalaisten on joskus opittava juomaan alkoholia järkevästi. Onhan? Liiallinen holhoaminen ei asiassa ole liiemmälti auttanut, auttaisikohan nyt sitten tämä suitsien löysyttäminen? Itse olisin samaan hikeen tuonut kauppoihin myös viinit, sillä suoraan sanoen joskus ärsyttää hakea ruokaviinit erikseen Alkosta sen sijaan, että ne saisi nostettua ostoskärryyn muiden ruokaostosten yhteydessä.

Kunhan vuosi 2018 saadaan käyntiin, niin odotan suurella mielenkiinnolla ensimmäisiä raportteja ja tutkimuksia siitä, minkälaiset vaikutukset lakimuutoksella on ollut. Paljonko puhdasta alkoholia on juotu enemmän vai onko käyttö kääntynyt peräti laskuun? Miten Alkon myyntiluvuille on käynyt? Onko kansamme totaalisesti katuojassa?
Ennen näitä jännittäviä aikoja ehdimme kuitenkin juhlia vielä joulua vanhan lain vallitessa, joten toivotankin kaikille lukijoillemme hyvää joulua sekä alkoholilain uudistuksen innoittamana promillerikasta uutta vuotta 2018!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Ah, tuo ihana, ihana sana! Sana joka saa lahtelaisten sydämet läpättämään kuumana kiihkosta ja onnesta. Sana joka merkitsee monille paljon enemmän kuin mikään muu sana. Tuo taikasana, jolla saadaan kauppa käymään vilkkaana vaikka Lahden näivettyneessä keskustassa. Mikäs se sellainen sana sitten on? No, tietenkin sana ilmainen, joka tuntuu olevan nyt kaikkien huulilla, kun mietitään vaikkapa vain pysäköintiä Lahden keskustassa.

Monien mielestä pysäköinnin pitäisi olla Lahdessa ilmaista, sillä pysäköintimaksujen takia kauppa ei käy keskustassa. Tässä kyllä taidetaan vetää hieman mutkia suoriksi, sillä ei keskustan näivettyminen suinkaan johdu parkkimaksuista, vaan siitä, että likipitäen kaikki merkittävät kaupat ovat siirtyneet Launeen pelloille jo ajat sitten. Käytännössähän Lahden kaupallinen keskusta sijaitsee tukevasti Launeella. Jos Launeelle saataisiin vielä muutama tasokas ravintola ja elokuvateatteri, voitaisiin Lahden keskusta siirtää ihan virallisestikin tänne Launeelle.

Launeella auton saa kaiken lisäksi kätevästi lähelle kaupan ovea ja ostokset vietyä ostoskärryissä suoraan auton peräkonttiin. Jos tuo ilmaisuus-mantra pysäköinnin suhteen pitäisi kutinsa, niin olisi mielenkiintoista nähdä minne asiakkaat siirtyisivät ostoksille, jos isot marketit alkaisivat perimään parkkimaksuja. Eihän autoilija voisi käydä enää missään ostoksilla sen jälkeen, jos ostopäätökset oikeasti tehtäisiin sen mukaan missä on halvin (lue: ilmainen) pysäköinti. Myös yrityksen kannalta ajateltuna on ikävää, jos sen ainoa vetovoimatekijä on ilmainen pysäköinti. Eikö sen pitäisi olla myytävä tuote tai palvelu, joka vetää asiakkaat liikkeeseen?

Erityisen kauheaa on, jos ilmainen asia muuttuukin maksulliseksi, kuten on käymässä satamassa, jossa ilmaiset parkkipaikat tulevat maksullisiksi. Hieman sama kuin joku kehtaisi kaupitella muoviämpäreitä viidellä eurolla, kun ilmaiseksihan niitä pitää jakaa. Ikään kuin satamaan olisi täysin mahdotonta tulla kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Kyllä se onnistuu varmasti, jos oikein kovasti yrittää, kokeile vaikka. Samalla säästät bensassa ja parkkimaksuissa, saat hyvää liikuntaa ja voit sijoittaa säästetyt roposet vaikkapa johonkin sataman kuppilaan.

Nyt varmasti moni autoilija ajattelee, että olen himovihervassari puunhalaaja sekä autoilun suurvihaaja, jolla on hirveästi ylimääräistä rahaa viljeltäväksi pysäköintimittareihin. Täytyy tuottaa pettymys ja todeta, että valitettavasti olen itsekin auton suurkuluttaja, joka kulkee omalla autollaan joka paikkaan, eivätkä tulonikaan ole sillä tasolla, että niiden pitäisi mahdollistaa ylimääräinen tuhlaus parkkimaksuihin. Silti olen sitä mieltä, että, jos minulla on varaa ostaa auto ja ylläpitää sitä kaikkine kuluineen, on minulla myös varaa maksaa parkkimaksuja. Jos ei ole, jätän auton kotipihaan ja kävelen tai pyöräilen. Yksinkertaista.

Oikeastaan ilmaista ei ole olemassakaan. Aina siinä on joku maksumiehenä. Jopa ne ilmaiset ämpärit kustantaa joku. Lahtelaisuuden ytimen tiivisti joskus takavuosina erinomaisesti kaksikko Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää, jotka totesivat että Lahdessa ei kannata järjestää mitään, ellei ILMAINEN tapahtuma ole torilla, esiintyjänä Elvis, spiikkaajana Jeesus ja kaikille on järjestetty ILMAINEN bussikuljetus paikan päälle.

Siksipä nostankin hattuni korkealle kaikille niille, jotka tässä kaupungissa vielä haluavat jotain tapahtumia järjestää, perustaa yrityksiä ja uskoa siihen, että kauppa se on joka kannattaa. Support your local.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Keskiviikkona juhlittiin komeasti itsenäisyyspäivää ympäri maata jo sadannen kerran. Juhlavuotta on juhlittu jo pitkin vuotta erilaisissa tapahtumissa ja monenlaista tuotettakin on ehditty myymään Suomi 100 -etiketin kera. On ollut monenlaisia elintarvikkeita, makeisia, kodintekstiilejä, astioita, lasiesineitä, koruja, vaatteita, kosmetiikkaa, lahjatavaroita, kodintuotteita ja piensisustusesineitä. Jopa niin paljon, että pikku hiljaa alkoi jo korvista tulemaan ulos koko satavuotishehkutus. Kaikkein kummallisin Suomi 100-tuote taitaa kuitenkin olla Suomi 100-ruumisarkku! Kyllä luit oikein, ruumisarkku. Kyllä siellä sitten kelpaa kuolleena köllötellä Suomi 100-arkussa.
No, kyllähän maamme satavuotinen vaellus itsenäisenä valtiona on ollut pienoinen ihme ja kaiken juhlimisen arvoinen. Pieni kansa on kylmässä Pohjolassa saanut paljon aikaan sadasssa vuodessa ja siitä on syytä olla ylpeä.

Juhlat on aina kivoja, mutta toisaalta on ihan OK, että suurin huuma on nyt ohi ja päästään keskittymään siihen, miten tätä maata viedään eteenpäin tulevaisuudessa. Historiamme kyllä jo tunnemme hyvin, mutta tulevaisuus on avoin monille eri mahdollisuuksille. Hallituksella ainakin on jo ihan lähitulevaisuudessa muutama aika iso kivi käännettävä liittyen varsinkin soteen. Olisi kyllä syytä saada sekin pikkuhiljaa ihan maaliin asti, jotta sadan vuoden päästä voidaan ihmetellä, että mikähän se siinäkin kesti niin monta vuotta, ennen kuin se saatiin toimimaan hyvin.

Miltä näyttää Suomen seuraavat sata vuotta? Sitä tuskin pystyy kukaan täällä kertomaan, sillä muutosvauhti kaikilla elämän aloilla on niin hurja, että ennustaminen vaikkapa vain 20 vuoden päähän tuntuu jo likipitäen mahdottomalta. Esimerkiksi tietotekniikka yksinkertaisesti vain kehittyy niin hurjaa tahtia, että tuskin pystymme tänä päivänä edes uneksimaan niistä asioista, joita käytössämme on vaikkapa vuonna 2050. Mietipä vaikka sitä, mitä laitteita oli olemassa vuonna 1917 ja mitä on nyt saatavilla. Puhumattakaan siitä, että sellainen pikkuseikka kuin ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan suuria muutoksia koko maapallolla ellei sitä jollain ihmeellä saada pysäytettyä.

Niinpä jätänkin Suomen ja koko maapallon tulevaisuuden miettimisen kokonaan science fiction- kirjailijoille ja keskityn tekemään parhaani mukaan oman pienen osani tässä suuressa muurahaiskeossa, jota myös yhteiskunnaksi kutsutaan. Vaikka elämmekin maailman parhaassa maassa, on meillä vielä joitain osa-alueita, joissa voimme parantaa. Täällä ei yksin saa kukaan mitään aikaan, mutta yhdessä me voimme rakentaa entistä paremman tulevaisuuden meille suomalaisille. Ihan jokaiselle. Siitä vaan puhaltelemaan siihen kuuluisaan yhteiseen hiileen, niin hyvä tulee!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Seuraamalla tämän päivän mediaa, niin perinteistä kuin sosiaalistakin, saa helposti sen kuvan, että Suomessa kaikki asiat ovat huonosti. Valitusta ja nillitystä aiheesta kuin aiheesta löytyy joka ainoa päivä.
Näin itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlan kynnyksellä lienee hyvä tarkistaa miten maa oikeasti makaa. Miten pieni Suomi arvotetaan maailmalla verrattuna muihin maihin? Onko Suomi oikesti niin kauhean p…ka maa?

Tässä listaa:

1. Suomi on maailman vakain valtio.
The Fund for Peace, Fragile States Index 2016

2. Suomi on maailman turvallisin maa.
World Economic Forum, Travel and Tourism Competitiveness Report 2015: Finland

3. Suomessa on maailman paras hallinto.
Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2016: Finland

4. Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Organized crime

5. Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Judicial independence

6. Suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa.
University of Sydney ja Harvard University, The Electoral Integrity Project, The year in elections 2015

7. Suomessa on maailman toiseksi vähiten korruptiota.
Transparency International, Corruption Perceptions Index 2015

8. Suomessa on maailman paras lehdistönvapaus.
Reporters Without Borders, 2016 World Press Freedom Index

9. Suomi on maailman neljänneksi paras sosiaalisen kehityksen maa.
The Social Progress Imperatice, Social Progress Index: Finland

10. Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa.
World Economic Forum, The world’s happiest countries in 2016

11. Suomalaiset ovat eurooppalaisista toisiksi tyytyväisimpiä elämäänsä.
Eurostat, Percentage of the population rating their satisfaction as high, medium or low

12. Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa.
World Economic Forum, Global Gender Gap Index 2016

13. Suomessa on EU-maiden pienin ero naisten ja miesten työllisyysasteessa.
Eurofound, The gender employment gap: Challenges and solutions

14. Suomen peruskoulutus on maailman parasta.
World Economic Forum, The Global Competitiveness Report 2016-2017: Primary Education

15. Suomi on maailman lukutaitoisin maa.
J. W. Miller ja M. C. McKenna, World Literacy: How Countries Rank and Why It Matters (Routledge 2016)

Listat ja vertailut, joissa pieni Suomi on kympin kärjessä, on valtava määrä. Eli vaikuttaa vahvasti siltä, että me emme vain osaa aina nähdä tätä upeaa kokonaiskuvaa, vaan tartumme lillukanvarsiin.
Suomi on millä mittarilla tahansa mitattuna yksi maailman hyväosaisimmista maista. Aina voi tietenkin parantaa eri osa-alueita, mutta olisikohan meidän pikkuhiljaa aika lopettaa se turha valitus ja keskittyä välillä niihin positiivisiin asioihin, joita ympärillämme on valtavasti. Ei esimerkiksi ilmainen koulutus tai terveydenhoito ole itsestäänselvyyksiä kaikkialla, ei edes sivistysmaina pitämissämme valtioissa.

Suomi on hyvä maa asua ja kasvaa, ehdottomasti yksi maailman parhaista. Pidetään se sellaisena, sillä näinä päivinä asiat voivat muuttua hetkessä huonompaankin suuntaan. Yleensä omia etujaan oppii arvostamaan vasta silloin kun ne menettää. Arvosta siis maatasi jo nyt, sillä se on sen todellakin ansainnut. Onnea 100-vuotias Suomi!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi