Pääkirjoitus 25.9.2020

Koulukiusaajat

Muistatko sinä omalta kouluajoiltasi sen luokkasi häirikön, joka koko ajan oli vääntämässä jotain nenästä tai nauramassa ja ilkkumassa toisten vaatteita tai ulkonäköä? Ja kuinka me muut vain hymyilimme vieressä ja toivoimme, ettei tämä häirikkö kohdistaisi ivaansa juuri minuun? Silloin tuntui helpottavalta olla vain katsoja, ei kiusattu. Ei tullut mieleenkään, että lähtisin puolustamaan sitä kiusattua, vaikka sisimmässäni tiesin kyllä, että pitäisi mennä väliin. Odotin, että opettaja tai joku muu aikuinen tulisi väliin ja antaisi kyytiä sille häirikölle. Ja kyllähän vielä 70-luvulla opettajat sitä kyytiä häiriköille joskus antoivatkin tarvittaessa. Ei se kiusaamista kai koskaan kokonaan lopettanut, mutta antoi hetkeksi tunteen, että opettaja on sentään turvana, jos kiusaamista tapahtuu. Kun tänään, noin 50 vuotta myöhemmin, luen mediasta otsikoita koulukiusaamisesta, ymmärrän, että mikään ei ole koulumaailmassa muuttunut. Kiusaaminen kouluissa jatkuu ja edelleen se hiljainen enemmistö katsoo vierestä kiusaamista puuttumatta siihen.

Presidentti Niinistöä myöten on tällä viikolla otettu kantaa Vantaalla tapahtuneeseen vakavaan väkivallantekoon, jossa kuudesluokkaista poikaa lyötiin ja potkittiin koulun pihalla siten, että tämä menetti tajuntansa. Teosta epäiltyinä on neljä alle 15-vuotiasta lasta. Koulumaailma voi olla todella julma paikka lapselle tai nuorelle, varsinkin jos jollain tavalla eroat muusta porukasta. Monesti kiusaamiseen riittää joku aivan pikkuseikka, joka kiinnittää kiusaajien huomion. Silmälasit, ylipaino, ihonväri, vaatteet jne. Mannerheimin Lastensuojeluliitto kertoo, että tutkimusten mukaan Suomen peruskouluissa kiusataan toistuvasti jopa yhtä lasta kymmenestä. Se on järkyttävä määrä kiusaamista päivittäin.

Perimmiltään kiusaamisessa on kyse vallankäytöstä ja nokkimisjärjestyksen ratkomisesta väkivallan keinoin, mutta myös henkinen ja sanallinen väkivalta aiheuttaa kenties elinikäisiä traumoja kiusatulle. Jokainen kiusaaja pitäisi saada tajuamaan, että saattaa tuhota toisen ihmisen elämän loppuiäksi. Oudointa tässä kaikessa on mielestäni se, etteivät nämä kiusaajat yleensä itse edes ymmärrä olevansa kiusaajia. Heidän mielestään kiusattu liioittelee tapahtumia eikä vaan yksinkertaisesti ymmärrä leikkiä. ”Enhän mä tosissani, se oli vaan sellasta leikkiä” selittää moni kiusaaja.

Tässä tapauksessa syyttävä sormi osoittaa koteihin. On vanhempien tehtävä kasvattaa lapsensa niin, että hän ymmärtää kiusaamisen olevan väärin. Se ei ole koulun, sosiaaliviranomaisen eikä poliisin tehtävä. Kasvatuksen vastuuhenkilöt löytyvät vain ja ainoastaan kotoa. Presidentti Niinistö tiivisti asian hyvin: ”Kodeissa pitäisi osata nuorelta kysyä, miksi tahtoo pahaa toiselle.”
Tämä tietysti vaatii sen, että koulusta otetaan aina matalalla kynnyksellä yhteyttä kotiin, kun kiusaamista esiintyy. Monesti kiusaamisesta ei uskalleta kotona kertoa ja ongelmat vain suurenevat päivä päivältä, kunnes tilanne räjähtää käsiin, kuten kävi Vantaan tapauksessa.

Valitettavasti kiusaaminen ei suinkaan lopu kouluvuosiin, vaan kiusaamista tapahtuu monessa muussakin ympäristössä mm. työpaikoilla ja tänä päivänä yhä enemmän somessa, joka onkin oikein otollinen ympäristö kiusaamiseen. Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO