Talouskasvu yllätti hallituksen

Kun tässä on viime ajat ryvetty surkeudessa ja valtion talous on ollut pahasti hallan puolella, niin nyt kuuluu kummia ja nimenomaan positiivisella tavalla. Talous on nimittäin yllättävän kovassa kasvuvauhdissa. Sipilän hallitusta on ruoskittu kovin sanankääntein sitä mukaa, kun se on ruoskinut kansalaisia uusilla säästötoimilla. Ilmeisesti jotain hyvääkin se on niillä saanut viime vuosina aikaan, koska talous kasvaa. Osa kunniasta tosin lankeaa myös aikaisempien hallitusten toimille. Aiemmat hallituksethan ovat nostaneet useiden verojen verokantoja, joten ne prosentit alkavat nyt purra, kun talouskasvu on nopeutunut.

No, miten tämä kaikki yllättänyt talouskasvu ihan konkreettisesti sitten tarkoittaa? Eilen ilmestyneen Taloussanomien mukaan talouskasvu tuo valtion kassaan miljardeja euroja enemmän kuin 1,5 vuotta sitten osattiin tai uskallettiin odottaa. Vuonna 2016 ministeriö ennusti, että vuonna 2017 talous kasvaa 0,9 %. Ennuste meni ministeriössä täysin mönkään, sillä bruttokansantuote kasvoikin 3,1%, josta johtuen verotuloa kertyi 1,6 miljardia euroa enemmän. Tänä vuonna ero syyskuun 2016 ennusteen ja tuoreen ennusteen välillä on vielä suurempi eli 1,9 miljardia ja ensi vuonna kaksi miljardia euroa. Kolmessa vuodessa valtion verokirstuun kilahtaa siten 5,5 miljardia euroa enemmän kuin vielä toissa vuonna uskottiin. Taloussanomat oli laskenut, että jos summan jakaisi jokaisen suomalaisen tilille, se vastaisi suunnilleen tuhatta euroa ylimääräistä rahaa.

No, ei vielä innostuta, sillä tuskinpa maan hallitus tästä talouskasvusta hullaantuu ja alkaa jakamaan ylimääräistä rahaa suomalaisten tileille. Luulen, että se pikemminkin nappaa kaiken kunnian kasvusta itselleen ja saa vielä vähän lisäpontta toimiinsa viedä keskeneräiset uudistuksensa ja säästötoimensa maaliin asti. Eli tuskinpa aktiivimallia puretaan tai sote-uudistusta perutaan. Se kävikö Sipilän hallituksella yksinkertaisesti vain tolkuttoman hyvä säkä vai onko se oikeasti osannut johdattaa Suomen talouden oikeille raiteille, jää historian kirjojen selvitettäväksi. Näissä asioissa kun ei muutaman vuoden perspektiivi kerro vielä koko totuutta asioista. Iloitaan kuitenkin siitä, että Suomi on nyt talouskasvun uralla. Sehän tietää parempaa tulevaisuutta meille kaikille, kunhan hallitus vain osaa jatkossa jakaa sitä hyvää tasapuolisesti kaikille. Siis kaikille.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Taidekeskus Malski

Lahdessa on viime ajat taitettu peistä Malskin taide- ja muotoilukeskuksen puolesta ja vastaan. Keskustelu on ollut välillä kiihkeätä, mutta onneksi pääosin yllättävän rakentavaa lahtelaiseksi keskusteluksi. Tällä viikolla Lahden valtuusto otti myönteisen kannan luvuin 45-14 Malskin taidekeskuksen perustamisen puolesta, tosin sillä ehdolla että hankkeelle asetetut ehdot toteutuvat.

Maanantainen päätös ei siis automaattisesti vielä tarkoita sitä, että taidekeskus todella toteutuu, sillä matkassa on vielä monta mutkaa. Esimerkiksi itse panimorakennus on huonossa kunnossa, mikä tarkoittaa sitä, että tulevan kiinteistönomistajan on satsattava saneeraukseen isoja summia, jotta kokonaisuudesta tulee sellainen kuin on luvattu. Kiinteistön uusi pääomistaja on vielä mysteeri. Tiedetään, että se on suuri länsieurooppalainen kiinteistösijoittaja, mutta nimeä ei ole vielä kerrottu julkisuuteen asian keskeneräisyyteen vedoten.

Jos asiat etenevät kuin Strömsössä, niin Malskille muuttaa Lahden taidemuseo, jonka lisäksi keskuksessa tulisi olemaan myös muutakin toimintaa. Lahden kaupunki sitoutuu Malskin tilojen vuokralaiseksi 20 vuodeksi edellyttäen, että toimitiloista päästään neuvotteluissa kaupunkia tyydyttävään vuokrasopimukseen ja että tilat toteutuvat kaupungin haluamalla tavalla. Aika paljon muttia ja ehtoja siis vielä siihen, että keskus aukaisisi ovensa syksyllä 2019.

Uusi taide- ja muotoilukeskus lisäisi kaupungin vuotuisia nettomenoja 326 000 eurolla nykytilanteesta. Laskelma perustuu oletukseen, että taide- ja muotoilukeskuksessa käy vuosittain vähintään 50 000 kävijää, joista 35 000 on maksavia. Näihin arvioihin ovat hankkeen vastustajat käyneet kiinni. Heidän mukaansa summa on liian iso pala purtavaksi tässä taloustilanteessa, puhumattakaan siitä että kävijämäärät on heidän mukaansa arvioitu pahasti yläkanttiin. On myös epäilty, ettei Lahdessa yksinkertaisesti ole osaamista tällä alalla tarpeeksi, jotta keskuksesta saataisiin ihmisiä kiinnostava kokonaisuus.

Itse olen sitä mieltä, että yhtä lailla kuin ihmisen tarvitsee liikuntaa, tarvitsee ihminen myös ns. hengen ravintoa. Monelle taiteen ja muun kulttuurin harrastaminen on samanlainen voimavara ja henkireikä kuin joillekin on vaikkapa uiminen tai hiihtäminen. Lahdessa on vuosikymmenet satsattu rahaa liikuntapaikkoihin, joten nyt voisi olla hyvä hetki satsata taiteeseen ja kulttuuriin. Edellinen iso satsaus kulttuurin puolelle eli upea Sibeliustalo on jo iältään 18 vuotta. Kovasti sitäkin aikoinaan vastustettiin ja vieläpä melkein identtisillä argumenteilla kuin nyt ovat Malskin vastustajat olleet liikkeellä. Liian kallis ja totaalisen turha. Tänä päivänä Sibeliustalossa käy vuosittain noin 180 000 kävijää, joten totaalisen turha se ei ainakaan ole ollut.

Lahti tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa matkailun vetonauloja, syitä siihen, että kaupungissa halutaan vierailla. Malski voi olla tulevaisuudessa yksi näistä vetonauloista, jos kaikki menee ns. putkeen. Peruslahtelaista puuhastelukulttuuria ei tämän hankkeen ympärille kaivata. Toivotankin tervetulleiksi, vain ja ainoastaan, alan rautaisimmat ammattilaiset toteuttamaan meille Lahteen elinvoimaista taidekeskusta. Hanke vaatii paljon työtä onnistuakseen, mutta, jos ei koskaan mitään yritä, ei koskaan mitään myöskään saa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Presidenttiehdokkaat tivolissa

Presidentinvaalit lähestyvät kovaa vauhtia, eikä todellista vaalikiimaa ole vielä näkyvillä edes kulman takana. Suurin syy tähän on Sauli Niinistön gallupeissa keräämä ylivoimainen suosio. Kieltämättä latistaa hieman vaali-intoa, kun yksi ehdokas kerää gallupeissa yli 70% suosion, muille jäädessä vain rippeet. Todellisesta taistosta on silloin turha puhua. Tuntuu, että jotkut ehdokkaat ovat mukana vain siksi, että puolueella pitää olla oma ehdokas. Niinpä vaalien suurin mielenkiinto kohdistuukin lähinnä siihen, valitaanko Niinistö suoraan jo ensimmäisellä kierroksella ja mistä kaikesta Paavo Väyrynen ehtii vielä Niinistöä syyttää.

Tällä viikolla alkoivat televisiossa ehdokkaiden yksityistentit, niin Ylen kuin MTV:kin puolella. Monesti nämä yksityiset tentit kertovat paljon enemmän ehdokkaista kuin yhteistentit, joissa keskustelu menee usein päälle puhumiseksi ja yleiseksi älämölöksi. Yleensä olen ollut sitä mieltä, että Yle on hoitanut nämä vaalitentit selkeästi paremmin ja laadukkaammin kuin sensaatiohakuisempi kilpailijansa MTV. Tällä kertaa kuitenkin Yle yllätti allekirjoittaneen negatiivisesti, sillä se olikin näissä vaaleissa päättänyt rahdata studioon ehdokkaan mölyävän kannattajalauman, jonka funktio jäi ainakin minulle täysin mysteeriksi. Onko tällä sitten tarkoitus saada edes vähän sitä kiihkoa ja tunnetta kieltämättä hieman laimeaan vaalikeskusteluun? Vähän jenkkityylistä tivolia peliin, niin kyllä se kiihko siitä nousee?

Lisäksi toimittajalle on nähtävästi asetettu tavoitteeksi yrittää ärsyttää ehdokas aina raivon partaalle asti. Miksi jankataan ja jankataan samaa kysymystä yhä uudestaan, kun ehdokas on siihen jo pari kertaa vastannut? Itse olisin arvostanut järkevää keskustelua, en niinkään ehdokkaan ärsyttämistä, joka ei johda mihinkään. Lisäksi asiantuntijat, jotka olivat paikalla arvostelemassa puhetta ja tenttiä, toivat mieleeni lähinnä Idols-kilpailun, jossa tärkein anti on ”Tukka oli kivasti, mutta hän ei antanut mitään uutta”-tyylisiä hokemia. Tällaisenaan Ylen vaalitentistä jäi itselleni huono maku. Ainoa plussa tulee ehdokkaalle annetusta 7 minuutin mittaisesta puheajasta. No, se on kyllä myönnettävä, että tämän viikon tenttien jälkeen odotan mielenkiinnolla sitä, kuinka tiukoille toimittaja uskaltaa istuvan presidentin laittaa.

Pelonsekaisin tuntein päätin vielä kurkata myös MTV:n vaalitentin. Jos kerran Ylen tentti oli jo tuskastuttavaa tivolia ja jankkaamista, niin millaisiinkohan sfääreihin ja ihmetemppuihin maikkarin tentti mahtaisikaan yltää? Yllätys olikin suuri, kun avasin television. Kaksi asiallista haastattelijaa tenttasi presidenttiehdokasta. Ei kirkuvaa yleisöä, ei analysoivia asiantuntijoita, ei liiallista jankkaamista, ei päälle käyvää käytöstä toimittajien puolelta. Vain ja ainoastaan silkkaa asiaa, jossa arvostettiin myös tentattavaa presidenttiehdokasta. Liian helpolla ei maikkarillakaan ehdokasta päästetty, eikä pidäkään päästää, muttei heitä sentään yritetä tarkoituksellisesti tentissä ärsyttää. Hyvä MTV. Ei kaikesta tarvitse tivolia tehdä, jotta se olisi kiinnostavaa.

Ensi viikolla päästäänkin jo antamaan ennakkoääniä ja ensimmäisen kierroksen varsinainen äänestyspäivä on 28. tammikuuta, joten pari viikkoa on vielä aikaa miettiä omaa ehdokastaan.
Kuusi vuotta sitten Niinistö sai ensimmäisellä kierroksella liki 37% äänistä ja tarvittiin toinen kierros Haaviston haastaessa. Kuinkahan tällä kertaa käy?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

PÄÄKIRJOITUKSET -arkisto

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011