Armeija marssii vatsallaan

Suomen sotilaallista puolustuskykyä testataan nyt toden teolla ja maanpuolustuksemme on kriisissä! Onko tankeista loppunut bensa vai ovatko ammukset kenties lopussa? Ei, vaan nyt on tapahtumassa jotain todella paljon dramaattisempaa. Armeijaan tulee nimittäin pakollinen kasvisruokapäivä. Kyllä, luit oikein. The Pakollinen Kasvisruokapäivä. Puolustusministeri Jussi Niinistö on suorastaan kauhistunut ja on tilannut selvityksen siitä, miten taistelijamme selviävät tästä eteenpäin, kun ruokalistalla on kasviksia. Niinistön mielestä armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla.

Onhan tämä nyt dramaattista. Tätä luultavasti ovat kaikki Suomen viholliset juuri odottaneetkin. ”Hyökkäämme heti Suomeen, kunhan kasvisruoka on ensin heikentänyt Suomen armeijan taistelukunnon minimiin” ,tuumitaan varmasti jo monissa maissa käsiä yhteen hieroskellen.

Samalla kun Niinistö selvittää tätä ”uskomatonta kasvisruoan pakkosyöttöä”, voisi hän samalla selvittää myös sen, tekeekö kasvisruoan syöminen samaan syssyyn heteroista homoja tai mikä vielä pahempaa, persuista vihervassareita. Joku ideologinen pakkosyöttöhän tässä on oltava taustalla ja jonkinlainen porttiteoria, jossa yksi asia johtaa toiseen. Perussuomalaiset nuoret peesasivat puolustusministerin linjaa julkaisemalla tiedotteen, jossa järjestö vastusti varusmiesten altistamista punavihreälle ideologialle. Vielä pidemmälle nuoret menivät, kun epäilivät soijan syöttämisen lisäävän miesten hedelmättömyyttä…

Ehkäpä Niinistön ja perussuomalaisten nuorten olisi syytä napata foliohattu pikaisesti pois päästään ja tutustua faktoihin. On nimittäin suorastaan lapsellista ja todella koomista kuvitella, että varusmiesten iskukyky vaarantuisi parista kasvisruokapäivästä. Itse asiassa meille kaikille tekisi hyvää pitää kasvisruokapäivä edes kerran viikossa. Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg muistuttaa, että varusmiesten todelliset terveysongelmat ovat aivan muunlaisia: ylipaino, liian yksipuolinen ravinto, tyhjien kalorien ruokien ja kovien rasvojen ylikorostuminen sekä nimenomaan liian vähäinen kasvisten syönti. Ketään ei olla siis pakottamassa vegaaniksi, mutta varusmiesten ruokavaliota halutaan monipuolisemmaksi.

Armeijan ravintolapalveluista vastaavan Leijona Cateringin kehitysjohtaja Peter Hoffren vastasi Niinistölle syynä muutokseen olevan kasvisruoan terveellisyys ja lihantuotannon negatiiviset vaikutukset ilmastonmuutokseen. Hoffren lisää, että jo nyt kuuden viikon kiertävällä listalla on kahdeksan kasvisruokaa, joten mitään uutta kasvisruoka ei ole edes armeijassa. Sillä kun ei ole väliä, onko proteiini peräisin lihasta vai kasvista. Pääasia että ruoka maistuu ja on ravitsevaa.

Niinistö myönsi kohua aiheuttavien kommenttien olevan osa politiikkaa. Näillä typerillä ulostuloillako se Sinisten kannatus nostetaan yli yhden prosentin? Vanha totuus viihdemaailmasta taitaa päteä myös politiikkaan. Mikä tahansa julkisuus on hyvää julkisuutta – kunhan nimi on oikein kirjoitettu.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Rakentaminen retuperällä

Suomessa on jo pitkään kärsitty huonosta rakentamisesta. Suomen kaupungit ovat täynnä homekouluja ja -päiväkoteja. Uskomatonta, että vain pari vuotta vanhassa rakennuksessa voi olla hometta tai muita sisäilmaongelmia, kuten kävi tässä taannoin Jalkarannan monitoimitalon kanssa. Yleisesti on ihmetelty, mihin on kadonnut suomalainen rakennusosaaminen. Osa syyttää rakennusfirmoja, jotka käyttävät pääosin ulkomaisia työntekijöitä, koska siinä säästää palkkakustannuksista. Tekeehän velivirolainen työnsä vain murto-osalla suomalaisen palkasta. Oikeasti se suurin syy huonoon rakentamiseen on se, että kilpailu on kovaa ja kilpailutuksessa pärjää yleensä parhaiten se, joka tekee urakan nopeimmin ja halvimmalla. Jokainen meistä tietää, että se nopein ja halvin ei yleensä ole paras ja laadukkain.

Itse olen päässyt seuraamaan läheltä viimeiset kolme kuukautta sitä miten rakennusfirmat toimivat ja kuinka ”laadukasta” niiden jälki tänä päivänä on. Taloyhtiössämme myllää nimittäin monien pelkäämä putkiremontti. Aivan aluksi meille tehtiin selväksi se, että ulkomaista työvoimaa ei käytetä, kaikki työntekijät ovat kotimaisia. Tämän oli luultavasti tarkoitus kertoa asukkaille, että työnjälki tulee olemaan laadukasta, koska se on kotimaista. No, riippuu laadusta mitä vaatii. Remontti alkoi asuntomme kohdalta huhtikuun lopussa ja valmistuminen piti olla kesäkuun alkupäivinä. Kovasti keskeneräiseen kotiimme pääsimme vasta juhannukseksi. No sattuuhan näitä, parempi että tekevät laadukkaasti ja huolella mietin mielessäni.

Aika pian selvisi, ettei ”laadukkaasti ja huolella” -tehdystä suinkaan ollut kysymys. WC:n kalusteet oli sijoitettu vääriin paikkoihin. Sähkömies oli laittanut kuulemma pistokkeen väärään paikkaan, joten kalusteasentaja päätti vähän ”soveltaa”. Kylpyhuoneen naulakot olivat väärällä seinällä, saunan lauteet liian korkealla, olohuoneen tapetti sotkettu jollain mustalla mönjällä, eteisen seinät oli liattu ja kolhittu, WC:n uusi lattialaatta rikottu, pyyhkeenkuivausteline unohdettu asentaa jne. Lisäksi ikkunoita oli pidetty remontin aikana auki yötä päivää. Seurauksena ikkunalistojen vettyminen vaihtokuntoon. Remonttifirman miehet kävivät päivittäin korjaamassa virheitä ja työnjohtajat pyytelemässä anteeksi huonoa työnjälkeä. Sähkömies kävi asentamassa yhden pistokkeen tänään ja huomenna seuraavan. Välillä käytiin lääppimässä maalia jonnekin jne. Kerralla ei yksinkertaisesti saatu kuntoon mitään. Lisäksi remonttifirman tiedotus on ollut täysin lapsenkengissä koko remontin ajan. Kukaan ei mm. kertonut sitä, etteivät ovisummerit ja -kellot toimi tai ettei kannata vielä yrittää käyttää uusia kaapelivetoja televisiolle. Ne kun toimivat vasta, kun koko taloyhtiön remontti on ohi.

Meille on luvattu ensi viikolla vikalistan läpikäynti ja siihen liittyvät korjaukset. Loppukatsastus on syyskuun alussa. Pahoin pelkään, ettei valmista ole vielä silloinkaan. Remonttifirman toimintaa on koko remontin ajan leimannut uskomaton hutilointi. Kiire on kova, kun halutaan välttää sakot remontin myöhästymisestä. Pelonsekaisin tuntein mietin sitä, miten huonosti on tehty remontin ei-näkyvät, rakenteelliset muutokset, kun ne asukkaalle näkyvät muutoksetkin ovat olleet tätä tasoa. Joku voi sanoa, että kitisen turhasta, mutta mielestäni remontin maksajana minulla on oikeus vaatia, että työ tehdään laadukkaasti ja niin kuin se on etukäteen katselmuksessa sovittu tehtävän. Huolestuttavinta tässä oli se, etten minä ole kuulemma edes taloyhtiömme kärkipäässä valitusten määrässä. Ei ole tainnut siis muidenkaan asuntojen kohdalla tämä remontti ihan putkeen mennä?

Kaiken tämän jälkeen en enää ihmettele, miksi meillä Suomessa rakennukset homehtuvat muutamassa vuodessa. Suomessa ei enää osata rakentaa. Tai ehkä osataan, muttei ehditä, kun on niin kauhean kova kiire.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Oletko valmis? Cheek tulee!

Lahtelaiset järkyttyivät joku aika sitten pahemman kerran. Se ei vielä järkyttänyt ketään, että Patomäen oma poika Cheek konsertoi viimeisen kerran urallaan Lahden urheilupyhätössä eli Hiihtostadionin montussa, mutta kun selvisi, että maauimala on suljettava pari viikkoa aikaisemmin konsertin vuoksi, oli taas yksi some-soppa valmis. Jälleen kerran.

Mielensäpahoittajia riitti ja Cheek musiikkeineen manattiin alimpaan helvettiin. Tai eihän kyse ole edes musiikista, vaan kyse on rytmissä puhumisesta todettiin monen suulla. Syy siihen, miksi maauimala suljettiin pari viikkoa aikaisemmin kuin oli luvattu, selvisi, kun nähtävästi Cheekin puhemieheksi alistettu vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen kertoi, että altaaseen on laitettava betoniset anturat, jotka kannattelevat lavaa. Anturoiden valaminen ja kuivuminen vievät oman aikansa. Kertonee kyllä jotain artistin asemasta suomalaisessa viihdemaailmassa, kun selittäjäksi kelpaa vain kaupunginjohtaja.

Ymmärrän kyllä erittäin hyvin että Lahden kaupunki asettui kiistassa Cheekin puolelle ja kaupunginjohtajakin antaa maireita lausuntoja artistin puolesta. Vertaillaanpa hieman ihan kylmiä lukuja. Maauimalassa käy kolmen kuukauden aikana noin 35 000 kävijää eli niiden kahden viikon aikana jotka menetettiin, olisi uimalassa pyörähtänyt noin 3000 kävijää. Arvatkaapa kuinka paljon ihmisiä on tulossa Cheekin kahteen konserttiin?
Minäpä kerron; 60 000. Kyllä 60 000 ihmistä, jotka kansoittavat Lahden hotellit ja ennen keikkaa ja keikan jälkeen kaikki Lahden ravintolat. Puhutaan aika isoista summista, silloin kun 60 000 ihmistä syö, juo ja liikkuu kaupungissa. Puhumattakaan siitä, ettei kai Lahti nyt sentään ilmaiseksi ole Cheekille hiihtostadionia vuokrannut, eihän? Ne 3000 pettynyttä uimaria on tässä konseptissa kuin hyttysen pieru Itämeressä, puhumattakaan niistä muutamasta mäenlaskijasta, joilla jäi nyt muutamat treenit väliin. Lahti ja lahtelaiset yrittäjät tekevät tässä tiliä ja kunnolla tekevätkin, puhumattakaan medianäkyvyydestä. Niin ja totta kai myös itse artisti tekee varmasti hyvän tilin.

Ollakseen niin suosittu artisti kuin Cheek onkin, on räppäri aina jakanut vahvasti mielipiteitä ja varsinkin kotikaupungissaan Lahdessa. Välillä mies on itsekin kieltänyt olevansa enää lahtelainen. Viime aikoina on ääni kellossa muuttunut ja sillä, että ura päättyy juuri Lahteen, on suuri symboliarvo. Tiedossa on varmasti kaksi upeaa elämystä kaikille Cheek-faneille. Itse en välitä miehen musiikista pätkääkään, mutta kyllä, liput keikalle löytyvät taskustani. Käyn varmistamassa paikan päällä, että mies varmasti lopettaa ja eiköhän showkin ole ihan näkemisen arvoinen.
Niinhän sitä sanotaan, ettei miljoona kärpästä voi olla väärässä…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Vihreiden uudet polut

Eduskuntavaalit kolkuttelevat ovella, tosin vasta ensi keväänä, mutta asetelmia haetaan jo kovaa vauhtia. Viime aikoina eniten tapetilla ovat olleet hieman yllättäen vihreät. Jopa niin, että perinteiset persu-uutiset herra Hakkaraisesta ovat joutuneet väistymään. Ihan ensimmäiseksi luupin alle joutui puolueen lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen, joka yritti estää turvapaikkahakijan pakkopalautusta Finnairin lennolla. Huonostihan siinä sitten kävi. Turvapaikanhakija lensi kotimaahansa ja Pennanen ulos koneesta.

Vihreillähän on pitkä historia kansalaistottelemattomuudesta, kukapa meistä ei muistaisi vihreitä, jotka kiinnittivät itsensä kettingeillä puihin tai Greenpeace-järjestön hurjia kumiajeluja öljytankkereiden vieressä. Tämä Pennasen protestointi sai aikaan melkoisen mediamyrskyn ja muut puolueet näkivätkin tässä heti oman tilaisuutensa tulleen. Äkkiä vain sutena kurkkuun, kun vielä verenhaju sieraimissa leijailee. Niinpä mediassa nähtiinkin monta erilaista lausuntoa siitä, ovatko pakkopalautukset oikein ja miten ne pitäisi suorittaa. Tarpeellista keskustelua, mutta monilla puolueilla tärkein agenda oli vain nostaa oman puolueen profiilia.

Vihreiden puoluejohtaja Touko Aalto puolusti kiivaasti Pennasta ja vertasi tilannetta Natsi-Saksaan, jossa natsien teot olivat silloisen lainsäädännön mukaan laillisia, mutta jälkeenpäin historia ne on tuominnut. Eli lyhyesti sanottuna Aallon mukaan lakia saa rikkoa, jos tarkoitus on hyvä. Itseäni jäi kummastuttamaan se, tiesikö Pennanen miksi turvapaikanhakija palautettiin? Melko usein nimittäin kysymyksessä ovat henkilöt, joilla on rikollista toimintaa ns. CV:ssään. Esimerkiksi tässä tapauksessa kyseessä olisi voinut olla vaikkapa Suomessa raiskaukseen tai muuhun väkivaltaiseen tekoon syyllistynyt henkilö. Tähän viittasi ainakin tiukat turvatoimet ja sitomiset. Eikö sellaistakaan henkilöä saa palauttaa kotimaahansa? Korostan, että kukaan, paitsi viranomaiset, ei tiedä sitä, mikä oli palautuksen oikea syy, joten edellinen lauseeni on vain omaa spekulaatiotani tilanteesta.

No, eipä tässä kuitenkaan vielä ihan kaikki vihreiden osalta kuitenkaan. Touko Aalto päätyi pari päivää myöhemmin lehtien palstoille, kun mies bongattiin Tukholmalaisesta homobaarista läiskimässä toista miestä takapuoleen puolialastomana. Kohuhan siitä nousi. Aalto ihmetteli noussutta kohua, mutta minä ihmettelen sitä, mihin tässä oikein ollaan menossa, kun vielä muutama vuosi sitten riitti kohuun se, että Aleksander Stubb pääministerinä ollessaan liikkui shorteissa julkisella paikalla. Se tuntuu tänä päivänä ihan lasten leikiltä Touko Aallon läiskimisgateen verrattuna. Ehkä vain on niin, että vihreissä on pelästytty hyvää menestystä gallupeissa ja nyt pitää tehdä jotain, millä saada kannatusluvut pikaisesti alas, ettei vaan pääministerin paikka osu vaalien jälkeen vihreille?

Itse olin kyllä erittäin tyytyväinen Ville Niinistön asialliseen tapaan johtaa Vihreitä aikoinaan. Touko Aalto on mielestäni näillä tempuilla nakertamassa isoa palaa pois puolueensa uskottavuudesta. Pennasen ja Aallon viimeaikaiset seikkailut voivat jopa pelottaa joitain äänestäjiä naapureiden leiriin. Kaikki vihreän aatteen kannattajat eivät ehkä ole niin suvaitsevaisia kun yleisesti luullaan.

Toisaalta, odotan pelonsekaisin tuntein seuraavan puolueen esiinmarssia mediassa…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Hellekesä

Monisssa työpaikoissa on palattu taas lomien jälkeen sorvin ääreen. Niin myös meillä täällä Omalähiön toimituksessa. Ja hiki virtaa edelleen. Suomessa ollaan koettu tänä vuonna uskomattoman upea, pitkä kesä, joka alkoi oikeastaan jo toukokuussa. Siis täysin päinvastainen kesä, kuin viime vuonna, jolloin tuntui, ettei kesä koskaan edes alkanut. Kuuma on ollut, jopa niin kuuma, että monelle on helle alkanut tulla ns. korvista ulos. Eihän suomalainen tällaiseen ole oikein tottunut. Hellettä pari päivää siellä täällä ja sitten väliin sitä sadetta, on monen mielestä se oikean kesäsään resepti.
Oikeastaan koko maapallolla on koettu tänä vuonna hurja lämpöaalto, joka on nostanut lämpötiloja ympäri maailmaa pitkäkestoisesti jopa +40°C asteen tienoille. Onpa Espanjaan ennustettu lähiaikoina jopa selvästi kuumempaa, joka on jo ennenkuulumatonta Euroopassa.

Jos helteestä ei muuta hyötyä olisikaan, niin ainakin se on nostanut ilmastonmuutoskeskustelun ansaitusti taas otsikoihin. On kuitenkin syytä muistaa, että sää on eri asia kuin ilmasto, joten pelkästään ilmastonmuutoksen syytä ei juuri tämä helleaalto ole. Sää voi vaihdella rajustikin, mutta maapallon ilmasto kokonaisuudessaan on todellakin muuttumassa yllättävän kovaa vauhtia ja nyt olisi kaikkien, jopa niiden skeptisimpien ihmisten syytä avata silmänsä. Ei tämä ole politiikkaa eikä pelkästään vihreiden juttu, vaan meidän kaikkien asia. Ikävä vain, että yhden johtavan suurvallan johdossa heiluu helppoheikki, jolla ei tunnu olevan mitään käsitystä koko asiasta.

Vaihtelua ilmastossa on aina vuosittain, mutta asioita tuleekin tutkia paljon pidemmällä aikavälillä. Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) raportoi, että viime vuosi oli maailman lämpimin vuosi 136 vuoteen. Muutenkin ne lämpimimmät vuodet osuvat johdonmukaisesti viime vuosille. Kyllä, tämä tarkoittaa sitä, että olemme menossa kohti hallitsematonta ilmastonmuutosta. Ääriolosuhteet kuten myrskyt, tulvat ym. lisääntyvät, napajäät sulavat, meret nousevat ja ilmastopakolaisuus tulee lisääntymään merkittävästi lähivuosikymmeninä, kun kuivuus tekee viljelystä mahdotonta. Suomi meni sekaisin muutama vuosi sitten muutamasta kymmenestä tuhannesta pakolaisesta. Ilmastopakolaisuus tulee tuomaan Suomeen luultavasti satojatuhansia pakolaisia, sillä Suomen ilmasto saattaa olla 20-30 vuoden päästä olla se pallon suotuisin, varsinkin kun tulevaisuuden talvet ovat leutoja.

Ilmastonmuutos on suurin arktista aluetta uhkaava asia. Alue lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Vaikka pysyisimme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa pitää maapallon lämmönnousu kahdessa asteessa, lämpötila nousee silti lähes viisi astetta arktisella alueella.
Päästöjä yritetään tilkitä ilmastosopimuksilla, mutta käytännössä ilmastonmuutos panee meidät miettimään tulevaisuudessa kaikkea elämäämme liittyviä seikkoja. Voidaanko länsimaista, korkeaa elintasoa pitää yllä? Kolmannessa maailmassa on nimittäin muutama miljardi ihmisiä, jotka myös haluaisivat korkeamman elintason. Onko ihmiskunnan siirryttävä kokonaan kasvisruokaan, sillä lihantuotanto aiheuttaa valtavia päästöjä? Liikenteessä olisi suosittava joukkoliikennettä. Myös ihmisen lisääntymistä tulee tarkastella nykyistä kriittisemmin, sillä pallomme on käymässä ahtaaksi. Se että maapallon ylikulutuspäivä on jo elokuun alussa, kertoo selvää kieltään siitä, että kulutamme liikaa siihen nähden mitä maapallolla on meille tarjota. Suomen oma ylikulutuspäivähän oli jo huhtikuussa eli jos kaikki kuluttaisivat kuten me, tarvitsisimme 3,6 maapalloa.

Synkkää tekstiä näin kauniina kesäpäivänä, mutta nyt olisi jo aika herätä, jos haluamme jättää lapsillemme samat mahdollisuudet elää tällä pallolla, kuin meillä on ollut.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

PÄÄKIRJOITUKSET -arkisto

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011