Kun Suomi oli liki pari vuotta sitten hakemassa NATO:n jäseneksi, puhuttiin meillä paljon siitä, kuinka Venäjä tulee varmuudella yrittämään vaikuttamaan maamme asioihin monilla eri tavoilla. Loppujen lopuksi mitään kovin raflaavaa tai erityisen näkyvää vaikuttamista ei silloin vielä nähty, sillä ilmeisesti Venäjällä oltiin juuri silloin kovin kiireisiä Ukrainan sodan kanssa.
Hybridiuhissa on kyse pahantahtoisesta ulkoisesta vaikuttamisesta, jolla valtiollinen toimija pyrkii eri keinoja yhdistelemällä systemaattisesti vaikuttamaan kohteena olevaan maahan. Hybridivaikuttamisen tavoitteena on hyödyntää kohteeksi valitun valtion haavoittuvuuksia ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman peitellysti.
Hybridivaikuttaminen ja -uhat ovat tällä viikolla nousseet taas esiin, kun ”joku ulkoinen” taho oli vahingoittanut Suomen ja Viron välissä kulkevaa kaasuputkea Itämeren pohjassa. Samalla vaurioita oli saanut tietoverkkokaapeli. Asia on tutkinnan alla ja toistaiseksi ainakin valtionjohto on johdonmukaisesti välttänyt mainitsemasta Venäjää todennäköisenä tekijänä. Niinpä tällä hetkellä tutkitaan myös sitä mahdollisuutta, että joku laiva olisi ankkurillaan ikään kuin vahingossa repinyt kaasuputken rikki eikä kyseessä olisi kuin valitettava onnettomuus. Tämä on tietysti hyvä, että ensin tutkitaan ennen kuin hutkitaan, mutta kyllähän tällainen vaurion aiheuttaminen kovasti vaikuttaa valtiolliselta hybridivaikuttamiselta ja kuka muukaan tekisi tätä kuin Venäjä?
Tiedetään, että jos Suomen haluaisi pimentää kerralla, kannattaisi katkoa ihan eri kaapeleita sieltä meren pohjasta kuin tuo Suomi-Viron välillä kulkeva kaasuputki. Sen vuoksi moni ajatteleekin niin, että tämä on Venäjältä ikään kuin vain pieni muistutus NATO-Suomelle siitä, mihin se tarvittaessa pystyy. Venäjällä on todennäköisesti suunnitelma lännelle tärkeiden tietoliikennekaapelien vaurioittamisesta ja katkaisemisesta kriisi- tai sotatilanteessa. Suomi on tietoliikenneyhteyksien puolesta saari. Kaikki yhteytemme ulkomaailmaan kulkevat käytännössä meressä. Venäjä tietää, että NATO-maita vastaan se ei pärjää perinteisin asein. Todellista konfliktia ja sotaa halutessaan Venäjä kävisi sotaa länsimaita vastaan hybridisotaa muistuttavin menetelmin eli katkaistaisiin tietoliikenneyhteydet ja sähköverkot, estettäisiin merenkulkua liikenneyhteyksien solmupisteissä, tehtäisiin eriasteisia tihutöitä ostetuilta strategisilta maapaikoilta, hakkeroitaisiin tietojärjestelmämme sekaisin. Länsimaat ja ennen kaikkea länsimaiden talous olisi helpoimmin haavoitettavissa eliminoimalla tietoliikenneyhteydet kuin pommittamalla.
Meillä seuraava hybridivaikuttamisen kohde tulee varmuudella olemaan presidentinvaali tammikuussa. Olisi suoranainen ihme, jos Venäjä ei haluaisi millään tavalla yrittää vaikuttaa siihen mm. jakamalla trollitehtaidensa välityksellä netissä ja somessa disinformaatiota ja aiheuttamalla jonkinlaisia kohuja ja paljastuksia ehdokkaista. Elämme merkillisiä ja vaarallisiakin aikoja. Kuka meistä olisi uskonut vielä pari-kolme vuotta sitten, että tämän laatuiset kysymykset olisivat pinnalla syksyllä 2023?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi