Pääkirjoitus 9.9.2022

Huippu-urheilu vaatii satsauksia myös Lahdessa

Lahdessa on jo vuosikymmenet väännetty Kisapuiston jalkapallostadionin kohtalosta. Nyt viimeinkin asia on konkretisoitumassa ihan oikeaksi rakennushankkeeksi. Tai ainakin vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että Lahden valtuusto on lisäämässä Kisapuiston jalkapallostadionin rakentamisrahat ensi vuoden talousarvioon. Ajat rakennusalallla ovat kuitenkin erittäin haastavat. Kuten tiedämme kustannukset ovat Ukrainan sodan vuoksi nousemassa koko ajan korkeammiksi ja on myös mahdollista, ettei stadionin rakentamista aloiteta lähivuosina. Silloin pelkona on se, ettei stadion valmistu koskaan. Kisapuiston uudistustyöt on jo käynnistetty hiekkakentän puolelta, jonne rakentuu vihdoin ja viimein tekojäärata. Olisi sääli, jos lahtelainen, perinteitä pursuva jalkapallo ei saisi uutta virtaa toimintaansa uuden stadionin avulla. Stadionsuunnitelmien kuoppaaminen voisi pahimmillaan tarkoittaa myös lahtelaisen huippujalkapallon kuoppaamista.

Samaan Rantakartanon alueeseen kytkeytyy myös uuden uimahallin rakentaminen. Suunnitelmana oli, että yksityinen rakennuttaja hoitaa rakentamisen ja iso 50 metrin allas rakentuu kylpylän yhteyteen, mutta se suunnitelma on nyt ainakin toistaiseksi pantu jäihin. Valtuuston mietittäväksi jääkin se, pitäisikö Lahden rakennuttaa itse uusi uimahalli ja samalla miettiä myös sitä, onko Rantakartano oikea paikka uudelle uimahallille. Alunperinhän kaupunki suunnitteli uimahallia Launeen pellolle, SOL-areenan ja perhepuiston viereen.

Kolmas iso urheilurakennushanke lähitulevaisuudessa on Lahden jäähalli. Nykyinen jäähalli on tullut elinkaarensa päähän ja sen saneeraamiseen ei todennäköisesti ole enää järkevä syytää rahaa. Lahti tarvitseekin mielestäni modernin monitoimiareenan, joka jääkiekon ohella toimisi konserttien, messujen ja isojen yleisötapahtumien tapahtumakeskuksena. Tällä tavalla areenan käyttöaste saataisiin mahdollisimman korkeaksi ja kannattavaksi. Ongelmaksi muodostuu tietenkin silloin projektin hinta, joka pompsahtaa ylöspäin pelkän jäähallin rakennuskustannuksista. Jostain olisi löydettävä kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Myös monitoimiareenan sijainti herättää varmasti monia ajatuksia. Nykyinen hallin sijainti on loistava, mutta tontti ei käsittääkseni mahdollista isompaa rakentamista, jota monitoimihalli vaatisi. Löytyisikö Lahti-hallin vierestä tilaa? Yksi vaihtoehto voisi olla uimahallin ja monitoimiareenan yhdistäminen, jolloin saataisiin varmastikin aikaan energiataloudellisia hyötyjä. Olisiko siis mahdollista rakentaa uusi monitoimiareena uimahalleineen päivineen Rantakartanoon Kisapuiston viereen?

Paljon on siis Lahden urheilupaikkarakentamisessa avoimia kysymyksiä, jotka vaativat pikaista kannanottoa kaupunkimme päättäjiltä. Uuden uimahallin puolestapuhujia on varmasti helppo löytää, mutta tiedän, että jotkut ovat sitä mieltä, ettei kaupunki saisi laittaa rahaa lainkaan huippu-urheiluun, rakentakoot seurat itse areenansa. Itse olen sitä mieltä, että lahtelaiset huippuseurat ansaitsevat kyllä kaupungin kaiken mahdollisen tuen, sillä FC Lahti ja Pelicans luovat positiivista Lahti-kuvaa ja ovat erittäin tunnettuja Lahti-brändejä kaikkialla Suomessa. Eivätkä Kisapuisto ja monitoimiareena tietenkään olisi pelkästään edustusjoukkueiden käytössä. Huippu-urheilu tarvitsee jatkuvuutta, jota tukee nimenomaan lahtelainen laadukas juniorityö, jolla on oltava jatkossa hyvät harjoitteluolosuhteet. Tuhannet lahtelaisjuniorit tarvitsevat lisää harjoituspaikkoja ja -aikoja, joita Kisapuisto ja uusi monitoimiareena toisivat.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Mika Kari, Kalle Aaltonen ja Minerva Kastehelmi Etelä-Lahden ääniharavat
Milla Bruneau: Jokainen kaupungissa vieraileva tapahtumakävijä on myös potentiaalinen tuleva lahtelainen
Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia
Johanna Ekman: Mielenterveyspalveluihin tulee päästä nopeammin ja matalammalla kynnyksellä
Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
ARKISTO