Lahdessa on jo vuosikymmenet väännetty Kisapuiston jalkapallostadionin kohtalosta. Nyt viimeinkin asia on konkretisoitumassa ihan oikeaksi rakennushankkeeksi. Tai ainakin vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että Lahden valtuusto on lisäämässä Kisapuiston jalkapallostadionin rakentamisrahat ensi vuoden talousarvioon. Ajat rakennusalallla ovat kuitenkin erittäin haastavat. Kuten tiedämme kustannukset ovat Ukrainan sodan vuoksi nousemassa koko ajan korkeammiksi ja on myös mahdollista, ettei stadionin rakentamista aloiteta lähivuosina. Silloin pelkona on se, ettei stadion valmistu koskaan. Kisapuiston uudistustyöt on jo käynnistetty hiekkakentän puolelta, jonne rakentuu vihdoin ja viimein tekojäärata. Olisi sääli, jos lahtelainen, perinteitä pursuva jalkapallo ei saisi uutta virtaa toimintaansa uuden stadionin avulla. Stadionsuunnitelmien kuoppaaminen voisi pahimmillaan tarkoittaa myös lahtelaisen huippujalkapallon kuoppaamista.
Samaan Rantakartanon alueeseen kytkeytyy myös uuden uimahallin rakentaminen. Suunnitelmana oli, että yksityinen rakennuttaja hoitaa rakentamisen ja iso 50 metrin allas rakentuu kylpylän yhteyteen, mutta se suunnitelma on nyt ainakin toistaiseksi pantu jäihin. Valtuuston mietittäväksi jääkin se, pitäisikö Lahden rakennuttaa itse uusi uimahalli ja samalla miettiä myös sitä, onko Rantakartano oikea paikka uudelle uimahallille. Alunperinhän kaupunki suunnitteli uimahallia Launeen pellolle, SOL-areenan ja perhepuiston viereen.
Kolmas iso urheilurakennushanke lähitulevaisuudessa on Lahden jäähalli. Nykyinen jäähalli on tullut elinkaarensa päähän ja sen saneeraamiseen ei todennäköisesti ole enää järkevä syytää rahaa. Lahti tarvitseekin mielestäni modernin monitoimiareenan, joka jääkiekon ohella toimisi konserttien, messujen ja isojen yleisötapahtumien tapahtumakeskuksena. Tällä tavalla areenan käyttöaste saataisiin mahdollisimman korkeaksi ja kannattavaksi. Ongelmaksi muodostuu tietenkin silloin projektin hinta, joka pompsahtaa ylöspäin pelkän jäähallin rakennuskustannuksista. Jostain olisi löydettävä kaupungin ulkopuolista rahoitusta. Myös monitoimiareenan sijainti herättää varmasti monia ajatuksia. Nykyinen hallin sijainti on loistava, mutta tontti ei käsittääkseni mahdollista isompaa rakentamista, jota monitoimihalli vaatisi. Löytyisikö Lahti-hallin vierestä tilaa? Yksi vaihtoehto voisi olla uimahallin ja monitoimiareenan yhdistäminen, jolloin saataisiin varmastikin aikaan energiataloudellisia hyötyjä. Olisiko siis mahdollista rakentaa uusi monitoimiareena uimahalleineen päivineen Rantakartanoon Kisapuiston viereen?
Paljon on siis Lahden urheilupaikkarakentamisessa avoimia kysymyksiä, jotka vaativat pikaista kannanottoa kaupunkimme päättäjiltä. Uuden uimahallin puolestapuhujia on varmasti helppo löytää, mutta tiedän, että jotkut ovat sitä mieltä, ettei kaupunki saisi laittaa rahaa lainkaan huippu-urheiluun, rakentakoot seurat itse areenansa. Itse olen sitä mieltä, että lahtelaiset huippuseurat ansaitsevat kyllä kaupungin kaiken mahdollisen tuen, sillä FC Lahti ja Pelicans luovat positiivista Lahti-kuvaa ja ovat erittäin tunnettuja Lahti-brändejä kaikkialla Suomessa. Eivätkä Kisapuisto ja monitoimiareena tietenkään olisi pelkästään edustusjoukkueiden käytössä. Huippu-urheilu tarvitsee jatkuvuutta, jota tukee nimenomaan lahtelainen laadukas juniorityö, jolla on oltava jatkossa hyvät harjoitteluolosuhteet. Tuhannet lahtelaisjuniorit tarvitsevat lisää harjoituspaikkoja ja -aikoja, joita Kisapuisto ja uusi monitoimiareena toisivat.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi