Pääkirjoitus 22.1.2021

Rokotejonossa

Koronarokotukset ovat käynnissä ympäri maata, mutta monen mielestä asiat etenevät liian hitaasti. Suomessa on annettu tähän päivään mennessä (21.1.) rapiat 78 000 rokotetta, joka on kyllä aika pieni määrä verrattuna siihen, että rokote on ollut saatavilla jo kohta kuukauden päivät. Pullonkaulana on ollut käsittääkseni rokotteiden saatavuus, sekä se, että tällä hetkellä käytettävä BioNTech-Pfizerin rokote vaatii -70 asteen lämpötilan säilytykseen. THL:ssa uskotaankin vahvasti, että rokottaminen pääsee todella käyntiin vasta kun ns. kansanrokote eli AstraZenecan rokote rantautuu Suomeen. Useimpien arvioiden mukaan kyseinen rokote saisi myyntiluvan jo ensi viikolla. Rokotetta on tilattu Suomeen osana EU:n yhteishankintaa 3,7 miljoonaa kappaletta ja kaiken kaikkiaan Suomi on mukana EU:n kanssa tilaamassa useampaa eri rokotetta siten, että rokoteannoksien määrä on kaiken kaikkiaan yli 20 miljoonaa. Rokotuksista vastaavat pääosin kunnat, mutta koska Suomessa 1,9 miljoonaa ihmistä kuuluu työterveyden piiriin, todennäköisesti helpoin tapa järjestää koronarokotukset on ottaa mukaan myös yksityinen sektori. Myös tämä tulee omalta osaltaan nopeuttamaan rokotusprosessia.

Rokote herättää myös kysymyksiä. Tammikuun alussa tehdyn kyselyn mukaan suomalaisista peräti 81 prosenttia ottaisi rokotteen, joka on korkea osuus verrattuna moniin muihin maihin. Meillä luotto terveydenhoitoon on siis hyvin korkea. On selvä, että näin nopeasti kehitetty rokote herättää epäilyksiä, kun normaalisti rokotteita kehitetään useita vuosia. Toisaalta paine saada rokotteet nopeasti markkinoille oli kova ja kilpailutilanne hyvin hektinen. Nopeuteen vaikutti myös käsittääkseni se, että rokotteen ”pohja” oli jo olemassa, sillä erilaisia koronaviruksia on ollut maapallolla jo aiemminkin. Jotkut skeptikot ovat nostaneet esiin sikainfluenssarokotukset 10 vuoden takaa, jolloin yli 200 pääosin nuorta sairastui rokotteen laukaisemana narkolepsiaan.

Rokottamiseen liittyy aina mahdollisuus sivuvaikutuksiin. Yleisesti ottaen sivuvaikutukset ovat lieviä kuten paikallinen kipu, päänsärky ja kuume. Näin myös koronarokotteen kohdalla.
Vaikka suurin osa kansasta on valmis koronarokotteen ottamaan, niin liki 20% vastustaa tai ainakin empii rokotteen ottamista. Jos rokotan, voi tulla haittavaikutus. Jos en rokota, voi tulla tauti. Kumpi on pahempi? Se on kuitenkin selvä, että laumasuoja tautia vastaan pitää saada, jotta pandemia saadaan kuivumaan ja laumasuojaan tarvitaan noin 70% kattavuus väestöstä.

Itse olen valmis ottamaan rokotteen heti kun se vain on mahdollista. Muuta tietä ulos tästä kurjuudesta en näe. Allekirjoittanut ei ole rokotusjonon kärkipäässä, joten rokotusjonossa on odotettava vielä monta kuukautta.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
Ex-kaupunginvaltuutetut Heikki Laine ja Onerva Vartiainen: Asioihin pitää perehtyä huolellisesti ennen kuin niistä päätetään
Hannu Salminen: Kulttuurin rahoitus tulee saada kokonaisuudessaan valtion budjettiin
Maisema-arkkitehti Maria Silvast: Renkomäen sorakuoppa-aluetta maisemoidaan virkistyskäyttöön
Kuntavaaliehdokkaita on koulutettu ja rekrytoitu lisää tauon aikana
Francis McCarron: Eteläisen kehätien valmistuminen etuajassa on iso onnistuminen
Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
ARKISTO