Pääkirjoitus 29.3.2019

Älä nuku!

Eduskuntavaalit ovat jo ovella ja moni miettii kuumeisesti ketä äänestäisi vai äänestäisikö lainkaan? Paljon näkee sosiaalisessa mediassa kommentteja, joissa kerrotaan, ettei omaa ehdokasta ole vielä löytynyt tai että luotto politiikkaan on mennyt ja on aivan sama ketä äänestää, kun kaikki kuitenkin valehtelevat ja ajavat vain omaa etuaan. Äänestämättä jättämistä voi pitää jonkinasteisena protestina, mutta oikeastihan se ei vie mitään asiaa eteenpäin. Miten voi vaatia, että minun asiaani joku veisi eteenpäin, jos en anna ääntäni kellekään? Äänestäminen vapaassa vaaleissa on oikeus, jollaista ei joka maassa ole. Turha itkeä lopputulosta, jos itse ei ole käynyt edes äänestämässä.

Nukkuvien puolue on toistuvasti kaikissa vaaleissa se suurin. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli nippa nappa yli 70 %. Tämä tarkoitti sitä, että äänestämättä jätti peräti 1 481 402 äänestysikäistä ihmistä. Kyllä, liki 1,5, miljoonaa äänioikeutettua!

Luvun suuruuden ymmärtää paremmin, kun vertaa sitä puolueiden saamiin äänimääriin vuonna 2015. Kolme suurinta puoluetta vuonna 2015 (keskusta, persut ja kokoomus) keräsivät yhteensä 1,7 miljoonaa ääntä eli siis vain hieman enemmän kuin tuo nukkuvien puolue. Virallisissa luvuissa vaalit voittaneen Keskustan kannatus ilmoitettiin olevan 21,1%. Jos luvut suhteutetaan kaikkiin äänioikeutettuihin (mukana myös nukkuvien puolue), olisi Suomen suurimmaksi puolueeksi leivotun Keskustan kannatus ollut niinkin alhainen kuin 14%. Tämä osoittaa selvästi sen, kuinka pienellä mandaatilla puolueet hallituksessa loppujen lopuksi operoivat. Toisaalta ei se ole puolueiden vika, että 1,5 miljoonaa suomalaista ei käytä äänestysoikeuttaan.

Oma tarinansa ovat sitten ne protestiäänet. Liki 17 000 äänestäjää jaksoi viime vaaleissa kyllä uurnille asti, mutta jätti hylätyn äänen eli toisin sanoen piirsi sen kirkkoveneen tai jonkun muun hyvän vitsin äänestyslippuunsa. Kyllä varmasti on äänestyskopissa naurattanut…

Monet jättävät äänestämättä myös sen vuoksi, etteivät vain jaksa lähteä äänestyspaikalle varsinaisena äänestyspäivänä. On kaikenlaista kiiirettä, saunavuoroa ja se kuuluisa kana tietenkin uunissa. Toisaalta ennakkoäänensä voi antaa helposti vaikka kauppareissulla, silloin kun se itselle parhaiten sopii, sillä ennakkoäänestys kestää seitsemän päivää ja äänestyspaikkoja löytyy kirjastoista ja suurimmista kaupoista.

Voi olla, että monen mielestä nykyinen äänestyssysteemi on jo vanhanaikainen. Valtiovalta voisikin jatkossa rohkeasti alkaa kehittämään meille luotettavaa nettiäänestysmahdollisuutta, jolla nostettaisiin äänestysprosenttia merkittävästi. Lisäksi ääntenlaskenta nopeutuisi huimasti. Kenenkään ei tarvitsisi lähteä kotoaan erikseen äänestämään, vaan äänensä voisi antaa kotoaan tai älypuhelimella vaikka keskellä yötä, jos siltä tuntuu. Tosin äänten hakkeroinnin mahdollisuus kasvaisi merkittävästi, sillä aukottoman nettiäänestyssysteemin rakentaminen voi olla vielä liian hankalaa.

Älä sinä jätä käyttämättä mahdollisuutta vaikuttaa, vaan käy äänestämässä. Tutkimalla eri medioiden vaalikoneita saa jo aika hyvän kuvan itselleen sopivista ehdokkaista. Toinen hyvä neuvo on etsiä ehdokas, joka on samassa elämäntilanteessa kuin sinä. Ennakkoäänestys alkaa jo ensi keskiviikkona, joten vaaliuurnille mars!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
ARKISTO