Tällä viikolla saimme taas todistaa kuinka haavoittuvassa asemassa maamme on Venäjän rajanaapurina, kun tärkeä tietoliikennekaapeli oli katkaistu Itämeren pohjassa. Edellinen vastaava tapahtuma koettiin noin vuosi sitten ja kuten silloinkin, jäljet johtavat vahvasti itänaapuriin.
Moni ajattelee varmasti niin, että tämä on Venäjältä ikään kuin vain pieni muistutus Nato-Suomelle siitä, mihin se tarvittaessa pystyy. Venäjällä on todennäköisesti suunnitelma lännelle tärkeiden tietoliikennekaapelien vaurioittamisesta ja katkaisemisesta kriisi- tai sotatilanteessa. Suomi on tietoliikenneyhteyksien puolesta saari. Kaikki yhteytemme ulkomaailmaan kulkevat käytännössä meressä. Venäjä tietää, että Nato-maita vastaan se ei pärjää perinteisin asein. Todellista konfliktia ja sotaa halutessaan Venäjä kävisi sotaa länsimaita vastaan hybridisotaa muistuttavin menetelmin eli katkaistaisiin tietoliikenneyhteydet ja sähköverkot, estettäisiin merenkulkua liikenneyhteyksien solmupisteissä, tehtäisiin eriasteisia tihutöitä ostetuilta strategisilta maapaikoilta, hakkeroitaisiin tietojärjestelmämme sekaisin. Länsimaat ja ennen kaikkea länsimaiden talous olisi helpoimmin haavoitettavissa eliminoimalla tietoliikenneyhteydet kuin pommittamalla.
Kyberuhka onkin nykypäivän tietoyhteiskuntamme uusin uhkatekijä, joka on noussut vauhdilla vanhojen uhkakuvien rinnalle. Tietokoneet ohjaavat tänä päivänä tavalla tai toisella lähes kaikkea meille tärkeää. Vaaravyöhykkeessä on koko yhteiskuntamme infrastruktuuri, mukaan lukien tärkeä maanpuolustus sekä tiedonvälitys. Mikäli maailmaamme häiritään viruksilla, Troijan hevosilla ynnä muilla haittaohjelmilla, voivat seuraukset yhteiskunnassamme olla yllättävän tuhoisat. Nykyaikaisen yhteiskunnan haavoittuvin kohta on ilman muuta sähkönjakelu. Koska Suomi on käytännössä kuin saari, koko Suomi voitaisiin halvaannuttaa 15 minuutissa kajoamalla sähköverkkoon. Useimmat yhteiskunnan palvelut ja toiminnot kun ovat kiinteästi sidoksissa tietoliikenteen kautta sähköisiin palveluihin. Uhka on suuri ja sen vakavuutta lisää se, että sähkön varassa toimivia tietojärjestelmiä käytetään mm. väestön varoittamiseen häiriötilanteissa. Voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että uhka kohdistuu kaikkia niitä kohtaan, jotka käyttävät sähköisiä palveluita eli käytännössä meihin kaikkiin.
Maailma on tällä hetkellä erittäin epästabiilissa tilassa ja myös meidän täällä Suomessa on syytä varautua ns. pahan päivän varalta. Ja Suomihan varautuu. Tästä kertoo se, että koko väestölle suunnattu uusi Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas julkaistiin tällä viikolla. Lyhyesti kerrottuna, jokaisella suomalaisella tulisi olla 72 tunnin kotivara häiriötilanteita varten. Vaikkei mitään sattuisikaan, sopii tähän hienosti vanha suomalainen sananlasku: Ei vara venettä kaada
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi