Pääkirjoitus 9.2.2018

Pormestarimalli etenee

Lahden nykyinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta jää eläkkeelle toukokuun alussa 2018. Tämä tosiseikka herätti Lahdessa keskustelun siitä, pitäisikö täälläkin siirtyä mediaseksikkääseen pormestarimalliin, kuten mm. Helsingissä ja Tampereella on tehty. Vaakakupissa ovat olleet siis vanha kaupunginjohtajamalli ja uusi pormestarimalli. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaaka on kallistumassa pormestarin puoleen eli Lahti on saamassa lähitulevaisuudessa itselleen pormestarin.

Johtamisjärjestelmätoimikunta, jonka tehtävänä on arvioida kaupungin tulevaa johtamisjärjestelmää ja eri vaihtoehtoja, esittää Lahden kaupungin poliittiseksi johtamisjärjestelmäksi pormestarimallia. Pormestarimalli otettaisiin käyttöön seuraavien kuntavaalien jälkeen, kesäkuussa 2021. Siihen saakka kaupunkia esityksen mukaan johtaisi kaupunginjohtaja, joka siirtyisi ensi vaalikauden alussa kansliapäällikön virkaan. Pormestari toimisi kuntalain mukaisesti sekä kaupunginjohtajana että kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Pormestarin lisäksi Lahteen valittaisiin kaksi tai kolme apulaispormestaria. Johtamisjärjestelmätoimikunta katsoo perusteluissaan, että pormestarimalli luo edellytykset kaupungin kehitykselle ja menestykselle. Johtamismallin uudistamisessa yhtenä tärkeänä tavoitteena on poliittisen päätöksenteon ja virkamiesten päätösten erottaminen selkeästi toisistaan.

Toistaiseksi pormestarimalli on käytössä Tampereen lisäksi Helsingissä, Pirkkalassa, Tuusulassa ja Kärkölässä. Lahtelaiset kävivät tutustumassa Tampereella sikäläiseen malliin ja selonteon mukaan käteen jäi mallista paljon positiivisia asioita. Yhtenä tärkeimpänä seikkana Tampereella nousi esiin se, että pormestari antaa kaupungin hallinnolle kasvot. Pormestarimallissa poliitikot johtavat kaupunkia ja pormestarit toimivat myös yhdyshenkilöitä kaupunkilaisiin päin. Tampereella valtuusto ohjaa pormestarin toimintaa vahvasti mm. pormestariohjelman kautta ja pormestari/apulaispormestarit pääsevät ohjaamaan asioita jo valmisteluvaiheessa. Lisäksi pormestari päättää mitkä asiat ovat valmiita otettavaksi kaupunginhallituksen listalle. Kaiken kaikkiaan Tampereella arvioitiin, että päätettävät asiat menevät tällä mallilla eteenpäin.

Riskejäkin löytyi, joista yksi on se, löytyykö tehtävään tarpeeksi päteviä ja karismaattisia johtajatyyppejä, jotka voivat olla varsinaisesta työstään pois pormestari/apulaispormestarin toimikauden ajan. Pormestarimalli voi luoda myös riitaisan hallitus‐oppositio asetelman. Muita riskejä ovat mm. poliittisen vallan keskittyminen ja kuntavaalien muuttuminen pormestarivaaleiksi.

Meitä kaupunkilaisia ehkä kuitenkin eniten tässä pormestariasiassa kinnostaa se, kuinka paljon hallinnon kulut kasvavat, kun organisaatio kasvaa yhdellä johtoportaalla? Kaupungin talous on muutenkin jo kuralla, eikä menojen kasvattaminen olisi kovinkaan suotavaa. Eikö hallintohimmeleitä pitäisi pikemminkin purkaa kuin kasvattaa? Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Komu myönsi kulujen pormestarimallissa hieman nousevan. Toisaalta muutoksen hyöty löytyy paranevasta demokratiasta ja demokratiallakin on aina hintansa linjasi Komu pormestarimallia puolustaen.

Kuntalain mukaan valtuusto valitsee pormestarin, mutta pormestari voi olla melkein kuka vain. Monessa kunnassa lähtökohta on, että pormestari on myös valtuutettu, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Periatteessa pormestari voi olla myös ei-lahtelainen, jos valtuusto niin päättää. Eli periaatteessa kaikki käy, kunhan on tarpeeksi pätevä ja karismaa löytyy. Mistäköhän sellainen löydetään?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
ARKISTO