Pääkirjoitus 11.9.2020

Tapahtumateollisuus – fuskaamista ja hauskanpitoa?

Minkälainen kuva sinulla on tapahtumateollisuudesta? Onko se sinusta ns. oikeaa työtä vai fuskaamista ja hauskanpitoa, jonka hyvinvointiyhteiskunta meille mahdollistaa? Usein ajatellaan, että tapahtumateollisuus pitää sisällään vain livekeikat ja lähinnä ne nimiartistit ja bändit. Tapahtuma-alahan on oikeasti valtavan laaja käsite ja pitää sisällään niin seminaarit, livekeikat, teatterit kuin urheilutapahtumatkin, joiden järjestämiseen vaaditaan hurja määrä työtä alan todellisilta ammattilaisilta monilta eri aloilta. Tapahtumat eivät siis itsestään popsahda jostain esiin, kuten sienet syksyisessä metsässä, vaan ne pitää ihan oikeasti rakentaa.

Itse alalla jo yli 30 vuotta työskennelleenä tiedän sen varmuudella olevan ihan ”oikeaa työtä”, mutta valitettavasti näitä hauskanpito-kommentteja saa toistuvasti lukea netin mielipidepalstoilta ja somesta. Se kertoo karua kieltään siitä, etteivät kaikki osaa arvostaa tapahtuma-alan osaajia ja ammattilaisia. Tai ehkä kyse on enemmänkin siitä, etteivät he ymmärrä tai yksinkertaisesti tiedä sitä kuinka paljon työtä ja kuinka monen ihmisen laaja-alainen työpanos tarvitaan, jotta tavallinen Matti Meikäläinen pääsee nauttimaan messuista, urheilutapahtumasta tai musafestareista.

Tällä hetkellä koronapandemia vie tapahtuma-alaa kuin sitä kuuluisaa litran mittaa. Tapahtumateollisuuden mukaan toimialan kokonaisarvosta uhkaa kadota tänä vuonna koronasta aiheutuneiden rajoitusten vuoksi jopa 1,5 miljardia euroa. Tapahtumateollisuudessa toimii noin 3 200 yritystä ja sen kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa. Alalla työskentelee yhdistyksen mukaan 20 000 kokoaikaista ja 175 000 tilapäistä työntekijää. Tänä vuonna jäi Suomen musiikkitapahtumien verkoston LiveFIN ry:n mukaan järjestämättä 265 festivaalia!

Valtiovalta on kyllä huolissaan, ihan aiheesta tosin, Kaipolan paperitehtaasta, josta katoaa 450 työpaikkaa, mutta minkäänlaisia toimia ei toistaiseksi ole nähty tapahtuma-alan pelastamiseksi, jossa kuitenkin puhutaan kymmenistä tuhansista ammattilaisista. Toimialan erityisen kustannus- ja tulorakenteen vuoksi tähän saakka myönnetyt tuet eivät ole riittävästi kohdistuneet alan yrityksille. Alan yritysten liikevaihdot ovat maaliskuusta alkaen pudonneet 80-95%. Tapahtumateollisuus ry:n teettämän kyselyn mukaan 85% alan yrityksistä on hakenut taloudellisia tukia koronakriisin aikana. Kustannustukea on myönnetty vain 24 prosentille ja opetus- ja kulttuuriministeriön tukea vain neljälle prosentille tukia hakeneista alan yrityksistä.

Näin ei voi jatkua. Ala torpattiin ensimmäisenä maaliskuun puolivälissä ja se tulee olemaan varmasti myös se viimeinen, joka täysimääräisesti palaa 100 prosenttiseen toimintavalmiuteensa, kunhan koronasta päästään eroon tai se saadaan rokotteen avulla hallintaan. Tapahtuma-ala on ollut nyt seisahduksissa melko tarkalleen 6 kuukautta. Kuinka kauan sinä tulisit toimeen ilman työtäsi? Vai oletko vieläkin sitä mieltä, että nyt niiden pitkätukkien pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä etsimään niitä oikeita töitä, eikä elää fuskaamisella ja hauskaa pitämällä?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Tapahtumateollisuus – fuskaamista ja hauskanpitoa?

  1. Aikoinaan sain – jo nyt edesmenneeltä levy-yhtiön pomolta – kirjeen (siihen aikaan ei sähköpostia ollut), että tehkää sellaista viihdettä, mikä myy, niin ei tarvitse tukijoita tai almuja anella.

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
Projektipäällikkö Markku Silvenius: Etelä-Lahti sai uuden frisbeegolfradan OSBU-hankkeen avulla
Toimitilajohtaja Jouni Arola: Kaupunki on yrittänyt myydä Launeen päiväkotia
Kitaristi Pasi Vanhatalo: Perinteinen rockmeininki toimii aina
Vastaava kirjastonhoitaja Jenni Laine: Launeen kirjastosta voi olla ylpeä ja nyt on syytä juhlaan
Laulaja-lauluntekijä Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan myötä innostus musiikin säveltämiseen lisääntyi
Launeen kirjaston puolesta kerätään nimiä adressiin
Palveluohjaaja Helmi Keränen: Yhä nuoremmat käyttävät sähkötupakkaa Lahdessa
Toimittaja Maxim Fedorov: Viihteen avulla voi unohtaa sodan kauheudet Ukrainassa
Asukasaktiivi Katriina Pynnönen: Näkkimistön alueella aiotaan kaataa lasten leikkimetsä
ARKISTO