Pääkirjoitus 26.4.2019

Etelä-Lahti kasvaa ja kehittyy

Lahden kaupunki järjesti keskiviikko-iltana Liipolan Onnissa keskustelutilaisuuden, jossa käytiin läpi eteläisen Lahden tulevaisuutta. Mitä tänne on jo rakenteilla ja mitä vasta suunnitellaan tehtäväksi? Ja niitä kohteitahan täällä riittää. Ajankohtaisia teemoja eteläisen Lahden alueella ovat rakenteilla olevat Launeen monitoimitalo sekä suurimpana ja näkyvimpänä uusi eteläinen kehätie, joka asukasillassa olikin suurena kiinnostuksen kohteena. Eikä ihme, sillä kehätien rakennustyömaata louhinta- ja räjähdystöineen ei voi Etelä-Lahdessa olla huomaamatta. Niin Liikennevirasto kuin Lahden kaupunkikin ovat tiedotteissaan kilpaa kehuneet sitä, kuinka ihanasti kehätien rakentaminen on sujunut ja ettei asukkaille ole aiheutunut oikeastaan mitään haittaa työmaasta. Jokainen meistä kuitenkin tietää, että haittaa on ollut ja haittaa tulee olemaan aina siihen asti kunnes tie on valmis. Sen jälkeen tiestä johtuvat haitat ovatkin ihan eri luokkaa, kun kaikki se liikenteen melu ja saaste valtaavat Etelä-Lahden.

Lisäksi kiinnostusta herätti Liipolan ostarille suunnittelun alla oleva uusi asuin- ja hoivarakentaminen palveluineen. Ajatuksena on, että nyt tyhjillään oleva länsiosan liikekiinteistö purettaisiin ja tilalle tulisi asuin- ja hoivarakentamista kahdella 12-kerroksisella tornitalolla ryyditettynä. Korkeat tornitalot saivat jo heti kättelyssä arvostelua osakseen, jopa niin paljon, että suunnitelmia tullaan ehkä muuttamaan, mikä ehdottomasti olisi hyvä esimerkki siitä, että asukkailla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa kantaa ottamalla.

Lahden ympäristökaupungin mainetta tulee varmasti nostamaan eteläisen Lahden älypyörätiehanke. CitiCAP-pyörätie toteutetaan nykyisiä väyliä leventämällä ja parantamalla. Pyörätie tullaan erottelemaan jalankulusta kiviraidalla. Mitä sitten hieno termi ”älypyörätie” oikein tarkoittaa käytännössä? Yhtenä esimerkkinä ovat katuvalot, joiden valoteho vaihtelee sen mukaan, onko väylällä liikennettä vai ei. Älyreitin rakentamisessa voidaan lisäksi käyttää mahdollisimman paljon kierrätettäviä materiaaleja. Automaattisella liikenteenohjauksella on mahdollisuus varoittaa autoilijoita lähestyvistä pyöräilijöistä. Samoin tietotekniikan avulla voidaan tehdä seurantaa pyörätien liikenteestä.

Hennalan tai Starkin alueen rakennussuunnitelmista ei tässä tilaisuudessa mainittu mitään, mutta niissäkin uutta asuintaloa ja liikekiinteistöä tulee lähivuosina nousemaan kuin sieniä sateella. Lisäksi on oletettavaa, että kehätien valmistuttua, sen varteen alkaa nousta useampia liike- ja teollisuuskiinteistöjä. Tämä kehitys on helposti todettavissa kaikissa kaupungeissa, joissa näitä kehäteitä on rakennettu. Etelä-Lahti siis kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia tulevina vuosina. Tiedä vaikka Harkimon ja Skinnarin idea Launeen jalkapallostadionistakin vielä heräisi henkiin, varsinkin nyt kun Lahdessa vaihteen vuoksi jälleen kerran mietitään josko sittenkin tehtäisiin halpaversio Kisapuiston stadionista. Eli tehtäisiin stadion, jolla ei voisi pelata kansainvälisiä pelejä, eikä siinä olisi vaadittavia nykyaikaisia edustus- ja VIP-tiloja lainkaan, mikä heikentäisi stadionin käyttöastetta merkittävästi. Tähän voi todeta, että nähtävästi Lahdessa pitää aina olla vähintään se yksi ikuisuusprojekti, jota aina vaan vatvotaan ja vatvotaan…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
ARKISTO