Pääministeri Sanna Marin on monessa yhteydessä ilmoittanut, että haluaa ravistella pääministeri-instituutiota. En tiedä tarkoittiko hän ravistelulla tätä viimeisintä bilekohuaan, mutta kieltämättä mistään muusta ei ole puhuttukaan viimeiseen viikkoon, joten vaikuttaa siltä että ravisteltu on, ja kunnolla. On totta, että Marinin pääministerivuodet ovat olleet varmasti rankimmat sitten toisen maailmansodan. On ollut koronaa, Euroopassa soditaan ja Suomi on historiallisesti siirtymässä NATO-leiriin. Aika isoja ja vaikeita asioita. Tämän rinnalla Esko Ahon lamavuodet pääministerinä tuntuvat vähän kuin lastenleikiltä. Niinhän sitä sanotaan, että rankka työ vaatii rankat huvit. Mutta saako pääministeri juhlia ihan miten vain? Pitäisikö pääministerin osata ottaa viinaakin arvokkaasti? Ovatko pääministeri-instituution rajat kenties nyt muuttumassa lopullisesti?
Marinilla on kiihkeät kannattajansa ja kiihkeät vihamiehensä ja näiden välillä on mediassa palloteltu sitä, pitäisikö pääministerin nyt erota näiden kohujen seurauksena. Alkoholin täytteiset illat eivät ole todellakaan mikään uusi asia suomalaisessa politiikassa. Aina on juhlittu, tanssittu ja ryypätty. Tähän asti olemme kuulleet niistä pääosin vain huhuja tai lukeneet niistä jälkikäteen. Tänä päivänä sosiaalinen media tuo tapahtumat liki äänennopeudella esiin julkisuuteen revittäväksi. En ota kantaa siihen pitäisikö Marinin erota vai ei, se on kaiketi kuitenkin enemmän eduskunnan ja SDP:n arvioitavissa oleva asia. Löytyykö luottamusta vai ei? Näillä näkymin Marin ei ainakaan itse aio erota.
Kohun aikana olen itse pannut merkille muutaman asian, jotka ovat jääneet askarruttamaan. Ensinnäkin ihmetyttää pääministerin oma harkintakyky. Miten voi olla, ettei Marinin omat hälytyskellot soineet, kun videoita alettiin bileillassa kuvaamaan? Eikö olisi ollut järkevintä ilmoittaa, että bailataan vaan, mutta jätetään ne puhelimet taskuun? Eikö suojelupoliisi ole kouluttanut valtakunnan ykköspoliitikkojamme tällaisten tilanteiden varalle? Johan meille tavallisille kaduntallaajillekin on tullut selväksi, että se minkä nettiin laitat, se nettiin myös jää. Jo se, että jaat arveluttavan videon yhdelle ihmiselle Instagramissa on tietoturvauhka, saati sitten, että Marinin tanssivideota jaettiin ryhmässä, jossa oli peräti 92 jäsentä. Varsinkin nyt, kun Venäjän odotetaan aiheuttavan Suomessa kaikenlaista kyberuhkaa, voisi ajatella, että tässä pääministeri antoi ns. lättysyötön suoraan lapaan poliittisille vastustajilleen sekä myös Venäjälle. Samalla mietityttää pääministerin ystäväpiiri, joka tuntuu pääosin koostuvan somesuosiosta elävistä keskinkertaisista julkkistyrkyistä, jotka postaavat kaikki tekemisensä varmuudella someen.
Toinen huomion arvoisa seikka on se, että valtakunnan ykkösmediat, Yle, MTV, Helsingin Sanomat ym. lähtivät mukaan tähän kiimaiseen ajojahtiin, joka perustui yksityisissä tiloissa kuvattuun yksityiseen videoon. Normaalia toimintaa joillekin juoruista ja salakuvista elävälle juorulehdelle, mutta aika harvinaista laatumedioille. Kaiken huippuna, että yksi näistä roskalehdistä päästettiin vielä pääministerin tiedotustilaisuuteen, jossa lehden toimittaja kyllä osoitti oman ”tasonsa”.
Jään mielenkiinnolla odottelemaan seuraavia bilevideoita, sillä kuten Marin itsekin ilmoitti, niin Flow Festivaalin bilekuvia ja videoita ei vielä ole tullut vastaan. Luulenpa, että niitäkin vielä nähdään. Media ei päästä otteestaan, nyt kun kala on koukussa, vaan missä lopulta kulkevat pääministeri-instituution rajat?
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi
Asiallinen, hyvä pääkirjoitus. Aivan omaa luokkaansa positiivisena ja analyyttisenä kannanottona verrattuna median sensaatiohakuisten iltapäivälehtien, Seiskan sekä opposition ja kansalaisten ylimitoitettuihin ja vääristeltyihin räksytyksiin. Opposition tuomiot ymmärtää, koska vaalit tulossa. Kun ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä. On helppoa arvostella muita kun pitää itseään täydellisenä.