Viikoilla 47-48 järjestetään Lahdessa viisi alueellista yleisötilaisuutta, joissa esitellään Lahden vuoden 2025 yleiskaavan vaikutusten arviointia ja yleiskaavaehdotuksen valmistelua.
Etelälahtelaisilla on tilaisuus tuoda julki näkemyksensä siitä, millaiseen suuntaan he haluavat kotikaupunkiaan kehitettävän ensi maanantaina ( 28.11. klo 17.30) Launeen koululla järjestettävässä tilaisuudessa.

Koko vision päätavoitteena on, että vuonna 2025 Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki, jonka strategiset päämäärät ovat:
A. Lahti on kasvava ja kilpailukykyinen
B. Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki
C. Kaupunki turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille keskittymällä ydintehtäviin
D. Kaupunkikonserni on uudistumiskykyinen, tehokas ja toimii ympäristölähtöisesti
E. Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä
F. Kaupunki on haluttu työnantaja, jolla on osaava ja kehityshaluinen henkilösto

Käytännössähän yleiskaavassa lyödään lukkoon mm. sellaiset paljon keskustelua aiheuttaneet aiheet kuin kevyttä liikennettä suosiva keskusta sekä sen kävelyalueet. Jonnekin pitäisi 20 000 uutta asukasta saada survottua ja samalla vähentää tuntuvasti päästöjä, unohtamatta kuitenkaan viihtyvyyttä.

Meitä etelälahtelaisia varmasti eniten kiinnostaa tietää, missä mennään eteläisen ohitien suunnittelussa. Vieläkö on mahdollista vaikuttaa linjaukseen, jolla ohitie tulee halkomaan Etelä-Lahden kahtia vai olisiko mahdollista toteuttaa halvempi Renkomäen vaihtoehto, joka tässä taloudellisessa kaaoksessa tuntuisi myös taloudellisesti järkevämmältä ratkaisulta.

Mitä tämä kaikki sanahelinä strategioista ja visioista sitten lopulta pitää sisällään, selviää varmastikin ensi maanantaina Launeen koululla.
Tule mukaan keskusteluun, sillä nyt on aika vaikuttaa oman elinympäristönsä tulevaisuuteen.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Liikenneministeri Kyllönen on toiminnan nainen. Kun hän sanoo, että kaikkia tiehankkeita ja -linjauksia ja niiden kustannuksia pitää tässä taloudellisessa tilanteessa tutkia uudelleen, niin hän todellakin tarkoittaa sitä. Viime viikolla putkahti julkisuuteen ns. ”Kyllösen giljotiini”, jossa kahdeksasta isosta tiehankkeesta pyritään säästämään peräti miljardi euroa.

Yksi näistä tiehankkeista on VT12 Lahden eteläinen ohitie. Näinköhän Launeen omakotiyhdistyksen ja Salpausselän luonnonystävien vuosien väsymätön taistelu Launeen kallista ja järjetöntä linjausta vastaan vihdoinkin tuottaa tulosta ja tie siirretään kulkemaan Renkomäkeen eli siellä mistä tiestä on vähiten haittaa ihmisille ja missä se on mahdollista toteuttaa selkeästi halvemmalla ilman kalliita tunneliratkaisuja? Ainakin ministeri Kyllönen on ollut aidosti kiinnostunut Renkomäen halvemmasta vaihtoehdosta, joten en ihmettelisi, jos tämä olisi yksi tekijä eteläisen ohitien säästölistalle nostamisen takana. Lahtelaiset päättäjät pitävät tietenkin kovakalloisesti kiinni vielä Launeen linjauksesta ja ihmettelevät miten tie voidaan rakentaa keskelle Launetta ilman kalliita tunneleita ja suojauksia. Minäpä kerron. Ei millään tavalla.

Ihmettelen suuresti, jos tämä Kyllösen giljotiini ei herätä lahtelaisia päättäjiä tutkimaan vihdoin ja viimein Renkomäen vaihtoehtoa, koska uuden ohitien tarve on kuitenkin olemassa. Aikaa uudelleensuunnitteluun kyllä on, jos vain tahtoa löytyy, sillä ohitie on suunnitelmissa vasta vuosille 2016-2022
Renkomäen linjaus ehdittiin aikoinaan äänestää kolme kertaa valtuustossa oikeaksi linjaukseksi, mutta poliittisella keplottelulla saatiin vielä aikaan yksi äänestys, jossa tulokseksi yllättäen saatiinkin Launeen linjaus. Miksi ei kolmen äänestyksen jälkeen jo tyydytty enemmistön päätökseen? Olisi muuten korkea aika selvittää, ketkä tämän keplottelun takana silloin olivat, mitkä olivat heidän motiivinsa ja mitä he asiasta hyötyivät.

Muihin tiehankesäästöihin en ota kantaa, koska en niitä niin hyvin tunne, mutta Lahden eteläisen ohitien suhteen Kyllöselle pisteet, varsinkin jos linjaus saadaan muutettua.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Viime päivinä isoimmat otsikot mediassa on väännetty valelääkäreistä ja uusimmasta dopingkärystä. Periaatteessa kyse on samasta ihmistyypistä eli huijareista. Niin valelääkäri kuin kärynnyt urheilijakin yksinkertaisesti ovat halunneet vähemmällä työllä päästä samaan lopputulokseen mihin toiset ovat päässeet pelkällä kovalla työllä. Eihän tämä mitään uutta ja mullistavaa ole, huijareita on ollut aina, niin kauan kuin on ollut ihmisiäkin. Niinhän se on, kuten vanha sanontakin sanoo: ”Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.” eli miksi opiskella 5-7 vuotta lääketiedettä, kun saman tutkinnon voi väärentää ja aloittaa rahanteon saman tien?

Nyt on valelääkärien lisäksi löydetty jo valeopettajia, valeterapeutteja, valeprofessoreja jne. Kaipa Lallukkaakin voisi pitää eräänlaisena valehiihtäjänä. Dopingiahan voisi verrata siihen, että terve urheilija kisaisi paralympialaisissa vammaisten kanssa. Epäreilua eikö vain?

Ennen vanhaan piti huijarin itse väärentää asiakirjat, nyt voi tutkinnon tilata rahaa vasten kätevästi netistä. Hienoa! Varsinkin herra valelääkäri on päässyt vielä hyville ansioillekin huijauksessaan, sillä maksamalla noin 8000 euroa väärästä tutkinnosta, mies on saanut 10 vuoden aikana palkkaa noin miljoona euroa. Täytyy vain toivoa, ettei kenenkään henki ole lähtenyt tälläisten puoskareiden takia. Lallukan tapauksessa kenenkään henki ei sentään ole vaarassa, mutta muiden suomalaishiihtäjien maine sen sijaan on taas vaakalaudalla. Mukava karhunpalvelus kavereille?

Minä ainakin mietin seuraavan kerran lääkärin vastaanotolla, onko kyseessä ihan oikea lääkäri vaiko huijari. Huijaaminen on tänä päivänä aivan liian helppoa, mutta onneksi siitä jää joskus myös kiinni.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Viime viikonloppuna vietettiin Pyhäinpäivää ja lukemattomat ihmiset veivät haudoille kynttilöitä. Sama on odotettavissa myös sunnuntaina, kun vietetään Isänpäivää. Monet haudoillakävijät ovat kuitenkin kokeneet ikävän yllätyksen, kun aiemmin haudalle viety kynttilä, lyhty tai kukka on varastettu haudalta.
Herää kysymys, minkälaisen matelijan omatunnon omaa henkilö, joka varastaa kynttilän toisen haudalta? Kuinka alas voi ihmisen moraali vajota? Kyse ei voi olla ainakaan siitä, että kynttilät maksaisivat niin paljon, ettei kaikilla niihin olisi varaa.

Varkaan ajatuskulkuna on varmasti se, etteivät kuolleet välitä mistä kynttilä tai kukka on peräisin, joten sen voi ihan hyvin nyysiä naapurihaudalta eli kyseessä on täydellinen piittaamattomuus toisten ihmisten tunteista.
Kuolleiden ajatuksista en tiedä, mutta paljon mielipahaa moinen häpeällinen varkaus aiheuttaa niille, joiden omaisten haudoilta kynttilät ja kukat on varastettu. Rahallisesti pieni menetys, mutta henkisellä puolella paljon isompi juttu.
Niissä kynttilöissä ja kukissa on paljon tunnetta mukana, vaikkeivat varkaat tunnukaan sitä tajuavan.
Sunnuntaina vien isäni haudalle kynttilän. Varas, jätä se rauhaan!

Hyvää Isänpäivää!

päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Yleinen suuntaus kaupunkien hienoissa strategioissa on yksityisautoilun vähentäminen keskustan alueella. Tai näin ainakin pitäisi olla.
Tässä kauniita sanoja Lahden kaupungin v.2025 strategiasta: ”Sitoutumalla kasvihuone- kaasupäästöjen puolittamiseen Lahti hakee asemaa Suomen johtavana ympäristökaupunkina. Lahden kaupunkikonserni kehittää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää kevyen ja julkisen liikenteen ehdoilla sekä kehittää keskusta-aluetta ensisijaisesti jalankulun ja kevyenliikenteen alueena. Tavoitteena on henkilöautoliikenteen väheneminen.”

Kauniit strategiat ovat kuitenkin eri asia kuin käytäntö, sillä 3,10 euroa per joukkoliikennekyyti on mielestäni aika paljon. Muistan vielä hyvin, kun hinta oli sama markoissa…Hinta ei varsinaisesti houkuttele käyttämään bussia.

Ei Lahti kuitenkaan yksin ole tässä veneessä. Suoritin pientä hintavertailua isoimpien kaupunkien välillä ja huomasin, että ainoastaan kaikkein isoimmissa kaupungeissa hinnat ovat selkeästi alemmat, jotta voitaisiin ajatella ihmisten helposti valitsevan joukkoliikenteen oman autonsa sijasta. Helsingin alueella joukkoliikenteellä pääsee kurvailemaan kertamaksulla 2,00 euroa ja vaihtoehtoina on bussin lisäksi myös raitiovaunu ja metro. Pääkaupungin lisäksi Tampere ja Turku tarjoavat joukkoliikennettä hintaan 2,50 euroa. Kertamaksuna ero ei ole suuri, mutta vuositasolla jo merkittävä tekijä, jos bussia käyttää esim. päivittäin työmatkoihin.

Loput Suomen kaupungeista pitävät pääosin hintatason Lahden kaltaisena eli kertakyyti maksaa kolmen euron tienoilla. Lisäksi monia linjoja on pienemmissä kaupungeissa lopetettu ja vuoroja vähennetty. Tähän kun lisätään Lahdessa toriparkkisuunnitelmat, voidaan todeta, ettei kaupungilla ole todellista halua satsata joukkoliikenteeseen, vaan Lahdessa toimitaan edelleenkin yksityisautoilun edun mukaisesti.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi