Pääkirjoitus 16.9.2022

Hoitajalakko

Suomessa on varmasti yksi maailman laajimmista lakko-oikeuksista. Silti hoitajien lakkouhkaus, joka koskisi muutaman keskussairaalan teho-osastoa on maassamme todella harvinainen ellei peräti ainutlaatuinen, sillä kyseinen lakko toteutuessaan aiheuttaisi välittömän hengenvaaran teho-osastoilla oleville potilaille. Uhkaus jakaa varmasti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Monet ovat olleet sitä mieltä ettei lakko koskaan saa uhata missään tilanteessa ihmishenkiä. Itse olen samaa mieltä. Hoitajien puolelta asiaa katsotaan varmasti hieman eri näkökulmasta. Hoitajapula on todellinen ja alan hätä on suuri. Koronavuodet verottivat rankalla kädellä hoitajakuntaa, mutta henkilökunta venyi ja paukkui monista ongelmista huolimatta. Moni varmasti odotti, että koronan jälkeen vihdoinkin Suomessa ymmärrettiin kuinka tärkeää työtä hoitoalalla tehdään ja se tulee näkymään myös palkassa lähitulevaisuudessa. Toisin näyttää käyvän ja nyt hoitajien mitta alkaa olemaan täynnä. Varmasti juuri tämän vuoksi liitto on ottanut näin kovan keinon käyttöönsä, jossa lakkovaroitus annetaan teho-osastolle.

En oikein ymmärrä, miksei hoitajien huolta ole Suomessa oikein koskaan otettu tosissaan. Hoitoalan työt ovat aina olleet mielestäni alipalkattuja. Jokainen voi lähteä kokeilemaan kuinka kuormittavaa hoitajien vuorotyö oikeasti on ja silti palkka on monella sellainen, ettei sillä oikein meinaa edes pärjätä nyky-yhteiskunnassa. Moni saa palkkansa huomattavasti helpommin. Monet katsovat, että hoitoalalla työskentelevät ovat ns. kutsumusammatissa eli tarkoittaako se myös sitä, ettei siitä työstä saisi ansaita kunnollista palkkaa? Itsehän ovat alalle halunneet? Luulenpa, että jokaiselle henkilölle, joka päättää hoitohenkilöstön palkasta, tekisi hyvää viettää pari päivää sairaalassa sairaana maaten ja huomata kuinka hyvää hoitoa Suomessa saa liki pilkkahintaan joka ainoa suomalainen.

Työpaikkojen hakukonesivusto Duunitori kertoi tiedotteessa, että viime vuonna avoimia työpaikkoja hoitajille oli 35 996 kappaletta. Tämä kertoo karua kieltään siitä, kuinka isoissa ongelmissa hoitoalalla ollaan. Nämä tämänhetkiset työtaistelut, pakkolait ym. eivät varmastikaan aiheuta mitään suurta ryntäystä alalle, pikemmiten päinvastoin. Hoitajamitoitusta olisi tarkoitus nostaa 0,7:ään ,mutta käytännössä työntekijöitä siihen ei riitä, joten mitoituksen kasvu ei tule onnistumaan.

Itse olen vahvasti sitä mieltä, että hoitajat ansaitsevat ehdottomasti palkankorotuksensa, mutta antamalla lakkovaroituksen teho-osastoille liitto ampuu itseään jalkaan ja helposti voi käydä niin, että yleinen mielipide kääntyy hoitajia ja heidän vaatimuksiaan vastaan. Ihmishengillä ei leikitä, oli palkka kuinka huono hyvänsä. Muita keinoja tulee nyt löytyä, niin työnantajien, hallituksen kuin työntekijäliittojenkin työkalupakista, jotta hoitajat saisivat palkankorotuksensa, jonka todella ansaitsevat. Potilasturvallisuuslaki on silloin hyvä ratkaisu, jos sillä ei rajata lakko-oikeutta liiallisesti, vaan huolehdittaisiin ainoastaan siitä, ettei ihmishenkiä vaarannu lakon vuoksi. Muuten hoitajilla tulee olla yhtäläiset oikeudet lakkoilla, ihan siinä missä paperimiehetkin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Vaahterakatu 4 täytti 50 vuotta – “Täältä ei lähdetä pois kuin Levolle”
Kirsikkapuistosta tuli lahtelaisten kevään juhlapaikka
Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
ARKISTO