Pitelet käsissäsi vuoden viimeistä Omalähiötä. Vuoden viimeiseen lehteen sopinee pieni katsaus siitä, mitä kaikkea vuonna 2018 oikein tapahtui, ainakin allekirjoittaneen silmin katsottuna.

Tammikuussa käytiin presidentinvaaleja ilman suurta kiimaa, kun voittaja oli jo etukäteen selvillä. Lahdessa Malskin taidekeskus puhutti ja Suomen hallituksen yllätti talouskasvu eli yllättyivät siitä, että toimensa talouskasvun vauhdittamiseksi oikeasti toimivatkin. Helmikuussa penkkiurheiltiin urakalla, kun Etelä-Koreassa pidettiin talviolympialaiset ja Lahdessa tutkittiin pormestarimallin hyviä ja huonoja puolia sekä halvaannutettiin kaupungin tietoverkko virusohjelmalla.
Maaliskuussa #Metoo-kampanja rantautui Suomeen vauhdilla, kun ohjaaja Aku Louhimiehen kieltämättä outoja metodeja ruodittiin rankalla kädellä. Samaan aikaan kauhisteltiin mediassa kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä ja Skinnari suunnitteli futisstadionia Hjalliksen kanssa Launeen pellolle. Huhtikuussa vietettiin Suomen ylikulutuspäivää, joka ei muuten ole edelleenkään mikään juhlan tai ylpeilemisen aihe. Huhtikuussa mietin myös Lahden vetovoimatekijötä, onko niitä? Toukokuussa Lahden kuumia puheenaiheita olivat rakenteellinen korruptio sekä keskustelu lahtelaisesta huumeidenkäytöstä, joka on eri mittareiden mukaan maamme ykkösluokkaa. Tässä tilastossa ei kannattaisi kylläkään olla ykkönen…

Kesäkuussa mikromuovi valtasi ihmisten mielen ja palstatilan, kehätie eteni vastustamattomasti ja jalkapallon MM-kisat pitivät allekirjoittaneen tiukasti sohvalla. Kuuma heinäkuu meni lomaillessa ja helteitä ihmetellessä. Elokuussa vihreät kunnostautuivat estämällä turvapaikanhakijoiden palautuslentoja ja puheenjohtajaakin läimittiin takapuolelle Ruotsin puolella. Sekös suomalaisia kiinnosti. Lahdessa elokuun ykkösjuttu oli tietenkin Cheek, jonka kaksi viimeistä konserttia vetivät mäkimonttuun enemmän jengiä kuin MM-hiihdot. Kuun lopussa perussuomalaiset liki halvaantuivat, kun kuulivat, että armeijassa aletaan syömään kasvisruokaa. Tervetuloa nykyaikaan!

Syyskuussa alkoi juupas-eipäs -väittely siitä kumpaan, kesä- vai talviaikaan, lopullisesti siirrytään. Ratkaisu on edelleen auki. Venäjän maakaupat Suomessa kuohuttivat, kun Airiston Helmen tapaus pamahti esille. Onko venäläisinvaasio jo lähelläkin? Lokakuussa vietettiin Omalähiön 40-vuotisjuhlia teemalla Torilla tavataan! Omalähiön juhlia enemmän kuitenkin puhutti ilmastonmuutosraportti, joka latoi eteemme synkkiä lukuja. Silti joku vielä ihan Amerikassa asti jaksaa kiistää koko ilmaston lämpenemisen, koska joku päivä sattuu olemaan kylmä ilma.
Lahdessa Vesijärvenkadun kaventamisaikeet kuitenkin kiinnostivat ihmisiä enemmän kuin kaiken maailman ilmastonmuutoshöpinät, joten keskustelu oli kiihkeää puolesta ja vastaan.

Marraskuussa otin esiin netin valeuutiset, joita trollitehtaat tehtailevat liukuhihnalta. Näillä pyritään vaikuttamaan eri maiden keskusteluilmapiiriin ja vaalituloksiin. USA:ssahan tämän kaltaisen toiminnan vaikutus hyvin nähtiin jo presidentinvaaleissa. Marraskuisen pimeyden ja sohjon keskelle sopi hyvin uutinen siitä, että nykyisellä syntyvyystahdilla suomalaiset kuolevat sukupuuttoon. Hommiin siitä nuoret! Hommissa, tosin vastenmielisissä sellaisissa, olivat ainakin muutamat ulkomaalaistaustaiset miehet Oulussa, kun suomalaisia joulukuussa järkytettiin laajalla raiskausringillä, jossa useat miehet käyttivät hyväkseen alaikäisiä lapsia. Lahdessakin päästiin loppuvuodesta metoo-kampaanjan makuun, kun kaupungintalon itsenäisyyspäiväjuhlissa kourittiin. Lopputulos selviää viimeistään raastuvassa.

Aika mielenkiintoinen vuosi, eikö vain? Nyt on kuitenkin aika vetää hieman henkeä ja nauttia joulunajasta. Tavataan seuraavan kerran 11. tammikuuta.
Hyvää joulua itse kullekin säädylle ja onnellista uutta vuotta 2019 kaikille sukupuolineutraalisti. Kyllä se siitä!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Saatiinhan Lahteenkin sitten kunnon #metoo-kohu, kun oikein jaksettiin puurtaa ja yrittää. Tosin tutusti lahtelaisittain ollaan tietenkin sitä suurinta kohua vuosi myöhässä. Vähän niin kuin kaikki muutkin lahtelaiset innovaatiot tapahtuvat aina hieman jälkijunassa muita matkien. No, tässä tapauksessa ei olisi kannattanut tulla perässä ollenkaan.

Kaikkihan varmasti jo tässä vaiheessa tietävät mistä on kyse. Kaupungintalon itsenäisyyspäiväjuhlissa on tapahtunut kourimista takapuolesta ja rinnasta. Kohteena vasemmistoliiton Lientola, väitettynä kourijana kokoomuksen McCarron. Koska osapuolilla on totaalisen erilainen näkemys asiasta, on juttu viety poliisin tutkittavaksi. Hyvin perinteinen sana vastaan sana-tyylinen tapaus siis, kuten yleensä nämä häirintätapaukset tuppaavat olemaan. Vahvoilla on varmasti se, kumpi vastapuolista saa jalkeille silminnäkijöitä tapahtumalle.

Koska juttu on poliisin käsissä, enkä itse ole paikalla ollut tapahtumia todistamassa, niin en ota kantaa siihen, kuka teki ja mitä teki. Lyhyesti voisi todeta, että noin siinä valitettavan usein käy, kun ihmisille annetaan ilmaista viinaa. Ja kuten olemme monesti huomanneet, eivät päättäjämme tunnu olevan yhtään sen viisaampia tuon ilmaisen iloliemen kanssa kuin me, tyhmä kansa. Seuraavana päivänä on pää kipeä ja pitää miettiä mitä sitä oikein tulikaan tehtyä? No, nyt sitä miettii sitten poliisi ja tuloksia saadaan joskus tulevaisuudessa. Siihen asti kannattaisi monen rauhoittua myös sosiaalisessa mediassa.

Minua nimittäin suuresti hämmästyttää monien ihmisten käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa tämän asian tiimoilta. Mopo on lähtenyt facebook-keskusteluissa totaalisesti käsistä, kun tapaus politisoidaan ja kourinnan kohteena olleen henkilön ulkonäköä ja poliittista vakaumusta ilkutaan törkeästi. Todetaan, ettei mitään ole tapahtunut tai kyseessä olisi vain poliittinen peli, jolla McCarron halutaan pudottaa eduskuntavaalipelistä pois. Törkeimmät kommentit väittävät, että Lientola käytännössä ansaitsee kourimisen, ”koska on kommunisti, feministi ja ruma nainen”. Hänen tapauksessaan pitäisi siis olla iloinen, että edes kouritaan? Jotkut toteavat, että pitäähän sitä vähän nyt naisia pikkujouluissa kouria. Kuuluu ikään kuin juhlan kuvaan. Eihän tuosta nyt puutu kuin se, että kolautetaan nuijalla päähän ja raahataan tukasta luolaan. Kuuluu juhlan kuvaan?

Toisen ihmisen oman tilan ja yksityisyyden kunnioittaminen on yksi kanssakäymisen tärkeimmistä normeista, joita tulee osata noudattaa joka tilanteessa, oli sitten kännissä tai selvinpäin. Normaaliin kanssakäymiseen ei kouriminen takapuolesta kuulu. Se ei kuulu myöskään naisille, sillä kyllä, ihan oikeasti on olemassa myös naisia, joiden mielestä miesten takapuolen puristelu on kännissä kivaa. Eri asia sitten on tietenkin se, jos molemmat ovat leikissä mukana ja molemmat sen hyväksyvät. Ja jos mokaa, niin pitää olla sen verran ”munaa”, että osaa pyytää anteeksi.

Jäämme odottamaan poliisin selvitystä asiasta, mutta tapahtuma ja sen puinti sosiaalisessa mediassa on todellakin näyttänyt monen henkilön oikean karvan, kun puhutaan seksuaalisesta häirinnästä ja siihen suhtautumisesta. Kaikin puolin ikävää seurattavaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

Suomea on viime päivät kuohuttanut tapaus, jossa aikuisten, ulkomaalaistaustaisten miesten ringin epäillään Oulussa hyväksikäyttäneen ja raiskanneen alle 15-vuotiasta suomalaistyttöä. Tytön epäillään joutuneen törkeiden raiskausten ja törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttöjen uhriksi kuukausien ajan eri asunnoissa. Seitsemän miestä on vangittu epäiltynä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta. Kyseiset rikosnimikkeet voivat pitää sisällään hyvin monenlaisia tekoja, joten tarkempaa tietoa tehtyjen rikosten laadusta ja tapahtumista ei vielä toistaiseksi tiedetä.

Itseäni ihmetyttää se, miten hyväksikäyttö on pysynyt salassa useamman kuukauden, hyväksikäytön jatkuessa koko ajan, vieläpä useammassa yksityisasunnossa. Sen enempää koulu kuin vanhemmatkaan eivät ilmeisesti ole huomanneet mitään tai ainakaan reagoineet tilanteeseen. Tuskinpa tyttö on vangittunakaan ollut? Mitä konkreettisesti on tapahtunut, minkä takia ja missä olosuhteissa, paljastuu vasta myöhemmin. Toistaiseksi joudumme pärjäämään melko vähin tiedoin.

Muutenkin Oulun seudulla on tullut viime aikoina ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaistaustaiset, usein suomen kieltä taitamattomat miehet ovat houkutelleet selvästi itseään nuorempia alaikäisiä tyttöjä kanssaan kontaktiin sosiaalisessa mediassa. Tyttöjä on houkuteltu erilaisilla lahjoilla, alkoholilla tai tupakalla. Kun tyttöihin on saatu luotua yhteys ja päästy tapaamiseen, seuraukset ovat olleet pahimmillaan poikkeuksellisen törkeitä. Kaiken kaikkiaan Oulun poliisi tutkii tällä hetkellä kolmea erillistä tapausta, jossa ulkomaalaistaustaisia miehiä epäillään lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Syystäkin Oulun poliisi on kehottanut erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa. Varoitus on syytä levittää koskemaan koko Suomea, sillä tuskinpa moinen tyttöjen houkuttelu netissä on vain Oulun juomavedestä johtuvaa.

Tässä yhteydessä on keskustelun ytimeen noussut ymmärrettävästi ulkomaalaisten henkilöiden hyvin korkea suhteellinen osuus raiskaustilastoissa. Vuonna 2017 raiskausrikoksista epäiltiin 693 Suomen kansalaista ja 286 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus on hyvin korkea myös seksuaalisesta ahdistelusta epäiltyjen joukossa. Miksi näin? Suurin syy lienee se, että seksuaalirikoksiin syyllistyneet tulevat usein kulttuurista, missä naisen asema on heikko ja totaalisen erilainen kuin Suomessa. Se ei kuitenkaan voi, eikä saa olla selitys Oulun tapahtumille. Sisäministeri Mykkänen linjasi mielestäni asian hienosti sanoessaan, että Suomeen ei saa pesiytyä sellaista ilmiötä, että jossain toisessa kulttuurissa vallitsevat käsitykset muuttaisivat sitä, miten täällä Suomessa toimitaan.

Synkät tilastot ovatkin ajaneet maan hallituksen nopeuttamaan lakiuudistuksella karkotuksia silloin, kun ulkomaalainen on syyllistynyt rikoksiin. Lisäksi oikeusministeriön puolelta on tullut lakiesitys, joka tuo rikoslakiin lapsen törkeän raiskauksen ja koventaa lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön tuomioita. Hyvä jos näin tapahtuu, sillä raiskaus, on se sitten kenen tahansa tekemä, on mielestäni rikoksista yksi vastenmielisimmistä.

Kaiken kaikkiaan aihe on erittäin tulenarka ja tulee varmuudella leimaamaan tulevia eduskuntavaaleja. Miten keskustella järkevästi maahanmuutosta niin, ettei heti leimaudu rasistiksi tai vastaavasti suvakiksi? Ennen kaikkea tärkeintä on pystyä keskustelemaan ongelmasta ilman ylilyöntejä ja yleistyksiä. Faktat nöyrästi pöytään ja sen jälkeen on yhteismielin mietittävä miten ongelmat voitaisiin ratkaista. Ratkaisu ei ole se, että rajat laitetaan kiinni kaikilta ja ulkomaalaiset ulos maasta, toisaalta se ei voi myöskään olla mallia ”tervetuloa kaikki”. Jo väkiluvun surkean kehityksen vuoksi tarvitsemme tulevaisuudessa mm. maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi, mutta meidän on päätettävä, minkälaatuista maahanmuuttoa maahamme halutaan. Raiskaajia emme tarvitse, niitä meillä on valitettavasti liikaa jo omastakin takaa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi