Monet opettajat ja erityisoppilaiden vanhemmat ovat olleet viime aikoina syvästi huolissaan suunnitteilla olevasta erityisopetuksen muutoksesta. Lahden kaupunki on, ainakin jollain tasolla, ajamassa alas erityisopetusjärjestelmää, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat opiskelleet omissa luokissaan ja ryhmissään. Kaupungin visiona on se, että jatkossa erityisoppilaat integroitaisiin yleisopetusluokkiin omaan lähikouluunsa.
Erityisopettajat ovat varmoja siitä, että uuden järjestelmän myötä erityisoppilaat jäisivät vaille riittävää tukea ja huomiota. Opettajien mielestä tälläisen uudistuksen onnistumiseksi tarvittaisiin huomattavaa lisäystä koulunkäyntiavustajien ja henkilökohtaisten avustajien määriin. Miten se onnistuisi tässä taloustilanteessa, kun kouluilla ei muutenkaan ole varoja tarpeeksi edes perusopetukseen? Myös vanhemmat ovat lastensa tulevaisuudesta huolissaan. Pelkona on, että erityisoppilaiden integroiminen yleisopetusluokkiin aiheuttaisi jatkossa lisää oppimisvaikeuksia sekä lisäisi kouluissa aina ongelmana ollutta kiusaamista. Häiriöitä aiheutuisi varmasti myös yleisopetuksen puolelle.
Opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen ei allekirjoita väitteitä siitä, että erityisopetusjärjestelmää oltaisiin ajamassa alas tai että uudistus tehtäisiin pelkästään säästösyistä. Kilponen perustelee suunnitteilla olevia muutoksia uudella opetussuunnitelmalla, jossa halutaan taata kaikille oppilaille oikeus käydä koulua lähellä kotia. Nythän monet erityisoppilaat käyvät koulua keskitetyissä erityisluokissa riippumatta asuinpaikasta ja matkat kouluun vievät niin aikaa kuin rahaakin.
On kuitenkin vaikea uskoa, etteikö taustalla kummittelisi vahvasti myös säästösyyt. Sivistystoimialalta ollaan vaatimassa isoa säästöpottia, jolla kaupunki saisi lisää varoja vahvasti miinusmerkkisen sosiaalipuolensa hoitoon. Lahdessa kiinteistökustannusten osuus perusopetuksen kokonaispotista on noussut hurjasti koulujen sisäilmaongelmien vuoksi, jolloin varsinaiseen opetukseen käytetty rahamäärä on selvästi pienentynyt. Rautalangasta väännettynä, yksi viidesosa opetukseen suunnatusta rahasta on mennyt pitkälti väistötilojen pystytykseen. Opettajat ja oppilaat eivät millään tavalla ole syyllisiä kehnoon rakentamiseen ja valvontaan, mutta he nimenomaan maksavat tästä sekoilusta laskun. Missä vaiheessa säästöt alkavat näkyä tuloksissa. Meillä on Suomessa totuttu loistaviin PISA-tuloksiin, mutta kuinka kauan se on mahdollista nykymenolla?
Erityisopetusuudistuksen olisi näillä näkymin tarkoitus astua voimaan ensi syksynä. Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, sillä sivistyslautakunta pohtii erityisopetuksen tulevaisuutta marraskuussa. Nyt, jos koskaan, olisi vaikuttamisen ja vakavan keskustelun paikka. Mitkä ovat kaupunkimme arvot oikeasti? Lahden kaupungin strategiassa puhutaan kyllä kauniisti lasten ja nuorten kaupungista, mutta sanat ja teot ovat ainakin vielä vahvasti ristiriidassa keskenään. Kannattaako niiden koulutuksesta tinkiä, jotka ovat rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa?
Tällainen on Lahti, lasten ja nuorten kaupunki vuonna 2016.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi