Tällä viikolla alkaneet vaalitentit ovat olleet varsin mielenkiintoisia. Huomaa selkeästi, että kolmen suuren puolueen väliset erot ovat todella marginaaliset. Tämä taas tarkoittaa sitä, että puolueiden väliset erot on saatava selkeästi esiin tenteissä. Mikä on se syy, miksi juuri meitä kannattaa äänestää?
Vaikka yleisesti halutaan puhua talousvaaleista, niin vahvasti näyttää siltä, että näistä vaaleista on tulossa myös arvovaalit. Ja sehän tarkoittaa tietenkin sitä, että tenteissä tunteet nousevat pintaan ja äänenpainot nousevat. Varsinkin Sanna Marin ja Riikka Purra tuntuvat olevan tukkanuottasilla jokaisessa tentissä, onhan Marin kertonut jo aikaa sitten, ettei perussuomalaiset kelpaa demareille hallituskumppaniksi. Petteri Orpo tuntuu vain myhäilevän tyytyväisenä taustalla, sillä kokoomuksen seura kelpaa juuri nyt kaikille hallitusneuvotteluissa. Samalla Orpo tekee itsestään jollain tapaa hajuttoman, mauttoman ja värittömän, kun samaan aikaan Marin ja Purra nostavat kierroksia.
Ihan ensimmäisenä estradille astelivat kuitenkin pienpuolueet, joita oli kaikkiaan 13. Joukossa oli muutama puolue, jonka olemassaolosta en edes tiennyt, mutta hienoa, että myös pienpuolueet saivat laatuaikaa isolla kanavalla parhaaseen katseluaikaan. Tentti herätti kohdallani ehkä enemmän sympatiaa, kuin äänestysinnokkuutta kyseisiä pienpuolueita kohtaan. Verrattuna isoihin puolueisiin nämä pienet olivat huomattavan paljon kohteliaampia toisiaan kohtaan, eikä ammattipoliitikon varmuutta kameroiden edessä moneltakaan löytynyt. Kaikenlainen toisen päälle huutaminen loisti poissaolollaan, mikä teki tentin seuraamisesta vaivatonta. Muutama foliohattuteoriakin kuultiin mm. koronahuijaukseen ja Ukrainan sotaan liittyen. Suoranaista rasismiakin mukaan mahtui, olihan paikalla ainakin kolmen puolueen verran rasistisiksi määriteltäviä tahoja. Aika avoimesti he kuitenkin ajatuksiaan saivat kertoa ja itse asiassa olivat jopa silminnähden ylpeitä rasismistaan. Lainsäädännössä on vain kuulemma joitain ongelmia eri rotujen syrjintään liittyen…
Isojen puolueiden tentit ovatkin olleet sitten enemmän TV-viihdettä kuin asiaohjelmia, joista kansalainen saisi jotain tietoa. Toisen päälle puhuminen on enemmän sääntö kuin poikkeus, eikä huutamiseltakaan ole säästytty. Itse katselen mielelläni nämä isojen puolueiden tentit niin, että jokainen puolue käsitellään erikseen omassa ohjelmassaan ja jokainen saa yhtäläisen puheajan ilman että kukaan keskeyttää. Ei tarvitse Harkimonkaan lähteä studiosta kesken tentin, kun ei omasta mielestään saa tarpeeksi puheaikaa.
En oikein ymmärrä sitä, mitä arvoa tällaisella keskinäisellä väittelyllä ja huutamisella on. No, viihdearvoa varmasti, mutta eihän vaaleissa äänestetä siitä, kuka väittelee parhaiten tai kenellä on kantavin ääni ja osaa härskeimmin keskeyttää toisen puheenvuoron. Itse kaipaan nimenomaan tietoa puolueiden linjauksista liittyen talousasiohin, koulutukseen, terveydenhoitoon, kulttuuriin jne. Vaalijärjestelmämme toimii niin, että vaikka äänestämmekin henkilöä, niin ääni päätyy kuitenkin loppujen lopuksi puolueelle, vaikkei ehdokas itse läpi pääsisikään. Puolueiden sisälläkin ehdokkailla on erilaisia näkemyksiä, mutta yleensä eduskunnan äänestyksissä kansanedustajat äänestävät ryhmäkurin mukaan eli puolue päättää mitä mieltä edustaja on. Ylen nettisivuilta löytyy muuten vallan mainio puoluekone. Kävin vastailemassa tuohon ja täytyy myöntää, että puolue joka oli lähimpänä omia ajatuksiani (79 prosenttisesti!) oli minullekin todellinen yllätys. Puolue, jota en ole koskaan vaaleissa äänestänyt. Täytyypä tutustua tarkemmin, sillä vielä on aikaa äänestyspäivään.
Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi