Pääkirjoitus 29.10.2021

Näin meitä huijataan

Aivan liian harvoin iltapäivälehdistä löytyy todella mielenkiintoisia ja asioita taustoittavia artikkeleita, mutta tällä viikolla löytyi poikkeus. Lainaankin tästä mielenkiintoisesta Arja Paanasen kirjoittamasta artikkelista pätkiä luettavaksenne, sillä asia on todella ajankohtainen, tärkeä ja antaa varmasti vastauksia siitä, miksi somessa saamme luettavaksemme vain tietynlaisia päivityksiä.

Iltasanomat kertoi, että Tshekkiläinen it-yrittäjä Frantisek Vrabel on kehittänyt keinoja ennustaa yritysten riskejä analysoimalla maailman mediaa tekoälyn avulla. Samalla syntyi uusia tapoja havaita ja analysoida netissä levitettävää valetietoa. Vrabelin mukaan tällä hetkellä suuri joukko ihmisiä on jo niin syvällä vaikkapa rokotesalaliittojen tai Kreml-mielisen propagandan syövereissä, että he eivät enää edes kohtaa muunlaista informaatiota kuin omia uskomuksiaan yhä edelleen tukevia väitteitä.

Ihmiset eivät näe algoritmeja eivätkä he tiedä niiden toimintatavasta, joten monet heistä eivät suostu edes uskomaan, että heitä huijataan niiden avulla. Esimerkiksi rokotevastaisiin salaliittoihin mukaan mennyttä ihmisiä on siksi oikeastaan jo aivan mahdotonta käännyttää, Vrabel sanoo. Hänen mukaansa tavallisilla ihmisillä ei ole nykyisellään myöskään mitään keinoa suojautua sosiaalisen median suosittelulogiikalta. Perusjuoni kaiken takana on, että ihmisten tunteisiin vedotaan. Heidät saadaan klikkaamaan kauhistuttavia, salaperäisiä, yllättäviä sekä vihaa herättäviä sisältöjä. Mitä enemmän ihminen näitä sisältöjä klikkaa, sitä enemmän hänelle niitä tarjotaan ja sitä enemmän sosiaalisen median jätit saavat rahaa näille sivustoille sijoitetuista mainoksista.

Vrabel esitti jutussa esimerkin: Jos etsii esimerkiksi YouTubesta videoita, jotka liittyvät Kuulentoon, käyttäjä voi saada aluksi nähtävilleen aivan asiallisia videoita. Mutta pian YouTuben suosittelurobotti alkaa ehdottaa katsottavaksi erilaisia salaliittovideoita Kuulennosta. Vrabelin mukaan Kiinan ja Venäjän propagandakoneistot hyödyntävät taitavasti kansainvälisten sosiaalisen median jättien profilointialgoritmeja, jotka on alkujaan kehitetty mainostajien tarpeeseen. Toisin sanoen ihmisten mieltymyksiä ja heidän heikkouksiaan analysoidaan, jotta heille saataisiin myytyä enemmän tavaroita ja siinä sivussa myös ideologiaa ja ajatuksia.

Yksittäinen ihminen ajattelee helposti, että hän ei ole niin kiinnostava, että hänen tekemisensä somessa kiinnostaisi ketään. Todellisuus on kuitenkin toinen. Joka ikinen klikkaus analysoidaan ja niiden avulla jokaisesta somenkäyttäjästä muodostuu profiili, joka paljastaa hänen henkilökohtaiset intohimonsa ja heikkoutensa mainostajien tarpeeseen. Mikrotargetointi mahdollistaa mainosten kohdentamisen juuri tietyille ihmisryhmille. Kun Facebook nostaa tunteisiin vetoavien sisältöjen näkyvyyttä ihmisten uutisvirrassa, näkyvyyttä saavat myös lukemattomat valeuutis- ja propagandasivustot, jotka puolestaan rahoittavat itseään Google Adsin kautta jaettavilla mainoksilla. Jos algoritmeja muutettaisiin vähemmän ihmisten ääritunteita korostaviksi ja mikrotargetointi kiellettäisiin, Facebookin mainostulot putoaisivat Vrabelin arvion mukaan todella suuresti. Tämän vuoksi yhtiö tulee tekemään kaikkensa, ettei sen tarvitsisi muuttaa käytäntöjään.

Toivottavasti tämä avaa edes hieman sitä logiikkaa, miten meitä somessa huijataan. Tärkeintä on siis kerätä rahaa somejäteille, mutta samalla meille syötetään kuin varkain myös ideologioita ja ajatuksia. Sillä, onko uutinen valetta vai totta, ei ole somejäteille väliä, tärkeintä on, että raha virtaa tilille. Money talks.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Jaakko Ripatti: Kirkkoherran työ Launeella oli minulle parasta aikaa työelämässä
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Tämä päivä on jo huomenna historiaa
Kaarikadun päiväkodin rakentaminen alkaa muutaman kuukauden päästä
Launeen keskusteluillassa summattiin alueen hyvät ja huonot puolet
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Launeen kirjastolle etsitään korvaavia tiloja Hennalasta
vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen: Lahden tunnettuutta pitää vahvistaa ja mielikuvaa rakentaa yhä vetovoimaisemmaksi
Nikkilän kartanosta Lahden kaupunginosaksi -kirja julkaistaan marraskuun lopussa
Liipolan ”likka” Jonna Hakala Hawaiji Ironman -kilpailun ikäluokkansa paras
Launeelainen Juha-Pekka Forsman: Postilaatikkoihin kohdistuva ilkivalta on loputtava!
Niin maailma muuttuu Eskoseni! – Reunasen Nummisuutarit haastaa katsojat uudella tulkinnallaan
Muusikko Lipa Liukkonen: Nyt haetaan uutta vauhtia soolouralle
Sivistyslautakunta mukaan järjestyssäännöillä voi puuttua kännyköiden käyttöön
Miksi Kisapuiston suunnitelmissa on veronmaksajille halvin ja ainoa UEFA 3 -tason suunnitelma jätetty huomioimatta?
FC Lahden Mika Halttunen: Kisapuisto on äärimmäisen tärkeä koko jalkapalloperheelle
Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Niko Kyynäräinen
Toimitusjohtaja Heikki Kaunisto: Valokuitu on kaikista luotettavin ja tehokkain tapa siirtää tietoa
Kirjastovirkailija Päivi Partanen: Jokaisella on erilainen lukukokemus samasta kirjasta
Valokuvaaja Antti Sepponen: Lahden dokumentointi valokuvin on lähellä sydäntäni
Aluevaltuutettu Seppo Korhonen: Aluevaltuutettuja ei kiinnosta pienen ihmisen hätä
ITE-taiteilija Kari Ruotsalainen: Lahtelainen taiteilija olisi kätkenyt selkeän sanoman ympäristötaideteokseen
ARKISTO